Mikä verikoe paljastaa veritulpan?

Okei, tässäpä yritetään muokata tuota tekstiä vähän eläväisemmäksi ja enemmän "minun" näköiseksi:

"Mikä verikoe sitten paljastaa, onko jossain piilossa se pirullinen veritulppa? No, D-dimeeri on se yleisin, mitä lääkärit taitaa siihen hommaan käyttää. Siis se on semmoinen verikoe, joka nimenomaan mittaa niitä aineita, joita syntyy, kun se verihyytymä alkaa hajota. Miettikää, aika hienoa sinänsä, että elimistö ite yrittää hoitaa hommaa!

Mutta siis, se D-dimeeri on vähän semmoinen... epävarma. Tai siis, jos se on koholla, niin se saattaa viitata tulppaan, mutta se voi olla korkealla vaikka jostain tulehduksestakin. Tiedättekö, sellainen "vähä niinku ja vähä niinku ei" -juttu.

Mulla itselläni oli joskus ihan hirvee paniikki, kun jalkaan alkoi tulla semmoinen ihmeellinen tunne, vähän niinku puutunut ja vähän kipeä. Ja heti Googlettamaan – ihan kauheeta! Ja sieltähän se tuli, veritulppa ja kaikki maailman kamaluudet. Menin lääkäriin ihan paniikissa, ja se otti sen D-dimeerin. Se oli vähän koholla, ja mun sydän meinasi pysähtyä!

Onneksi se sitten laittoi mut ultraääneen, ja siellähän ei mitään ollut. Huh! Silloin mietin, että se ultraääni on kyllä vähän luotettavampi, jotenkin konkreettisempi. Näkee suoraan, että onko siellä joku tukkona vai ei.

Loppujen lopuksi se jalkakipu oli jotain ihan muuta, ihan vaan lihasjumia, varmaan siitä kun olin istunut koko päivän huonossa asennossa. Mutta se D-dimeeri kyllä meinas aiheuttaa sydänkohtauksen! Joten toivotaan, että jos teillä on tarve tutkia se veritulppariski, niin kaikki on hyvin ja se tulos on normaali. Ja jos ei ole, niin onneksi on ne ultraäänet!"