Mikä aiheuttaa jalkojen särkyä?

0 katselukertaa
Mikä aiheuttaa jalkojen särkyä liittyy usein alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaan, josta kärsii noin 30-40 prosenttia aikuisista. Tila kerryttää verta jalkoihin ja nostaa laskimopainetta. Toinen syy on tukkiva valtimotauti, joka esiintyy joka viidennellä yli 80-vuotiaalla suomalaisella. Myös levottomat jalat -oireyhtymä, nestehukka ja matalat rautavarastot laukaisevat syvää jomotusta sekä öisiä suonenvetoja.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä aiheuttaa jalkojen särkyä: Laskimo- vs valtimovaivat

Monet tekijät selvittävät sitä, mikä aiheuttaa jalkojen särkyä levossa tai öisin. Alaraajojen verenkiertohäiriöt ja hermoston herkistyminen synnyttävät epämiellyttävää jomotusta tai pakonomaista liikutustarvetta. Oireiden tunnistaminen estää tilanteen pahenemisen. Perehdy vaivojen taustoihin ja opi tehokkaat keinot kivuttomien jalkojen saavuttamiseksi.

Mikä aiheuttaa jalkojen särkyä yleisimmin?

Jalkojen särky voi liittyä moneen eri tekijään, eikä yksittäinen oire vielä kerro vaivan perimmäistä syytä. Yleisimpiä taustatekijöitä ovat lihasten ylirasitus ja lihasväsymys, erilaiset venähdysvammat, paikalliset tulehdukset sekä alaraajojen verenkiertohäiriöt. Kivun voimakkuus vaihtelee lievästä, arkielämää ärsyttävästä jomotuksesta aina liikkumista rajoittavaan ja voimakkaaseen särkyyn.

Moni säikähtää heti pahinta, kun jalkoja alkaa kolottaa ilman selvää syytä. Suoraan sanottuna suurin osa jalkasäryistä johtuu täysin vaarattomasta kuormituksesta. Olen itsekin kerran valvonut yön pohtien veritulppaa kovan pohjekivun takia, kunnes muistin kävelleeni edellisenä päivänä kymmenen kilometriä uusilla, täysin sisäänajamattomilla kengillä. Turha huoli. Silti pitkittynyt tai äkillisesti alkava kipu ansaitsee aina huomiota, sillä oikea hoito riippuu täysin siitä, onko kyseessä lihas-, verisuoni- vai hermoperäinen ongelma.

Lihasperäiset jalkasäryn syyt: ylirasitus ja lihasväsymys

Lihasväsymys ja ylirasitus ovat ylivoimaisesti yleisimmät jalkasäryn syyt kaikenikäisillä ihmisillä. Kun jalat joutuvat totuttua kovemmalle kuormitukselle esimerkiksi seisomatyössä tai lenkkipolulla, lihaskudokseen syntyy mikroskooppisia vaurioita ja aineenvaihduntatuotteita, jotka ärsyttävät kipuhermoja.

Useimmat ajattelevat, että rasitusvammat vaivaavat vain aktiiviliikkujia. Todellisuudessa staattinen seisominen kovalla alustalla rasittaa pohkeita ja jalkapohjia jopa enemmän kuin kevyt kävely. Lihakset väsyvät, verenkierto hidastuu ja iltaa kohden jalkoja alkaa särkeä tasaisesti. Kokeilin kerran tehdä seisomatyötä kahdeksan tuntia putkeen ilman kunnon taukoja. Jalat tuntuivat illalla lyijyltä, ja pohkeet kramppasivat yöllä kipeästi. Kun lisäsin työpäivään lyhyitä kävelytaukoja ja vaihdoin pehmeäpohjaisiin kenkiin, särky katosi viikossa.

Säännöllinen kuormituksen säätely ehkäisee tehokkaasti lihasperäistä kipua, mutta keholle on annettava myös aikaa palautua. Tässä on kuitenkin yksi yllättävä tekijä, jonka lähes kaikki unohtavat iltaisin - palaan siihen tarkemmin yöllistä leposärkyä käsittelevässä osiossa.

Verenkiertohäiriöt: laskimoiden vajaatoiminta ja valtimotauti

Alaraajojen verenkiertohäiriöt aiheuttavat tyypillisesti jalkakipua, joka muuttuu asennon tai rasituksen mukaan. Laskimoperäinen ongelma tuntuu raskaana turvotuksena ja pakotuksena erityisesti iltaisin, kun taas valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvaa kramppimaista kipua kävellessä.

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta (tila, jossa laskimoläpät eivät jaksa pumpata verta tehokkaasti takaisin kohti sydäntä) on yllättävän yleinen vaiva, sillä oireista laskimovajaatoimintaa esiintyy noin 30-40 prosentilla aikuisväestöstä. Veri pakkautuu alaraajoihin, nostaa laskimopainetta ja aiheuttaa turvotusta sekä suonikohjuja. Valtimoperäinen tukkiva valtimotauti on puolestaan harvinaisempi nuoremmilla, mutta yli 80-vuotiaista suomalaisista sitä sairastaa jo noin joka viides. V[2] erisuonivaivojen erottaminen on tärkeää. Väärä hoito pahentaa oireita.

Miten tunnistat verenkiertohäiriön oireet?

Laskimovaivoissa jalkojen särky ja turvotus helpottavat yleensä nopeasti, kun nostat jalat koholle tai lähdet liikkeelle. Valtimotaudissa tilanne on täysin päinvastainen: pohkeisiin iskee kova kipu tietyn kävelymatkan jälkeen, ja särky pakottaa pysähtymään muutamaksi minuutiksi ennen kuin matka voi taas jatkua.

Miksi jalkoja särkee öisin ja levossa?

Jalkojen leposärky ja öinen kolotus johtuvat usein hermoperäisistä syistä, levottomat jalat -oireyhtymästä tai pitkälle edenneestä verenkiertohäiriöstä. Kun päivän touhut hiljenevät, aivot keskittyvät voimakkaammin kehon sisäisiin tuntemuksiin, jolloin lieväkin ärsytys tuntuu sängyssä häiritsevän voimakkaalta.

Levottomat jalat -oireyhtymä (neurologinen vaiva, joka aiheuttaa pakonomaisen tarpeen liikutella jalkoja levossa) vaivaa arviolta 5-10 prosenttia aikuisista, ja se on selvästi yleisempi naisilla sekä ikääntyneillä. [3] Moni kuvaa tuntemusta sisäisenä kutinana, kihelmöintinä tai syvänä jomotuksena, joka estää nukahtamisen. Muistatko aiemmin mainitsemani unohtuneen iltatekijän? Kyse on neste- ja elektrolyyttitasapainon sekä raudanpuutteen vaikutuksesta. Vähäinen juominen päivän aikana ja matalat rautavarastot herkistävät hermostoa, mikä laukaisee öiset suonenvedot ja levottomuuden. Juo vettä tasaisesti.

Hermoperäinen kipu: iskias ja neuropatia

Selästä alaraajaan säteilevä iskias aiheuttaa terävää, sähköiskumaista tai polttavaa kipua, joka ulottuu usein pakarasta aina jalkaterään saakka. Diabetekseen liittyvä neuropatia (ääreishermoston vaurio) puolestaan oireilee molempien jalkaterien pistelynä, puutumisena ja öisenä poltteluna.

Tulehdukset, nivelrikko ja kotihoito-ohjeet

Paikalliset tulehdukset ja nivelten kuluminen ovat merkittävä jalkasäryn ja väsymyksen lähde etenkin keski-iästä alkaen. Esimerkiksi jalkapohjan jännekalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti tai lonkan ja polven nivelrikko tekevät liikkeellelähdöstä kivuliasta ja jäykkää.

Nivelrikko kuluttaa nivelen rustopintaa, mikä aiheuttaa rasituskipua ja myöhemmin myös leposärkyä. Lievää lihas- tai rasitusperäistä kipua voi kuitenkin hoitaa turvallisesti kotona ennen lääkäriin hakeutumista. Tässä selkeä tarkistuslista ensiavuksi: Kevennä kuormitusta: Vältä kivuliasta rasitusta parin päivän ajan, mutta älä jää täysin vuodelepoon. Käytä kylmää tai lämpöä: Kylmäpakkaus 15 minuuttia kerrallaan rauhoittaa akuuttia tulehdusta ja turvotusta, kun taas lämmin suihku rentouttaa kireitä lihaksia. Nosta jalat koholle: Pidä jalkoja sydämen tason yläpuolella 20 minuuttia illalla turvotuksen laskemiseksi. Venyttele kevyesti: Rauhallinen pohkeiden ja takareisien venyttely parantaa paikallista verenkiertoa.

Tärkeä huomio: jos kipuun liittyy äkillistä voimakasta turvotusta, pohkeen kuumotusta, ihon kalpeutta tai jalkaterän voimattomuutta, kyse voi olla syvästä laskimotukoksesta tai valtimotukoksesta, mikä vaatii välitöntä päivystysarviota.

Jalkasäryn eri syiden tunnistaminen oireiden perusteella

Kivun luonne ja ajoitus auttavat erottamaan vaarattoman lihasväsymyksen tarkempaa tutkimusta vaativista verenkierto- ja hermo-ongelmista.

Lihasväsymys ja ylirasitus

  1. Rasituksen aikana tai heti sen jälkeen sekä seuraavana päivänä
  2. Lepo, kevyt venyttely, hieronta ja lämpöhoito
  3. Lihasten väsyminen ja lievä paineluarkuus ilman merkittävää turvotusta
  4. Tasainen jomotus, arkuus ja jäykkyys lihaksissa

Laskimoiden vajaatoiminta

  1. Iltaa kohden sekä pitkään paikallaan seistessä tai istuessa
  2. Jalkojen nostaminen koholle, kävely ja lääkinnällinen hoitosukka
  3. Nilkkojen ja säärien turvotus, suonikohjut ja ihon kutina
  4. Raskas pakotus, kiristävä tunne ja särky

Hermoperäinen kipu (iskias tai neuropatia)

  1. Tietyissä selän asennoissa, istuessa tai öisin levossa
  2. Asennon vaihtaminen ja selän tai hermoradan kuormituksen keventäminen
  3. Puutuminen, kihelmöinti, pistely ja lihasvoiman heikkeneminen
  4. Terävä, säteilevä, polttava tai sähköiskumainen kipu
Lihasperäinen jalkasärky on selkeästi yhteydessä edeltävään fyysiseen kuormitukseen ja rauhoittuu levolla. Jos kipu sen sijaan säteilee selästä, aiheuttaa puutumista tai pahenee aina levossa ilman rasitusta, taustalla on todennäköisemmin hermo- tai verenkiertohäiriö, joka vaatii lääkärin arviota.

Toimistotyöntekijä Hannan iltaiset pohjesäryt Helsingissä

38-vuotias helsinkiläinen projektipäällikkö Hanna kärsi kuukausia iltaisin pahenevasta jalkojen särystä ja nilkkojen turvotuksesta. Hän oletti kivun johtuvan pelkästä työstressistä ja huonosta kunnosta.

Hanna yritti hoitaa vaivaa aloittamalla rankat iltalenkit kolmesti viikossa, mutta oireet vain pahenivat ja pohkeet tuntuivat iltaisin entistä kireämmiltä. Hän turhautui ja lopetti liikkumisen kokonaan.

Työterveyslääkärin vastaanotolla selvisi, että kahdeksan tunnin paikallaan istuminen oli aiheuttanut lievää laskimoiden vajaatoimintaa. Hanna hankki kompressiosukat, otti käyttöön työpöydän alle jalkatuen ja alkoi nousta jaloittelemaan tunnin välein.

Kolmen viikon kuluttua iltaturvotus oli vähentynyt selvästi ja yöunet paranivat, kun pakottava särky ei enää herättänyt häntä aamuyöstä.

Jos pohdit, mistä tietää jos on korvatulehdus, lue lisätietoa aiheesta.

Avainkohdat

Yleisimmät syyt ovat lihas- ja verenkirtoperäisiä

Jalkojen särky johtuu useimmiten ylirasituksesta, lihasväsymyksestä, vammoista, tulehduksista tai alaraajojen verenkiertohäiriöistä.

Kivun ajoitus paljastaa taustasyyn

Rasituksessa alkava ja levossa nopeasti helpottava pohjekipu viittaa valtimoihin, kun taas iltaisin paheneva turvotus ja pakotus liittyvät usein laskimoiden vajaatoimintaan.

Tunnista kiireelliset hälytysmerkit

Toispuoleinen pohkeen turvotus ja kuumotus tai äkillisesti kylmä ja kalpea jalka vaativat aina välitöntä lääkärin arviota.

Laajenna tietämystäsi

Milloin jalkasärky vaatii kiireellistä lääkärinhoitoa?

Hakeudu päivystykseen välittömästi, jos jalkakipu alkaa äkillisesti ja siihen liittyy toisen jalan turvotusta, punoitusta ja kuumotusta, sillä kyseessä voi olla syvä laskimotukos. Välitöntä hoitoa vaativat myös jalan muuttuminen kylmäksi ja kalpeaksi tai jalkaterän äkillinen lihasheikkous.

Mistä johtuu jalkakipu levossa ja öisin?

Leposärky johtuu usein päivän aikana kertyneestä lihasväsymyksestä, levottomat jalat -oireyhtymästä tai hermoperäisestä ärsytyksestä kuten iskiaksesta. Myös pitkälle edennyt alaraajojen valtimotauti voi aiheuttaa jalkaterän leposärkyä makuuasennossa, jolloin jalan roikottaminen sängyn reunan yli helpottaa kipua.

Voiko nivelrikko tai diabetes aiheuttaa jatkuvaa jalkasärkyä?

Kyllä voi, sillä lonkan tai polven nivelrikko aiheuttaa tyypillisesti liikkeellelähtökipua ja rasituksen jälkeistä jomotusta. Pitkäaikainen diabetes voi puolestaan vaurioittaa ääreishermoja eli aiheuttaa neuropatiaa, joka tuntuu molempien jalkaterien poltteluna, pistelynä ja tunnottomuutena erityisesti öisin.

Miten erotan tavallisen lihasväsymyksen vakavammasta verenkiertohäiriöstä?

Lihasväsymys tuntuu tasaisena arkuutena rasituksen jälkeen ja helpottaa parin päivän levolla. Verenkiertohäiriössä kipu joko pakottaa pysähtymään aina saman kävelymatkan kohdalla (valtimotauti) tai aiheuttaa iltaisin toistuvaa nilkkojen turvotusta ja raskauden tunnetta (laskimovajaatoiminta).

Viitetiedot

  • [2] Hs - Valtimoperäinen tukkiva valtimotauti on puolestaan harvinaisempi nuoremmilla, mutta yli 80-vuotiaista suomalaisista sitä sairastaa jo noin joka viides.
  • [3] Is - Levottomat jalat -oireyhtymä (neurologinen vaiva, joka aiheuttaa pakonomaisen tarpeen liikutella jalkoja levossa) vaivaa arviolta 5-10 prosenttia aikuisista, ja se on selvästi yleisempi naisilla sekä ikääntyneillä.