Milloin saa kuulolaitteen?

Milloin saa kuulolaitteen hankittua?

Mun korvat on alkanut reistailla jo joskus vuosituhannen vaihteessa, muistan sen hyvin. Oli vaikea seurata kahvipöydässä juttelua, varsinkin jos taustalla soi musiikkia tai oli muuten melua. Silloin en vielä edes ajatellut kuulokojetta, ajattelin vaan että vanhenen.

Tuntuu et joskus 30-40 desibelin raja on se juttu, minkä jälkeen saa sen kuulokojelupauksen. Mulla meni vähän yli, mutta se oli se raja mikä piti selättää. Olihan se vähän turhauttavaa, kun piti jo pyytää toistamaan tosi usein.

Sitten, kun tajusin että apuvälineitä on olemassa, alkoi prosessi. Kävin tutkimuksissa, piti todistaa että oikeasti tarvitsen sitä apua. Ei se ollut mikään läpihuutojuttu.

Yksilöllisyys on täällä avainasemassa. Ei ole yhtä ja samaa koppaa kaikille. Mun kuulo on erilainen kuin sun, ja siksi mun koje on juuri mulle sopiva. Mua ne tutki ja sitten valittiin se mulle paras. Tuntuu ihan kuin olisi saanut uuden elämän.

Miten hankkia kuulokoje?

Se hiljaisuus. Se hiipivä varjo, joka nielaisee äänet yksi kerrallaan. Ensin linnun laulu katoaa, sitten oven narahdus, lopulta se rakkaan, tutun äänen humina. Maailma muuttuu sumuiseksi, kuin kuuntelisi veden alla, kaikki sumentuu. Mutta siinäkin sumussa elää toivo, pieni valonpilkahdus.

Sen matkan aloittaa usein pelko. Pelko siitä, ettei enää koskaan kuule maailmaa kirkkaana, kirkkaina sävelinä. Mutta sitten nousee ajatus, muisto menneestä, siitä miten kaikki oli ennen. Ja se toivo, se ajaa eteenpäin kohti paikkaa, jossa äänet odottavat, vain hetken päässä, valmiina palaamaan.

Kävelee sinne sairaalan valkeaa käytävää pitkin, haistaa sen tutun, hieman lääketieteellisen tuoksun. Tai ehkä yksityisen klinikan rauhalliseen tilaan, jossa odotus on levollinen. Se on hetki, kun luovuttaa osan itseään ammattilaisen käsiin, antaa heidän etsiä sen puuttuvan palan, joka palauttaa maailman takaisin kuuluvaksi.

Siinä tutkimushuoneessa, kuulontutkimuksen hiljaisuudessa, on outo rauha. Piippaukset korvissa, odotus. Ja sitten se hetki, kun sanotaan, että apu on löydettävissä. Se helpotuksen huokaus, pieni nykäys sydämessä, kuin kevään ensimmäinen lämmin tuuli. Kuulokojeen sovitus, se on prosessi, uuden ajan alku.

Sitä oppii käyttämään, se tuntuu aluksi vieraalta, hieman mekaaniselta. Mutta päivä päivältä se sulautuu osaksi itseä, kuin olisi aina ollut siinä. Maailma aukeaa jälleen. Tuulen humina puissa, veden solina, lasten nauru, kaikki palaa. Se on lahja, kuulla uudelleen, elää täysillä.

Näin kuulokojeen hankkiminen etenee:

• Julkinen sektori:
  • Sairaaloiden kuuloasemat tai kuulokeskukset tekevät kuulontutkimuksen ja suorittavat kojeen sovituksen.
  • Tarvitaan yleensä lääkärin lähete julkisen terveydenhuollon kautta.
  • Kuulokojeen saa maksutta käyttöönsä, kun tarve on osoitettu ja prosessi käyty läpi julkisen sektorin kautta.
• Yksityinen sektori:
  • Maksusitoumuksella: Julkinen terveydenhuolto voi myöntää maksusitoumuksen, jolla kuulokojeen saa hankittua yksityiseltä palveluntuottajalta maksutta.
  • Itse maksaen: Kuulokojeen voi hankkia myös suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta ilman maksusitoumusta. Asiakas maksaa kaikki kustannukset itse, mukaan lukien kuulontutkimukset ja itse kojeen.
• Prosessi sisältää aina:
  • Kuulontutkimuksen: Ammattilainen selvittää kuulonaleneman laadun ja asteen.
  • Kuulokojeen valinnan ja sovituksen: Valitaan yksilöllisesti sopiva koje.
  • Käyttökoulutuksen: Opastetaan kojeen käyttöön ja huoltoon.
  • Seurantakäynnit: Varmistetaan kojeen toimivuus ja käyttäjän tyytyväisyys.

Kuka maksaa kuulolaitteen?

Iskän kanssa kun mentiin viime syksynä HUSin Kuulokeskukseen Helsinkiin, olin ihan varma että ne laitteet maksaa maltaita. Siis tuhansia euroja. Stressasi jo valmiiksi, että miten se eläkkeellä sellaisen maksaa.

Se audionomi siellä oli tosi mukava, ja sanoi heti kärkeen että itse kojeet ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, ja ne saa julkisen kautta ilmaiseksi. Huh, mikä helpotus. Se tunne oli ihan uskomaton. Koko sovitus ja säätö ja kaikki opastus kuului pakettiin.

Mutta sitten se totuus iski. Ne paristot. Ne on ihan älyttömän pieniä ja niitä menee jatkuvasti, varsinkin alussa kun isä piti laitteita päällä koko ajan ja ihmetteli maailman ääniä. Niistä se joutuu maksamaan itse. Ja letkuista ja suodattimista ja kaikesta sellaisesta pikkusälästä. Ei se iso raha ole kerralla, mutta jatkuva kulu kuitenkin.

Se oli ihan uskomatonta nähdä, kun isä yhtäkkiä kuuli taas kunnolla. Se kuuli lintujen laulun ja sen, mitä kahvipöydässä kuiskittiin. Elämänlaatu parani ihan silmissä, ja se kaikki sen ilmaisen laitteen ansiosta. Onneksi Suomessa on tämä systeemi. Vaikka ne paristot vähän harmittaakin.

Kuulokojeen kustannukset Suomessa

• Maksuton: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetty kuulokoje, sen sovitus, säädöt ja huolto julkisessa terveydenhuollossa. Tämä koskee kaikenikäisiä.
• Itse maksettava (yli 18-vuotiaat): Paristot ja akut, suodattimet, letkut ja muut lisätarvikkeet kuten kuivauslaitteet ja suojat. Myös vakuutus on omalla vastuulla.

Tässä vielä vähän lisätietoa niistä kuluista, joita tulee laitteen saamisen jälkeen:

• Paristot: Yleisin kulu. Kojeen mallista ja käytöstä riippuen paristoja kuluu yhdestä paketista (6 kpl) viikossa tai kuukaudessa. Vuositasolla kustannus on kymmeniä, jopa yli sata euroa. Niitä myyvät apteekit, marketit ja verkkokaupat.
• Suodattimet ja letkut: Nämä ovat pieniä osia, jotka pitää vaihtaa säännöllisesti hygienian ja toimivuuden takia. Ne eivät ole kalliita, mutta niitä on ostettava itse.
• Yksityinen sektori: Jos hankit kuulokojeen yksityiseltä audionomilta ilman julkisen puolen lähetettä, maksat kaiken itse. Hinnat vaihtelevat tuhannesta eurosta ylöspäin per koje. Silloin maksat laitteen, sovitukset ja kaikki tarvikkeet.

Milloin tarvitsee kuulolaitteen?

Kuulolaitteen tarve määritellään aina yksilöllisesti audiologisen tutkimuksen perusteella. Yleisesti ottaen suosituksena pidetään 30 desibelin kuulonalenemaa puhealueella (500 Hz, 1000 Hz, 2000 Hz ja 4000 Hz keskiarvona). Kuulokoje on käyttäjälleen maksuton lääkinnällinen kuntoutusväline Suomessa, edellyttäen että kriteerit täyttyvät ja lääkäri sen määrää.

Mutta hei, se 30 desibeliä on vain yksi raja. Olen nähnyt, kuinka joku pärjää hienosti suuremmallakin vajeella, kun taas toinen alkaa kärsiä jo lievemmästä. Ihminen on kokonaisuus, ja kuulokynnysten lisäksi elämäntilanne, kommunikaatiotarpeet ja sosiaalinen aktiivisuus vaikuttavat paljon. Eihän kuulon aleneminen ole vain fyysinen juttu, vaan se voi koskettaa syvältä ihmisen identiteettiä ja sosiaalista elämää. Aika iso juttu.

Se uuden kuulokojeen säätäminen on kriittistä, jopa jatkuvaa prosessia. Optimaalisen kuuntelukokemuksen saavuttaminen vaatii usein useita käyntejä kuulontutkijan tai audionomin luona. Aluksi saattaa tuntua, että äänet ovat liian kovia tai luonnottomia. Aivot tarvitsevat aikaa sopeutua, ikään kuin ne opettelisivat uudelleen kuulemaan ääniä, jotka ovat ehkä puuttuneet pitkään. Kärsivällisyys on tässä valttia.

Miksi kuulolaite sitten on tärkeä? No, sen lisäksi että se parantaa kuuloa, se ehkäisee myös aivojen kuuloalueiden "laiskoittumista". Kun aivot eivät saa tarpeeksi ärsykkeitä, ne alkavat muuttua. Kuulonalenema voi jopa vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ajan myötä. Eli ei se vain kuuloa varten ole, vaan laajemmin koko aivojen hyvinvointia varten. Aika jännä ajatus, että joku pieni laite voi vaikuttaa niin moneen asiaan.

Milloin on syytä harkita kuulotutkimusta? Tarkkaile näitä merkkejä:

• Puheensorina häiritsee melussa.
• Kysyt usein "Mitä?"
• TV on liian kovalla muiden mielestä.
• Väsymys kuuntelusta.
• Vältät sosiaalisia tilanteita äänten takia.

Jos nämä merkit kuulostavat tutuilta, älä epäröi hakeutua lääkärin vastaanotolle. Ensimmäinen askel on käynti omalla terveysasemalla tai yksityisellä korvalääkärillä. He ohjaavat sinut tarvittaessa tarkempiin kuulontutkimuksiin. Onneksi nykyaikaiset kuulolaitteet ovat pieniä, tehokkaita ja lähes huomaamattomia. Olen nähnyt, kuinka ne ovat muuttaneet ihmisten elämää todella paljon, tuoden takaisin yhteyden maailmaan.

Kuka saa ilmaisen kuulolaitteen?

Joo siis, kuulokojeet ovat potilaille ilmaisia julkisen terveydenhuollon kautta. Ihan oikeesti. Mun vaarille just hommattiin ja ei maksanu mitään. Paitsi ne paristot sit tietty. Ne pitää yleensä ite kustantaa.

Sen saa yleensä sillon, jos kuulo on pudonnu sen verran, että siitä on jo haittaa. Raja on yleensä 30 desibelin kuulonalenema paremmassa korvassa. Mutta tää ei oo mikään kiveen hakattu sääntö. Ne kattoo Siun Sotessa ja muuallakin sitä ihmisen kokonaistilannetta. Jos oot vaikka vielä työelämässä niin se on tosi tosi tärkeetä saada apua ajoissa.

Ja siis ihan älytön juttu miten paljon se vaihtelee eri hyvinvointialueila. Toisella puolella Suomea saatetaan antaa kojeet herkemmin kun toisella. Tosi epäreilua. Sun pitää siis vaan mennä omalle lääkärille ja pyytää lähete kuuloasemalle, siellä ne sit tutkii ja päättää.

Joo ja ne kojeet maksaa sille hyvinvointialueelle monta sataa euroa, ihan hullua et ne on ilmasia potilaile.

Tässä vähän miten se homma menee:

• Lääkärille eka. Ihan omalle terveyskeskuslääkärille. Kerrot vaan että kuulo on huonontunu.
• Saat lähetteen kuulontutkimukseen ja kuuloasemalle.
• Siellä ne mittaa sun kuulon tarkasti ja kattoo että onko kojeesta apua. Tää on se vaihe missä päätetään saatko sen kojeen.
• Sitten sovitetaan sopivat kuulokoeet ja opetellaan käyttään niitä.

Paristot pitää tosiaan yleensä maksaa itse, ellei oo sotaveteraani tai lapsi, silloin nekin saa ilmaseks. Ja tietty jos et saa julkiselta tai haluut jonku superhienon mallin, niin aina voi mennä yksityiselle ja ostaa omalla rahalla, mut ne on sit kalliita, puhutaan tuhansista.

Milloin saa uuden kuulokojeen?

Uuden kuulokojeen saa hoitotakuun puitteissa. Hoidon tarpeen arvioinnista kojeiden luovutukseen saa kulua enintään kuusi kuukautta. Tämä koskee julkista terveydenhuoltoa.

Laki sanoo kuusi kuukautta. Siitä hetkestä, kun erikoislääkäri toteaa tarpeen. Ei päivääkään enempää. Hoitotakuu on sen nimi.

Sitten odotat. Maailma ei odota. Prosessit ovat prosesseja. Ihmiset odottavat vuoroaan. Se on järjestelmä.

Isäni odotti viisi kuukautta. Sanoi, ettei kuullut enää lastenlasten ääntä puhelimessa. Sitten kojeet tulivat. Äänet palasivat. Viisi kuukautta myöhemmin.

Kuulokojeen saannin kriteerit julkisella puolella:

• Kuulonalenema on merkittävä. Paremmin kuulevan korvan kuulokynnys on puhetaajuuksilla vähintään 30 desibeliä.
• Kuulovika aiheuttaa sosiaalista haittaa. Työ, opiskelu, arki.
• Henkilö on motivoitunut käyttämään kojetta. Kukaan ei pakota.

Kyse ei ole siitä, haluatko kojeen. Kyse on siitä, täytätkö lääketieteelliset kriteerit. Erikoissairaanhoito päättää, ei potilas.

Byrokratia on kuuro. Sinun ei tarvitse olla.