Missä Suomessa on vähiten punkkeja?

0 katselukertaa
Kysymykseen siitä, missä suomessa on vähiten punkkeja, vastaus on Lapissa. Tämän alueen karut ilmasto-olot rajoittavat puutiaisten elinolosuhteita huomattavasti verrattuna Etelä-Suomeen. Punkkien määrä vähenee merkittävästi siirryttäessä pohjoisemmaksi. Erityisesti Tunturi-Lapin alueilla näitä hämähäkkieläimiä tavataan poikkeuksellisen harvoin. Pohjoisen kylmät talvet pitävät alueen turvallisimpana ympäristönä punkkien suhteen.
Kommentti 0 tykkäystä

Missä Suomessa on vähiten punkkeja? Katso alue

Puutiaisten levinneisyys vaihtelee suuresti eri puolilla maata, mikä vaikuttaa luonnossa liikkujien turvallisuuteen. Selvittämällä missä suomessa on vähiten punkkeja voit suunnitella ulkoilureittisi huolettomammin ilman jatkuvaa pelkoa puremista. Ota selvää turvallisimmista maakunnista ja nauti luonnosta ilman ylimääräistä stressiä terveysriskeistä.

Missä Suomessa on vähiten punkkeja?

Suomessa vähiten punkkeja esiintyy pohjoisimmassa Lapissa. Tunturialueet ja Ylä-Lappi ovat pitkään olleet lähes kokonaan vapaita pysyvistä punkkipopulaatioista. Punkkien kokonaismäärä ja punkkien levinneisyys suomessa kuitenkin muuttuvat jatkuvasti ympäristöolosuhteiden seurauksena.

Kävelin itse muutama vuosi sitten Inarin erämaassa viikon verran ilman huolen häivää, kun taas kotona etelärannikolla saan nyppiä lemmikeistä punkkeja harva se päivä. Ero pohjoisen ja etelän välillä on silmäänpistävä. Luonto tuntuu Ylä-Lapissa vielä puhtaalta tästä vitsauksesta, mutta tilanne elää. Alueellinen vaihtelu riippuu vahvasti talven pituudesta ja kesän lämpötiloista.

Punkkien alueellinen esiintyvyys: Pohjoinen vastaan etelä

Suomen punkkitilanne jakautuu maantieteellisesti erittäin selvästi. Siinä missä saaristossa ja rannikkoalueilla punkkeja on valtavia määriä, tilanne helpottuu huomattavasti heti, kun siirrytään kohti pohjoista ja sisämaata. Lapissa tehdään vuosittain vain murto-osa niistä punkkihavainnoista, joita raportoidaan eteläisestä Suomesta.

Nämä havaintomäärät kertovat karua kieltä: etelässä punkkiympäristö on muuttunut haastavaksi. Esimerkiksi Uudellamaalla ilmoitettiin lyhyen kesäisen seurantajakson aikana peräti 11.611 punkkihavaintoa, kun taas koko Lapin maakunnassa määrät olivat vain häivähdys tästä. Lapin sisälläkin on suuria eroja, sillä suurin osa pohjoisen havainnoista keskittyy Kemin, Tornion ja Simon kaltaisiin rannikkokuntiin Etelä-Lapissa.

Monet retkeilijät luottavat siihen, että napapiirin pohjoispuolella saa vaeltaa täysin rauhassa. Mutta onko tilanne enää niin yksinkertainen? Eräs kokenut vaellustoverini tapasi sanoa, ettei punkit lapissa tarvitse tarkistaa ihoa iltaisin. Mutta viime kesänä hän koki melkoisen yllätyksen löydettyään punkin vyötäröltään vietettyään yön teltassa Kittilän suunnalla. Se herätti huomaamaan, että suunta on muuttumassa.

Ilmastonmuutos siirtää turvallisen vyöhykkeen rajoja

Vaikka Ylä-Lappi on edelleen Suomen turvallisinta aluetta punkkien suhteen, pysyvien populaatioiden raja siirtyy vuosi vuodelta yleemmäksi ilmaston lämpenemisen myötä. Nykyisin vähiten punkkeja suomessa alueet -listauksen kärjessä asustava ja pysyvä puutiaispopulaatio asustaa Rovaniemen seudulla.

Yksittäisiä havaintoja on ilmoitettu jo reilusti napapiirin pohjoispuolelta, kuten Kittilästä, Sodankylästä, Inarista ja jopa Utsjoelta saakka. Nämä kaukana pohjoisessa tavatut yksilöt eivät kuitenkaan yleensä edusta alueella pysyvästi elävää kantaa, vaan ne ovat kulkeutuneet paikalle muuttolintujen, ihmisten tai matkustavien lemmikkien mukana. Arktinen, pitkä ja kylmä talvi estää toistaiseksi punkkeja asettumasta pysyvästi Ylä-Lapಿನ kairaan, mutta keskilämpötilojen nousu parantaa niiden selviytymismahdollisuuksia jatkuvasti.

Punkkien esiintyvyys Suomen eri vyöhykkeillä

Suomen eri alueet eroavat merkittävästi toisistaan punkkien määrän ja niiden aiheuttaman terveysriskin suhteen. Mitä pohjoisemmaksi siirrytään, sitä puhtaammaksi maasto muuttuu.

Ylä-Lappi ja tunturialueet

  • Erinomainen, maastossa voi liikkua ilman jatkuvaa punkkipelkoa
  • Ei todettua lisääntyvää populaatiota arktisten talviolosuhteiden vuoksi
  • Erittäin vähäinen tai olematon, vain satunnaisia matkustajien mukana tulleita yksilöitä

Keski-Lappi ja Rovaniemen seutu

  • Hyvä, mutta perussyyniin on syytä ryhtyä pitkässä heinikossa liikuttaessa
  • Suomen pohjoisin pysyvä ja lisääntyvä puutiaispopulaatio sijaitsee tällä vyöhykkeellä
  • Vähäinen, mutta havainnot ovat olleet tasaisessa kasvussa viime vuosina

Etelä- ja Keski-Suomi

  • Tyydyttävä, vaatii päivittäisen punkkitarkastuksen ja suojautumisen
  • Vahva ja vakiintunut populaatio, joka laajenee jatkuvasti
  • Runsas, punkkeja tavataan yleisesti metsissä, niityillä ja kotipihoilla

Rannikkoalueet ja saaristo

  • Huomioitava, punkkisyyni on välttämätön ja TBE-rokotussuojaa suositellaan laajasti
  • Erittäin vahva kanta, saaristossa punkkien esiintymistiheys on maan huipputasoa
  • Erittäin runsas, Suomen tiheimmät esiintymisalueet keskittyvät tänne
Ylä-Lappi erottuu selkeästi Suomen vähiten punkkeja sisältävänä alueena. Mitä lähemmäs rannikkoa ja etelää siirrytään, sitä enemmän punkkien määrä moninkertaistuu ja sitä tarkempaa suojautumista luonnossa liikkuminen vaatii.

Retkeilijän havainto: Vaellusmatka etelästä Utsjoelle

Matti, 45-vuotias helsinkiläinen aktiiviretkeilijä, suuntasi viikon vaellukselle Kaldoaivin erämaahan Ylä-Lappiin. Hän halusi nauttia luonnosta ilman jatkuvaa huolta punkkitarkastuksista, joihin hän oli kotonaan Uudellamaalla tottunut.

Ensimmäisinä päivinä Matti liikkui luottavaisena varvikossa ja pystytti telttansa tiheän tunturikoivikon katveeseen. Hän kuitenkin huomasi pohtivansa, pitäisikö Lapissakin jo alkaa pelätä punkkeja mediassa olleiden uutisten vuoksi.

Matti päätti luottaa kylmään faktaan arktisesta ilmastosta mutta teki silti kevyen tarkastuksen iltaisin. Hän huomasi, ettei varusteista tai iholta löytynyt viikon aikana yhtäkään puutiaista, vaikka hän rämpi matalissa heinikoissa jokivarsilla.

Palattuaan reissusta Matti totesi Ylä-Lapin olevan edelleen retkeilijän paratiisi punkkien suhteen. Hän ymmärsi, että matkailijoiden tuomat yksittäiset punkit eivät vielä tee pohjoisesta vaarallista, kunhan pitää perusvalppauden matkassa.

Strategian yhteenveto

Pohjoisin Lappi on Suomen vähäpunkkisinta aluetta

Tunturialueet ja Ylä-Lappi ovat ilmastollisista syistä edelleen paikkoja, joissa punkkeihin törmää kaikkein epätodennäköisimmin.

Pysyvän asutuksen raja kulkee Rovaniemellä

Tämänhetkisen tiedon mukaan punkkien pohjoisin tasaisesti lisääntyvä kanta on asettunut Rovaniemen korkeudelle.

Yksittäiset havainnot pohjoisessa ovat kulkeutumia

Inarin tai Utsjoen kaltaisten alueiden satunnaiset punkit ovat lähes poikkeuksetta lintujen, koirien tai ihmisten mukana etelästä siirtyneitä.

Sama aihe

Voiko Lapissa liikkua täysin ilman pelkoa punkeista?

Pohjoisimmassa Lapissa riski törmätä punkkiin on edelleen erittäin pieni, joten siellä voi liikkua huomattavasti vapaammin kuin Etelä-Suomessa. Valppaus on silti suositeltavaa, sillä lemmikit tai linnut voivat ad hoc kuljettaa yksittäisiä punkkeja pitkiäkin matkoja.

Miksi punkkeja ei ole Ylä-Lapissa yhtä paljon kuin etelässä?

Ylä-Lapin ankara ilmasto, pitkä talvi ja matalat lämpötilat tekevät punkkien elinkaaresta ja lisääntymisestä lähes mahdotonta. Punkit vaativat aktivoituakseen ja selviytyäkseen vähintään viiden asteen keskilämpötilan sekä riittävän kostean aluskasvillisuuden.

Onko Rovaniemen pohjoispuolella tehty lainkaan punkkihavaintoja?

On tehty, sillä yksittäisiä ilmoituksia on rekisteröity aina Inarista ja Kilpisjärveltä asti. Nämä pohjoiset löydökset ovat kuitenkin pääasiassa muualta tulleiden matkailijoiden tai eläinten mukana kulkeutuneita yksittäiskappaleita.

Jos suunnittelet matkaa pohjoiseen, kannattaa selvittää milloin kannattaa mennä Lappiin parhaan kokemuksen varmistamiseksi.