Mistä tunnistaa masentuneen ihmisen?

8 kuukautta sitten 38 katselukertaa

Masentuneen ihmisen voi tunnistaa alakuloisesta olemuksesta, ilmeettömyydestä ja väsymyksestä. Ilon kokeminen vaikeutuu, ja kiinnostuksen puute sekä aloitekyvyttömyys näkyvät toiminnassa. Muutoksia käytöksessä kannattaa tarkkailla.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mistä tunnistaa masennuksen oireet läheisellä?

Muistan mummoni. Kesäkuun alussa 2018, mökillä Saimaalla. Hän oli aina niin iloinen, energinen. Mutta silloin hän oli vain... hiljainen. Ei naureskellut, ei puhunut juurikaan. Näytti vanhalt, väsyneeltä. Muistan miten hän istui terassilla, tuijotti järvelle. Ei mitään eloa silmissä.

Kaikki tuntui olevan liikaa hänelle. Kahvinkeittokin oli vaivalloista. Kirjoista ja puutarhasta, asioista joista hän ennen innostui, ei puhuttu mitään. Hän ei lähtenyt edes uimaan, vaikka kesäkeli oli upea. Tuo kesä oli erilainen.

Aloin huomaamaan muutoksia jo aikaisemmin, syksyllä 2017. Hän oli ärtyisämpi, väsyneempi. Mutta ajattelin sen olevan ikääntymisen merkkejä. Se oli typerää. Nyt tiedän paremmin. Mummoni oli masentunut. Hän sai apua lopulta, onneksi.

Muutos oli hidas, mutta selvä. Ei vain ulkoisesti, vaan myös sisäisesti. Hän vetäytyi ystävistään ja perheestä, ei jaksanut osallistua mihinkään. Vasta myöhemmin tajusin, että ne kaikki merkit... hiljaisuus, väsymys, kiinnostuksen puute, olivat varoitusmerkkejä. Nyt yritän olla tarkempi.

Miten tietää, että on masennus?

Masennus? Tunnetko itsesi tyhjäksi? Ei kiinnosta mikään.

Uupumus. Aina väsynyt. Ei jaksa edes hengittää.
Mieli musta. Pimeää. Ei valoa.
Energia kadoksissa. Koulussa? Töissä? Epätodellinen. Kuten haamu.

Kävin itse läpi. Diagnoosi oli masennus. Lääkitys auttoi. Toivottavasti sinäkin saat apua.

Onko tämä sinua? Hae apua. Nyt.

Älä odota. Se pahenee.
Puhu jollekkin.
Tarkista ammattilaisesta.

Elämä on lyhyt. Älä hukkaa sitä. Piste.

Mitä tehdä, jos epäilee masennusta?

Jos epäilet masennusta läheiselläsi:

Kannusta hakemaan apua. Ehdota terveyskeskusta, opiskelu- tai työterveydenhuoltoa. Nämä ovat usein helpoimmin saavutettavissa olevia paikkoja aloittaa. Joskus pelkkä tieto siitä, että apua on saatavilla, voi olla ratkaisevaa.
Selvitä syyt avun hakemisen vastahakoisuuteen. Onko kyseessä stigma, pelko lääkityksestä vai usko siihen, että masennus menee ohi itsestään? Kuuntele ja pyri ymmärtämään. Monesti ihmiset pelkäävät leimautumista tai uskovat, että masennus on vain "luonteen heikkoutta".
Puhu peloista ja uskomuksista. Avoimuus voi madaltaa kynnystä hakea ammattiapua. Kerro, että masennus on sairaus, ei heikkous. Vaikka joskus tuntuu, ettei mikään auta, on olemassa hoitoja, jotka voivat auttaa palauttamaan elämänilon.
Jos läheisesi ei halua apua, älä luovuta. Jatka kannustamista ja tarjoa tukea. Joskus tarvitaan useita yrityksiä ennen kuin ihminen on valmis hakemaan apua. Mieti, voisitko esimerkiksi tarjoutua menemään mukaan ensimmäiselle käynnille.

On hyvä muistaa, että masennus ei ole vain "huono päivä" tai "väsymystä". Se on vakava sairaus, joka vaatii hoitoa. Jos läheisesi on itsetuhoinen, on tärkeää hakea apua välittömästi.

Itsetuhoisuuden kohdatessa, ota yhteyttä Hätäkeskukseen (112) tai MIELI ry:n Kriisipuhelimeen (09 2525 0111).