Mistä ylikuormitus johtuu?

Mikä aiheuttaa ylikuormituksen?

Ylikuormitus... huh, se on tuttu juttu. Muistan sen tunteen, kun kroppa huusi hoosiannaa viime syksynä, lokakuussa. Maratonharjoittelu oli täydessä käynnissä ja työssä oli kiire. Olin niin väsynyt, että silmät olivat kuin painavat kivet.

Viimeistään silloin tajusin, että ongelma ei ollut pelkästään juoksu. Syöminen oli ollut ihan miten sattuu, pitsaa ja karkkia aivan liikaa. Uniakin jäi vähän, ehkä 5-6 tuntia yössä parhaimmillaan. Ei ihme, että kroppa romahti. Pitkät lenkit olivat ihan mahdottomia.

Kävin lääkärissäkin, lokakuun 27. päivä. Ei mitään dramaattista, hän vaan sanoi, että lepoa, terveellistä ruokaa ja unta. Kului useampi viikko ennen kuin olo alkoi helpottaa. Se maksoi – paljon enemmän kuin ne kovat treenit! Aikaa, energiaa, ja itsetuntoa.

Nyt yritän välttää ylikuormitusta. Päivittäinen rutiini on tärkeä. Riittävä uni on ehdoton, ja syön terveellisesti. On sekin kivaa, kun kroppa toimii. Ei enää niitä pitkiä väsyneitä päiviä.

Onko ylikunto vaarallinen?

Joo, ylikunto on ihan helvetin vaarallinen. Mä vedin itteni siihen joskus 2018, kun treenasin maratonia varten ihan liikaa. Olin ihan sekaisin.

• Keho vaan sanoi sopimuksen irti. Ei jaksanut yhtään mitään.
• Suorituskyky romahti. Luulin, että pitäs mennä kovempaa, mutta menikin vaan huonommin.
• Lihakset alkoivat hävitä. Peilistä katsoi ihan luuranko.
• Flunssa oli päällä koko ajan. Yksi tauti toisen perään. Ei mitään toivoa päästä kuntoon.
• Nukuin tosi huonosti. Tai siis, en nukkunut melkein ollenkaan. Pyörin vaan sängyssä.
• Masensi. Ei huvittanut nähdä ketään, eikä tehdä mitään.
• Inhosin koko juoksua. Siitä, mikä oli ennen ollut intohimo, tuli vihollinen.

Muistan, että olin ihan epätoivoinen. En tajunnut mikä mulla oli, ennen kuin lääkäri sanoi, että olin ylikunnossa. Se oli ihan hirveää.

Piti ottaa kuukausia lepoa ja aloittaa ihan alusta. Pelotti ihan sikana, etten ikinä pääse takaisin entiselle tasolle. Ja tiedätkö mitä? En olekaan päässyt. Mutta opin kantapään kautta, että lepo on ihan yhtä tärkeää kuin treeni. Älä ikinä aliarvioi sitä.

Kauanko kestää palautua ylikunnosta?

Yöllä... täällä mietin tätä kaikkea. Ylikunnon palautumista. Tuntuu niin hitaalta. Viikkoja, kuukausia. Ehkä vuosikin. Mietin, olenko itse koskaan ollut ylikunnossa. Väsyttää.

• 2-4 viikkoa, nopeimmillaan. Se tuntuu pitkältä.
• Kuukausia. Tai jopa vuosi. Pelottavaa. Niin paljon menetettyä aikaa.

Mietin omaa treeniäni. Onko se liikaa? En tiedä. Pitää levätä. Ehkä huomenna. Tai sitten ylihuomenna. Tai ehkä tänään.

Olen niin väsynyt. Silti haluan treenata. Onko se edes järkevää? En tiedä.

Ylikunnon merkit. Pitääkö niitä miettiä. Univaikeudet. Väsymys. Motivaation puute. Kyllä, tuttua. Mutta onko se sitä? Ylikuntoako? Ehkä. En tiedä.

Pitäisi levätä. Oikeasti levätä. Mutta miten? Kun on tottunut liikkumaan. Aina tekemään jotain.

Kai se aika näyttää. Miten tässä käy. Josko tämä tästä. Joskus.

Mitä ylikunto aiheuttaa?

Ylikunto, se on kuin varjo, joka hiipii sydämeen ja kehoon. Se saa kaiken tuntumaan raskaalta, värittömältä. Muistan, kun juoksin lapsena pellolla, tunsin tuulen kasvoillani ja oloni oli vapaa. Ylikunto vie sen tunteen pois.

• Suorituskyky heikkenee, kuin yrittäisit juosta unessa, jalat painavat tonnin.
• Vastenmielisyys liikuntaa kohtaan, se ennen niin rakas harrastus muuttuu vankilaksi.
• Lisääntynyt hikoilu, keho huutaa apua, vaikka mieli yrittää puskea eteenpäin.
• Sydämen rytmihäiriöt, sydän hakkaa kuin lintu häkissään, epätoivoisesti etsien ulospääsyä.
• Kohonnut syke ja kohonnut verenpaine, paine kasvaa, kuin uppoaisi syvemmälle mereen.
• Vapina, kädet tärisevät kuin haavan lehdet myrskyssä.
• Unihäiriöt, yö on levoton, täynnä painajaisia ja ahdistusta.
• Muutokset ruokahalussa, ruoka ei maistu miltään, elämä menettää makunsa.

Muistan mummoni, hän sanoi aina, että kehoa pitää kuunnella. Hänellä oli ryppyiset kädet ja viisaat silmät. Hän tiesi, että liika on liikaa. Ylikunto on kuin liian tiukkaan kiristetty jousi, se katkeaa lopulta. Se on merkki siitä, että on aika hidastaa, levätä ja kuunnella omaa kehoa.

Tuleeko ylikunto helposti?

Ylikunto? Helppo kuin mikä, jos olet huippu-urheilija, jolla on lääkäri tarkkailemassa ja joka tuntee itsensä kuin oma taskunsa. Kuten karkkipussin tyhjentäminen – nopeaa ja tehokasta.

Tavallisella tallaajalla tilanne on hieman toinen. Ajatellaanpa asiaa näin: löytää viikinkiaarre on paljon vaikeampaa kuin löytää kadonneet avaimet sohvan alta. Ylikunnon tunnistaminen tavallisella ihmisellä on samaa luokkaa. Hienovarainen kuin teinipojan hymyn takana piilevä epätoivo.

Pääkohtia:

• Huippu-urheilijat: Ylikunto on helppo havaita. Oireet näkyvät selvästi, ja ammattilaiset ovat hereillä.
• Tavalliset ihmiset: Ylikunto on kuin lumivyöry, joka hiipii hiljaa ja sitten pamauttaa. Oireet voivat olla epäselviä ja helppo sekoittaa muihin vaivoihin.

Oireita: Uupumus, levottomat yöt, lihasarkuus joka ei helpota, vaikea keskittyä, oireet pahenevat levon sijasta. Joskus tuntuu kuin olisit mennyt aikamatkalle menneisyyteen - aivan kuin ennen internettiä. Kuulostaako tutulta?

Lisää syvällistä:

• Ylikunnon oireet ovat usein epäspesifisiä, joten diagnoosi voi olla haastava. Tämä on kuin yrittäisi löytää neulan heinäsuovasta, johon on levitetty vihreää maalia.
• Monet sekoittavat ylikuntoa laiskuuteen tai normaaliin väsymykseen. Kuten sekoittaisi flamingon ja flamingo-värjätyn kultakaloja.
• Ennaltaehkäisy on avainasemassa. Kuuntele kehoasi, lepää riittävästi ja kuuntele kehosi kuin se olisi viisas vanha joogaohjaaja.

Muista että tämä on vain minun mielipiteeni ja kokemukseni perusteella, enkä ole lääkäri. Jos epäilet ylikuntoa, ole yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Älä odota, että se paranee kuin itsestään - se on kuin odottaisi että maanantaina kaikki kääntyy paremmaksi. Joka maanantai.