Mistä tietää, ettei voi saada lapsia?

Mistä tietää ettei voi saada lapsia? Ikä ja tutkimukset

Lapsettomuus herättää monia kysymyksiä hedelmällisyydestä ja sen muutoksista iän myötä. Mistä tietää ettei voi saada lapsia selviää parhaiten asiantuntijan tutkimuksilla. Oikean tiedon avulla vältät turhat huolet ja löydät vastaukset tilanteeseesi.

Mistä tietää ettei voi saada lapsia?

Varma vastaus siihen, mistä tietää ettei voi saada lapsia, selviää ainoastaan lääkärin tekemissä hedelmällisyystutkimuksissa. Tahaton lapsettomuus voi kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin, eikä pelkkien omien tuntemusten perusteella voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Monet huolestuttavat merkit, kuten epäsäännöllinen kuukautiskierto tai pitkään jatkunut tulokseton yrittäminen, ovat syitä hakeutua asiantuntijan arvioon eikä suoria tuomioita lapsettomuudesta.

Suomessa noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa jossain elämänvaiheessa tahattoman lapsettomuuden, mikä tekee siitä huomattavan yleisen haasteen.^[1] Tämä tarkoittaa laskennallisesti noin 300 000 ihmistä. Kun olin itse vuosia sitten vasta aloittelemassa uraani terveydenhuollon parissa, kohtasin pariskuntia, jotka olivat piispanneet itsensä henkisesti täysin loppuun pelkän epätietoisuuden vuoksi. He luulivat olevansa täysin hedelmättömiä, vaikka kyseessä oli helposti hoidettava hormonaalinen epätasapaino. Epävarmuus kalvaa mieltä usein enemmän kuin mikään virallinen lääkärinkäynti.

Aika ja ikä hedelmällisyyden mittarina

Moni miettii, milloin lapsettomuustutkimuksiin tulisi hakeutua. Ensimmäinen ja selkein herätys lääkäriin hakeutumiselle on aika: raskauden alkamatta jättäminen vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ilman ehkäisyä määritellään virallisesti tutkimusten aloitusrajaksi. Jos nainen on yli 35-vuotias, suositellaan tutkimuksiin hakeutumista jo puolen vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen, sillä naisen biologinen kello vaikuttaa munasolujen laatuun kiihtyvällä tahdilla.

Naisen hedelmällisyys on huipussaan 20-24 vuoden iässä, minkä jälkeen se lähtee hienoiseen laskuun. ^[2] Jyrkempi heikkeneminen alkaa 30 ikävuoden jälkeen ja jyrkkenee entisestään 35 ikävuoden kohdalla, jolloin luonnollisen raskauden mahdollisuus yksittäisessä kuukautiskierrossa on huomattavasti pienempi kuin nuorempana. Miehillä vastaava merkittävä hedelmällisyyden taitekohta ajoittuu usein 40 ikävuoden tienoille. Tilastot näyttävät kylmiltä, mutta ne kuvaavat vain keskiarvoja - eivät sinun yksilöllistä tilannettasi.

Lapsettomuus oireet nainen ja mies

Keho lähettää usein hienovaraisia signaaleja, joiden perusteella on mahdollista pohtia, miten selvittää oma hedelmällisyys ennen kuin virallinen vuoden odotusaika täyttyy. Naisella kaikkein merkittävin kotikonstein seurattava asia on kuukautiskierto. Epäsäännölliset, poikkeuksellisen pitkät tai kokonaan puuttuvat kuukautiset viittaavat usein ovulaatiohäiriöihin, mikä tarkoittaa, ettei munasolu irtoa säännöllisesti.

Jos mietit, mistä tietää onko hedelmätön, yleisimpiä naisesta johtuvia lapsettomuuden syitä ovat munarakkulan kypsymishäiriöt, joiden osuus on noin 30-40 % tapauksista. Tämän lisäksi endometrioosi ja munanjohtimien vauriot selittävät kumpikin noin 10-20 % naisten hedelmällisyysongelmista.^[4] Jos kärsit invalidisoivista kuukautiskivuista tai sinulla on todettu munasarjojen monirysäoireyhtymä eli PCOS, ei lääkäriin hakeutumista kannata lykätä vuodella.

Miesten osuus lapsettomuustutkimuksissa on täsmälleen yhtä kriittinen, sillä heikentynyt sperman laatu havaitaan noin 30-50 %:lla tutkituista pariskunnista. ^[5] Sperman laadun heikkeneminen on ollut globaali trendi, ja nykyisin siittiötiheyden lasku alle 50 miljoonan millilitrassa pidentää jo tilastollisesti raskauden alkamiseen kuluvaa aikaa. Miehellä heikentynyt laatu ei yleensä tunnu miltään - se ei vaikuta erektioon tai haluihin, minkä vuoksi tutkimukset ovat ainoa keino selvittää tilanne.

Miten selvittää oma hedelmällisyys?

Kun pariskunta päättää astua lääkärin ovesta sisään, hedelmällisyyden selvittäminen etenee järjestelmällisesti ja aina molempia osapuolia samanaikaisesti tutkien. Prosessi alkaa perusteellisella haastattelulla ja perustutkimuksilla, joilla pyritään poissulkemaan yleisimmät mekaaniset ja hormonaaliset esteet.

Tutkimukset alkavat usein terveyskeskuksen tai yksityisen gynekologin vastaanotolta. Naiselta tutkitaan verikokein hormonitasapaino, ja munasarjat sekä kohtu kartoitetaan ultraäänitutkimuksella. Miehen osalta ensisijainen askel on siemennesteanalyysi, joka antaa tarkan tiedon siittiöiden määrästä, rakenteesta ja liikkumisesta. Vaikka tutkimuksiin hakeutuminen saattaa tuntua pelottavalta askeleelta ja lopullisen tuomion odottamiselta, tosiasia on lohdullisempi: noin 80 prosenttia tutkimuksiin tulleista pareista saavuttaa lopulta raskauden joko hoitojen avulla tai luonnollisesti. ^[6]

Milloin lapsettomuustutkimuksiin tulisi hakeutua?

Normaalitilanne (Nainen alle 35-vuotias)

Kuukautiskierto on säännöllinen eikä kummallakaan ole tiedossa altistavia sairauksia

Raskautta on yritetty säännöllisesti ilman ehkäisyä vähintään 12 kuukautta

Yhteydenotto omaan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille peruskokeita varten

Ikätekijä (Nainen yli 35-vuotias)

Aika on kortilla munasolujen laadun heiketessä, joten viivyttelyä ei suositella

Raskautta on yritetty säännöllisesti 6 kuukautta

Hakeutuminen suoraan tutkimuksiin joko julkisen puolen lähetteellä tai erikoisklinikalle

⭐ Varhaisen hakeutumisen oireet (Heti yrittämisen alussa)

Epäsäännöllinen tai puuttuva kierto, vaikeat kuukautiskivut, todettu PCOS tai endometrioosi

Ei tarvitse odottaa suojaamattoman yrittämisen aikarajoja

Suora yhteydenotto lääkäriin tilanteen arvioimiseksi ja kierron käynnistämiseksi

Mian ja Villen polku epätietoisuudesta vanhemmiksi

Mia, 31-vuotias helsinkiläinen toimistotyöntekijä, ja hänen puolisonsa Ville olivat yrittäneet lasta runsaan vuoden ilman tulosta. Mia tunsi syvää syyllisyyttä ja pelkäsi olevansa lopullisesti hedelmätön, sillä hänen kuukautiskiertonsa oli aina elänyt omaa elämäänsä.

Pariskunta yritti aluksi ratkaista ongelmaa ostamalla kymmeniä ovulaatiotestejä ja laskemalla päiviä sovelluksilla. Tämä loi valtavaa stressiä, yhdynnät muuttuivat suorittamiseksi, eikä tikkuun tullut koskaan selkeää positiivista tulosta.

Lopulta Mia varasi ajan lääkäriin ja tajusi, ettei epäsäännöllinen kierto tarkoita lopullista lapsettomuustuomiota, vaan kyseessä oli ovulaation puuttuminen. Breakthrough tuli, kun Villen siemenneste tutkittiin myös ja todettiin täysin normaaliksi.

Mialle aloitettiin keltarauhashormonit kierron säännöllistämiseksi ja ovulaation induktihoito. Neljän kuukauden hoidon jälkeen Mia tuli raskaaksi, mikä opetti heille, että ammattilaisen apu säästää kuukausien henkiseltä piinalta.

Tämä teksti on tarkoitettu vain yleisen tiedon jakamiseen eikä se korvaa ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät ovat aina yksilöllisiä. Käänny aina pätevän terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ennen kuin teet päätöksiä terveydentilaasi tai lääkityksiäsi koskien.