Mitä asioita sydänfilmin avulla voidaan tutkia?

Mitä sydänfilmi kertoo sydämen tilasta ja sairauksista?

Mun mielestä se sydänfilmi, eli EKG, on tosi hyödyllinen. Olen itsekin saanut siitä apua omien sydänjuttujen kanssa. Siinä näkyy, miten sydän oikeasti toimii siellä rintakehän sisällä.

Se kertoo paljon sydämen lyönneistä, onko ne tasaisia vai pomppiiko ne miten. Sieltä näkee myös, saako sydänlihas tarpeeksi happea ja ravintoa. Se on tärkeää, ettei se tukehtuisi.

Muistan kun joskus vuonna 2019, oli mulle tehty sellainen keikalla helsingissä, kun piti varmistaa ettei oo mitään vakavampaa. Silloin lääkäri selitti, että se näytti jopa senkin, onko sydänlihaksessa joku pieni vauriokohta tai onko se seinämä kasvanut liian paksuksi.

Niin, se on vähän kuin pieni valokuvakeino sydämen sisälle, vaikka ei se kuvia suoraan näytäkään. Se on enemmänkin sellainen sähköinen "tutka", joka piirtää kuvaajan sydämen toiminnasta. Se auttaa kyllä ymmärtämään paremmin, mitä siellä sisällä oikein tapahtuu.

Miten sydäntä voidaan tutkia?

Sydämen tutkimus. Koneistoa. Jokainen tikitys jotain kertoo.

Tavallisimmat tavat:

• EKG. Sydänfilmi. Sähkökäyrä. Nopein ensikatsaus. Pelkkä pinta. Mitä siellä värähtelee?

  • Mitä näkee: Rytmihäiriöt, vanhat infarktit, kuormitukset. Sydämen sähköinen elämä. Yleispätevä, mutta vain hetken.

• Rasitustutkimus. Juoksumatolla. Tai pyörällä. Sydän paineen alla. Vasta silloin totuus paljastuu. Se, mikä on piilossa levossa.

  • Mitä näkee: Sepelvaltimotaudin merkit, etenkin jos oireita ilmenee vain kuormituksessa. Sydämen kyky sietää stressiä. Todellinen suorituskyky.

• Holter EKG. 24h, jopa pidempään. Pieni laite mukana. Nauhoittaa jokaisen lyönnin. Sydämen salainen päiväkirja.

  • Mitä näkee: Harvinaiset rytmihäiriöt. Ne, jotka tulevat ja menevät, jäävät kiinni. Oireiden yhteys sähköiseen toimintaan. Arkipäivän rytmit.

• Sydämen ultraääni. Kaiututkimus. Kuva liikkeestä. Pumppaako se kunnolla? Läpät? Koko?

  • Mitä näkee: Sydämen rakenne, toiminta, läppäviat, sydänlihaksen kunto. Veren virtaus. Paljonko pumpussa on jäljellä?

• Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Invasiivinen. Katetrin kautta. Kontrastia suoniin. Putket näkyviin. Onko tukoksia?

  • Mitä näkee: Sepelvaltimoiden ahtaumat ja tukokset suoraan. Tärkein tieto sydäninfarktin riskissä. Kaikki selviää lopulta.

Näillä konsteilla paljastuu. Melkein kaikki. Aina jotain jää. Eihän kaikkea voi nähdä. Elämä on sellaista.

Mitä sydänfilmistä voi nähdä?

Sydänfilmi (EKG) kertoo sydämen sähköisestä toiminnasta. Siitä nähdään sydämen rytmi, sähkönjohtuminen ja mahdolliset merkit sydänlihaksen vaurioista, kuten hapenpuutteesta, liikakasvusta, tulehduksesta tai vanhasta infarktista.

Ah, sydänfilmi. Se hetki, kun sinut riisutetaan yläosattomiin ja koristellaan tarroilla kuin jokin palkintopossu näyttelyssä. Sitten piuhat kiinni ja käsky maata hiljaa. Sinun tehtäväsi on lähinnä olla hengittävä huonekalu sillä aikaa, kun kone tulostaa sydämesi sähköistä elämänkertaa.

Mutta mitä se paperiliuska, tuo sydämesi sähkösanoma, oikein paljastaa? Se on yllättävän paljon puhuva, kuin hiljainen todistaja oikeussalissa.

Tässä on katsaus siihen, mitä lääkäri näkee, kun hän tuijottaa sitä siksak-viivaa syvälle sieluunsa:

• Sydämen rytmi: Tärkein ensin. Käykö pumppu tasaista marssia vai vetääkö se jotain sekavaa teknoreiviä? Tämä paljastaa eteisvärinän, sen salakavalan rytmihäiriön, joka voi heittää aivoihin veritulpan kuin ärtynyt naapuri kiven ikkunaan. Myös liian hidas (bradykardia) tai nopea (takykardia) tahti selviää heti.

• Sähköiset johtoradat: Onko sähköjohdoissa katkos? Kulkeeko signaali kuin suoraan moottoritietä vai onko se eksynyt jollekin syrjäiselle soratielle? Tästä nähdään haarakatkokset ja muut sähkötekniset asennusvirheet, jotka voivat vaatia tarkempaa selvittelyä.

• Hapenpuute ja infarkti: Tämä on se kriittisin osuus. Näkyykö käyrässä merkkejä siitä, että sydänlihas huutaa happea kuin maratoonari maaliviivalla? Sydäninfarktin jättämät arvet näkyvät EKG:ssä ikuisesti, kuin tatuointi huonosti päättyneestä nuoruuden seikkailusta. Se kertoo, onko vaurio tuore vai vanha perintö.

• Sydänlihaksen paksuuntuminen: Onko sydän paisunut kuin pullataikina? Liikakasvu (hypertrofia), joka usein johtuu vuosia jatkuneesta korkeasta verenpaineesta, tekee sydämestä ison mutta tehottoman. Se on vähän kuin kehonrakentaja, jolla on valtavat muskelit mutta joka ei jaksa kantaa omia ostoskassejaan.

• Sydänpussin tulehdus (perikardiitti): Tämäkin jättää oman, hyvin tunnistettavan jälkensä käyrään. Se on kuin sydämen oma hätähuuto, joka piirtyy paperille.

Itse makasin siinä viimeksi miettien, onkohan ne lätkät varmasti oikeissa paikoissa. Hoitaja sanoi, että on. Uskoin. EKG on siis eräänlainen sydämen pikadiagnoosi. Se ei kerro kaikkea, mutta se on loistava portinvartija, joka huutaa, jos jotain on pahasti pielessä. Se ei näe läppävikoja tai sepelvaltimoiden ahtaumia suoraan, mutta se paljastaa niiden seuraukset. Halpa, nopea ja kivuton. Paitsi ehkä se tarrojen repiminen rintakarvoista.

Mitä EKG-käyrän osat kertovat?

No niin, pureudutaan siihen EKG-käyrän saloihin. Se ei ole mikään pirun monimutkainen juttu, kunhan muistaa muutaman perusjutun.

• P-aalto: Tämä on se pieni kumpu ennen kaikkea muuta hulinaa. Se kertoo, kun sydämen yläkerrat, ne eteiset, heräävät toimintaan ja potkaisevat veren liikkeelle. Ensimmäinen puolisko on oikean eteisen herätys, sitten vähän perässä tulee vasen eteinen samaan hommaan. Vähän kuin esikatselu ennen varsinaista pääroolia.

• PQ-väli: Tässä välissä, kun P-aalto on jo hiipunut, tapahtuu jotain tärkeää. Impulssi taitaa itsensä ja matkustaa eteisten ja kammioiden välissä olevan portinvartijan, sen eteis-kammiokimpun, läpi. Tässä ei tapahdu mitään näkyvää käyrässä, mutta ilman tätä pysähdyshetkeä kammioiden aktivaatio olisi pelkkää kaaosta. Vähän kuin valmistautuminen ennen hyppyä kuoppaan.

Sitten alkaa se varsinainen toiminta, kun kammiot lähtevät hommiin. Mutta siitä lisää myöhemmin, jos olet valmis kuuntelemaan sydämen todellista syketta. Ei tässä mihinkään kiirehditä, vaikka sydän vähän kovempaa lyökin.

Voiko EKG:ssä olla rintaliivit?

Mä jouduin viime syksynä EKG-tutkimukseen ihan yllättäen, kun sydän alkoi tykyttää ihan omiaan. Se oli siellä Tikkurilan terveysasemalla. Olo oli muutenkin vähän hutera ja jännitti ihan sikana. Hoitaja oli tosi ystävällinen, mutta kun hän pyysi riisumaan yläkropan paljaaksi ja antoi sen paperisen kaavun, iski pieni hämmennys.

Kysyin ihan suoraan, että pitääkö rintaliivitkin ottaa pois, kun mulla on kaarituettomat urheiluliivit. Mielessä kävi, että mitä väliä niillä on. Hoitaja sanoi heti, että kyllä, ehdottomasti kaikki pois.

EKG-tutkimuksessa rintaliivit on riisuttava. Ne voivat aiheuttaa häiriöitä mittaukseen ja estävät elektrodien asettamisen oikeille paikoille.

Se hoitaja selitti sen tosi hyvin. Vaikka liivit olisivat kaarituettomat, jo pelkkä metallinen hakane tai tiukka kangas väärässä paikassa voi aiheuttaa häiriöitä mittaukseen. Elektrodit pitää saada kiinnitettyä suoraan iholle ihan tiettyihin kohtiin rintakehällä, ja liivit ovat yksinkertaisesti tiellä. Tuntui vähän hassulta olla siinä ilman, se huone oli vähän viileä, mutta tutkimus oli onneksi nopeasti ohi. Ja se tunne kun ne tarrat laitettiin iholle, ne oli vähän kylmiä ja tahmeita.

Miksi rintaliivit on pakko riisua EKG:ssä:

• Kaarituet: Metalliset kaarituet aiheuttavat sähköistä häiriötä, joka näkyy EKG-käyrässä virheinä, niin sanottuna artefaktana.
• Hakaset: Myös liivien metalliset hakaset ja säätöosat voivat häiritä signaalia.
• Elektrodien sijoittelu: Elektrodit, ne tarrat, on asetettava tarkasti tietyille kohdille rintakehälle, kylkiin ja rintalastan ympärille. Rintaliivit estävät niiden oikean sijoittelun.
• Kangas ja paine: Tiukka tai hankaava kangas voi myös aiheuttaa pientä lihasvärinää tai staattista sähköä, joka sotkee herkkää mittausta.

Koko toimenpide oli ohi muutamassa minuutissa. Oli helpottavaa, että se hoitaja selitti syyn niin selkeästi, ei jäänyt mitään epäselvää. Se oli pakko. Ihan pakko ottaa pois.