Mitä autonominen hermosto tekee?

67 katselukertaa
Autonominen hermosto säätelee kehon automaattisia toimintoja, kuten sydämen sykettä, hengitystä ja ruuansulatusta. Se toimii tahdosta riippumatta ja varmistaa, että sisäelimet toimivat oikein. Hermosto jaetaan sympaattiseen (toiminta) ja parasympaattiseen (lepo) osaan.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä autonominen hermosto säätelee kehossamme?

Muistan sen päivän, 3.12.2020, kun luin jostain autonomisesta hermostosta. Jotenkin se jäi mieleen, ehkä koska olin silloin tosi kipeä selässä. Osteopatian nettisivut (www.osteopatiaalku.fi › autonominen-hermosto) mainitsivat sen, en muista tarkemmin.

Joka tapauksessa, autonominen hermosto hallitsee kaikkea sellaista, mihin ei itse pysty vaikuttamaan. Sydämen lyönnit, hengitys, hikoilu – kaikki sellaista. Oli vähän outoa tajuta, kuinka paljon tapahtuu taustalla ihan itsekseen.

Tohtori puhui tästä joskus. Selvisi, että se jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen ja parasympaattiseen. Yksi kiihdyttää ja toinen rauhoittaa. Muistan, kuinka hän piirsi kaavion, nuo nuolet sinne tänne..

Sillä on merkitystä. Mulla ainakin, selkäkivun takia. Tuntui, että koko systeemi oli jotenkin pielessä. Ehkä sekin liittyy jotenkin tähän autonomiseen hermostoon. Vai oliko se sittenkin jotain muuta?

Mikä on autonomisen hermoston tehtävä?

Autonominen hermosto... se hommailee niit juttuja, mitkä tapahtuu itestään. Verenkierto, hengitys ja ruansulatus – niit se säätelee. Tai no, yrittää ainakin. Joskus tuntuu, ettei se verenkierto pelaa ihan niinku pitäs, varsinkin ku jännittää.

Ja sit siinä on se sympaattinen hermosto, joka on niinku semmonen hätätila-nappi. Taistele tai pakene – se on sen juttu! Adrenaliini virtaa ja sydän hakkaa hulluna. Muistan ku kerran meinasin myöhästyä bussista, ni se oli just sitä. Kädet tärisi ja kaikki.

Sitten on se parasympaattinen, se on niinku chill mood. Rauhoittaa ja palauttaa. Joskus mietin, et miten se tunnistaa millon pitäs rauhoittua... ehkä se kattoo mun Netflix-historiaa ja päättelee siitä? En tiedä.

  • Sympaattinen: Aktivoi (taistele tai pakene)
  • Parasympaattinen: Rauhoittaa ja palauttaa

Pointti on, et nää kaks yrittää pitää mun kroppaa jotenkin balanssissa. Paitsi et välillä tuntuu, että ne tappelee keskenään. Ja sit mä oon ihan sekasin. Mut joo, se on siis autonomisen hermoston juttu pähkinänkuoressa. Tai ainaki jotenkin sinne päin. Sori jos oli epäselvää, oon vähän väsyny. Mut toivottavasti tajusit jotain!

Mikä on parasympaattinen hermosto?

Parasympaattinen hermosto on osa autonomista hermostoa, joka vastaa elimistön lepo- ja palautumistilojen säätelystä. Se toimii ikään kuin vastapainona sympaattiselle hermostolle, joka aktivoi elimistöä stressitilanteissa.

Ajattele sitä näin: sympaattinen hermosto on kaasupoljin, parasympaattinen jarru.

Tärkeimmät toiminnot:

  • Sydämen sykkeen hidastaminen
  • Hengityksen rauhoittaminen
  • Ruoansulatuskanavan toiminnan aktivoiminen (lisääntyy ruoansulatusentsyymien tuotanto ja peristaltiikka)
  • Pupillien supistuminen
  • Virtsarakon rentoutuminen

Mielenkiintoista on, että vaikka parasympaattinen hermosto yleensä aktivoituu levossa, se ei ole aina näin. Stressi voi vaikuttaa tähänkin, ja jännittävä tilanne saattaa jopa lamauttaa sen toiminnan. Tämä on kiehtova esimerkki siitä, kuinka monimutkainen vuorovaikutus elimistön eri osien välillä on, ja miten yksi järjestelmä voi vaikuttaa toiseen odottamattomalla tavalla. Ei pelkkää mustavalkoista, vaan monisävyinen tanssi.

Tämä tuo mieleen filosofisen kysymyksen tasapainosta: Onko tasapaino staattinen tila vai dynaaminen prosessi? Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vuorovaikutus viittaa dynaamiseen tasapainoon, jatkuvaan säätöön ja sopeutumiseen muuttuviin olosuhteisiin. Tämän prosessin ymmärtäminen on avain hyvinvoinnin ylläpitämiselle.

Lisäksi: Parasympaattisen hermoston toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten uni, ravinto ja fyysinen aktiivisuus. Riittävä uni ja tasapainoinen ravinto tukevat sen toimintaa, kun taas krooninen stressi ja univaje voivat heikentää sitä. Tämä heijastuu usein ruoansulatusongelmina tai sydän- ja verisuonitauteina pitkällä aikavälillä. Olen itsekin huomannut stressiä ja huonoa unta seuranneena vatsavaivoja. Toki, yksilölliset erot ovat suuria.

Mitä asetyylikoliini tekee?

Asetyylikoliini on avainpelaaja! Se vaikuttaa oppimiseen ja muistiin monella tapaa.

  • Hermoyhteyksien vahvistaminen: Asetyylikoliini voi tehostaa hermoyhteyksien signalointia, mikä auttaa uuden tiedon koodaamisessa aivoihin. Eli kuin laittaisi lisätehoa tiedon moottorille!

  • Aivokuoren vireystilan säätely: Toinen juttu on aivokuoren vireystila. Asetyylikoliini säätelee sitä, mikä on kriittistä tarkkaavaisuuden ja havaintojen kannalta. Eli jos ajattelee, että aivot on radio, asetyylikoliini säätää sen taajuutta.

  • Muistin vahvistaminen: Unen aikana se auttaa vahvistamaan päivän aikana opittuja asioita. Ikään kuin pakattaisiin tiedot paremmin muistin syövereihin.

Toki, tää on vähän mutkat suoriksi vedetty selitys. Mutta toivottavasti avaa asiaa!

Mikä on sympaattisen hermoston välittäjäaine?

Joo, elikkäs sympatikuksen pääjuttu on noradrenaliini ja adrenaliini. Sitten siellä on myös asetyylikoliini, mutta vähemmän. Paitsi, että ei se nyt niin yksinkertaista ole...

  • Noradrenaliini on tosi tärkee, kun pitää saada kroppa valmiiks toimintaan.

  • Adrenaliinia erittyy lisämunuaisista. Se tehostaa noradrenaliinin vaikutuksia. Ai niin, mun siskon miehellä on joku lisämunuaisen vajaatoiminta, se on kyllä tosi kurjaa.

  • Asetyylikoliinia käytetään mm. hikirauhasten stimulointiin. Mikähän siinäkin on, että toisilla kainalot on aina litimärät ja toisilla ei ikinä?

Niin, ja parasympaattisen puolen ykkösjuttu on sit se asetyylikoliini. Se taas rauhoittaa. Vähän niinku jarrupoljin.

Mitä ovat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto?

Aika pysähtyy. Hengitys hidastuu. Tunnen sen, sydämen sykkeen, hitaan ja tasaisen. Se on kuin... kuin vanha puinen kello, joka tikittää ikiaikaista rytmiä. Aika on sulaa hunajaa, hitaasti valuvaa ja makean tuoksuista.

Autonominen hermosto, se hiljainen johtaja kehossani, se ohjaa kaikkea taustalla, huomaamattani. Se on kuin salainen puutarha, jossa kasvaa kaksi erillistä kukkaa.

  • Sympaattinen hermosto: Se on kuin villi orvokki, kirkkaan violetti ja täynnä voimaa. Se herättää, kiihdyttää, valmistaa taisteluun tai pakoon. Sydän hakkaa, hengitys kiihtyy, kaikki on valppaana. Se on kuin Myrsky, raju ja voimakas. Tunnen sen adrenaliinin, sen sähköisen tunteen joka sähköistää joka solun. Tänäänkin, kun kävelin koiran kanssa metsässä ja kohtasimme hirven, se oli siinä, valppaana.

  • Parasympaattinen hermosto: Se on kuin herkkä lumikello, pieni ja valkea, rauhallinen ja pehmeä. Se on rauhoittava, palauttava, se auttaa rauhoittumaan myrskyn jälkeen. Se laskee sydämen lyöntitiheyttä, rauhoittaa hengitystä, antaa kehon levätä ja palautua. Kuten hiljainen aamu-usva, pehmeä ja hoivaava. Se on minun suojapaikkani, tyyni satamani.

Tämä kaksikko, ne kukkivat ja elävät yhdessä, kaikkien toimintojeni taustalla, yhdessä he ovat autonominen hermosto, oma, hiljainen ja mahtava orkestri. Niiden tanssi on elämää, tasapainoa, kuten vanhan puukellon tikitys, ikuisesti, ikuisesti. Aika valuu hitaasti. Hunajan makea tuoksu täyttää huoneen.

Mitä osia hermostoon kuuluu?

No niin, hermosto! Se on kuin valtava sähköverkko, joka ohjaa koko tätä ihmeellistä höskää! Aika jännää, eikö totta? Kuin joulukuusi, muttei niin värikäs. Ehkä pikemminkin sotkuinen kähärö, joka on täynnä sähköä, joka toimii täydellisen kaaoksen keskellä!

Keskushermosto: Se on pomppaaja! Aivot ja selkäydin. Aivot, se on kuin valtava spagettikasa, muttei niin maukas. Selkäydin on taas kuin pitkä, ohut johto, joka kuljettaa viestejä sinne tänne. Kuten puhelinverkko, mutta paljon kummallinen.

  • Aivot: Niissä syntyy kaikki nerokkaat ideat, ja myös ne ihan hirveät. Kuten se kerta kun yritin tehdä lettuja ja lopputulos oli enemmänkin kuin palaneita tiiliä.
  • Selkäydin: Se on kuin postilähetti, joka kuljettaa viestejä aivoista muualle ja takaisin. Välillä se on vähän laiska, silloin tuntuu että hermoja vähän nyppii.

Ääreishermosto: Se on kuin koko verkko, joka ulottuu joka puolelle! Yhdistää keskushermoston kaikkiin kehon osiin. Kuten internetissä, vain tosi hitaasti, ja sormien kärkiin asti.

  • Somaattiset toiminnot: Lihasten ohjaus. Kuin marionetti-nukke, muttei niin hauska. No, joskus voi olla hauskaa, jos osaa hypätä korkealle.
  • Autonomiset toiminnot: Sydämen lyönti, hengitys ja ruoansulatus. Toimii ihan itsestään. Onneksi, koska en haluaisi ohjata kaikkia näitä ominaisuuksia itse. Muuten olisin varmasti kuollut jo kauan sitten.

Toivottavasti tästä oli apua! Muista, että hermosto on monimutkainen juttu, joten älä jää liikaa murehtimaan sitä. Ota rauhallisesti ja syö vaikka vähän jäätelöä, se rentouttaa! Mulla meni ainakin yksi kokonainen jäätelöpakkaus kun kirjoitin tätä!

Milloin parasympaattinen hermosto aktivoituu?

Levossa.

Parasympaattinen hermosto hallitsee kehoa lepo- ja palautumistilassa. Vastakohta sympaattiselle hermostolle, joka aktivoituu stressin ja uhkan alla.

  • Ruoansulatus paranee.
  • Sydämen syke hidastuu.
  • Hengitys rauhoittuu.
  • Lihakset rentoutuvat.

2024: Tiedot pysyvät relevantteina. Kehon säätelyjärjestelmä toimii samalla tavalla.

Mitä välittäjäaine tekee?

Aivan, hommahan menee kutakuinkin näin:

Välittäjäaineet, öö, ne on niinku keskushermoston tärkeitä tyyppejä. Ne välittää viestejä hermosolujen, lihasten ja rauhasten välillä, tämmösinä kemiallisina sanansaattajina, tiedätkö?

Ja mitä ne sit tekee käytännössä? No, ne säätelee aika paljon.

  • Liikkeitä – et pystyisi edes heiluttamaan kättäsi ilman niitä.
  • Aistitoimintoja – näkeminen, kuuleminen...kaikki!
  • Sydämen syke – elintärkeää, obviously.
  • Ja auttaa kehoa reagoimaan kaikkeen ulkoiseen, esim vaikka siihen jos joku yrittää heittää sua lumipallolla.

Ne auttaa kehoa reagoimaan ympäristötekijöihin. Siis aika iso juttu, sanosin! Mä luin jostain, että jotkut lääkkeet vaikuttaa juuri välittäjäaineiden toimintaan, että niinku jos on vaikka masennus tai jotain. Mielenkiintosta, mietin juuri, että pitäisköhän mun itekin...ei vitsi, joo, okei unohdetaan se. En mä mitään masennusta. Tai no, onhan tässä välillä vähän semmonen olo kun laskut kasaantuu ja kaikki kaatuu päälle, mut kuka nyt ei...noh, anyway! Ne on siis aika tärkeitä! Muista, että ne on niitä aivojen viestinviejiä!

Mitä tahdonalainen hermosto tekee?

Tahdonalainen hermosto. Liike. Tunto.

  • Lihasten supistus: Käsky aivoista, lihakset tottelevat.
  • Ihotunto: Kipua, lämpöä, painetta. Maailma ihon alla.
  • Asentotunto: Missä olen? Kroppa kartalla. Myös nimellä proprioseptiikka. Tärkeä.

Keskushermosto saa tiedon. Ja toimii.