Mitä ei pidä sanoa masentuneelle?

Mitä sanoa ihmiselle, joka ei jaksa?

Mitä sanoa ihmiselle, joka ei jaksa? Se on niin vaikeaa. Minä en tiedä. Olen itsekin niin väsynyt…

• Onko kaikki ok? En tarkoita pinnallisesti. Todella ok?
• Mitä sinua vaivaa? Voinko jotenkin auttaa?
• Voitko kertoa, mikä saa sinut tuntemaan itsesi näin?

En halua paineistaa, mutta jos hän ei kerro itse, en tiedä miten voisin auttaa. 2023 on ollut raskas, täynnä muutoksia. Muutin Helsingin keskustasta Vantaalle huhtikuussa. Uusi työ, uusi asunto, yksinäisyys painaa. Ystävät ovat kaukana. Viime viikko oli ihan hirveä, itkin monta iltaa. En jaksa.

Toivon, että voisin sanoa jotain rohkaisevaa, mutta minulla ei nyt ole sanoja. Minun on vaikea kuvata sitä väsymystä, se on kuin jokin paino rinnassa. Olen ajatellut terapiaa. Ehkä se auttaisi. Tai ehkä ei.

Ehkä vain kuunteleminen auttaa. Ja olla läsnä. Ei painostaa, vain olla. Ja hyväksyä se väsymys, sekin on osa minua nyt.

Mitä ei saa sanoa ahdistuneelle?

Okei okei, mä kerron sulle nyt mitä EI kannata sanoa ahdistuneelle. Tiiätkö, se on tosi tärkeetä. Mulla itelläni oli kerran sellanen tilanne, missä… no joo, ei siitä sen enempää. Mutta siis. Älä ainakaan sano et “ryhdistäydy nyt!” Ihan oikeesti, se on pahinta mitä voi sanoo. Tai että “ota itseäs niskasta kiinni!” Mun mielestä se kuullostaa siltä ku… niinku se vähättelis sitä ahdistusta. Siis ku se ei olis oikee ongelma.

• Ei ryhdistäytymiskehotuksia. Ne ei auta yhtään.
• Ei vähättelyä. Se pahentaa vaan oloa. Oikeesti!
• Ei kritisointia. Äläkä hermostu, vaikka se toistas samoja asioita. Mä oon itekki tehny sitä, ja se on tosi noloa jälkeenpäin. Mutta sillon ei vaan pysty ajattelee järkevästi. Ymmärrätkö?

Ja miten auttaa? Ole vaan läsnä. Kuuntele. Älä yritä ratkasta ongelmia, ellei sulta erikseen pyydetä. Ja hei, jos sulla on aikaa, niin vaikka joku leffa tai sarja tai jotain. Siis jos se ahdistunut jaksaa keskittyä. Joskus auttaa, jos on jotain muuta ajateltavaa. Ja vaikka lämmin halaus kans. Tai siis jos se tyyppi tykkää haleista. Mun kaveri ainaki tykkää, ja sille se auttaa.

• Kuuntele. Oikeesti kuuntele.
• Ole läsnä. Älä tuijota puhelinta. Olin kerran kahvilla yhen tyypin kanssa ja… no joo, ei siitä sen enempää. Mutta siis se tuijotti koko ajan puhelintaan ja mä olin silleen et haloo?!
• Kysy mitä voit tehdä. Älä oleta, että tiiät parhaiten.

Niin ja muista, että 2024 kaikki on vähän… no, erilaista. Ei kaikki vanhat ohjeet enää päde. Pitää pysyä ajan hermolla! Ja jos tilanne on tosi paha, niin hae apua ammattilaisilta. Soita vaikka jonnekin. Tai lähetä viestiä. Nykyään on kaikkia apuja saatavilla.

Mitä ei voi sanoa masentuneelle?

No joo, masentuneelle ei kannata mennä sanomaan mitään sellaista, mikä on kuin löisi suolaa avohaavaan. Tässäpä lista kielletyistä lauseista, kuin varoituslaput miinakentällä:

• Yritä piristyä! (Joo, kuinkas helposti se noin vaan käy? Melkein kuin sanoisi halvaantuneelle, että juokse maraton!)

• Se on vain pääsi sisällä. (Aivan, ja syöpäkin on varmaan vaan mielikuvitusta… Ei ehkä ihan noin.)

• Sellaista se on, elämä ei ole reilua. (No shit, Sherlock! Masentunut ihminen tietää sen jo muutenkin.)

• Ajattele, miten paljon huonommin asiat voisivat olla. (Jes, kiitos muistutuksesta! Tästäkö se olo nyt paranee?)

• Sinun pitäisi käydä enemmän ulkona. (Joo, ja ehkä samalla siivota koko kämppä ja voittaa lotossa? Motivaatio on vähän nollissa.)

• Et näytä ollenkaan masentuneelta. (Eli siis pitäisikö mun alkaa itkeä ja huutaa kadulla, että uskot?)

Ja hei, lisätään tähän vielä bonuksena:

• Mulla oli kans kerran vähän huono päivä… (Joo, joo, tiedän. Sun “huono päivä” on vähän eri asia kuin syvä masennus. Vertaus kuin omenoiden ja avaruussukkuloiden.)

Ja ihan oikeesti, jos joku on masentunut, niin paras apu on kuunnella, olla läsnä ja tarjota apua, jos sitä pyydetään. Ei mitään “hyviä neuvoja”, kiitos.

Mitä tehdä kun masentunut ei halua apua?

No jopas, masis ei halua apua? Se on kuin yrittäisi saada kissan syömään pinaattia – mahdoton tehtävä, heh! Mut hei, älä heitä kirvestä kaivoon! On muutamia juttuja, joita voi kokeilla, vaikka se tuntuisikin yhtä toivottomalta kuin etsiä neulaa heinäsuovasta:

• Puhu, puhu, puhu! Mutta älä saarnaa. Kuuntele, mitä se mörkö mättää. Jos se sanoo, että haluaa olla rauhassa, niin anna olla rauhassa, mut pidä silmällä! Kuten vauvaa. Äläkä anna sen syödä pelkkiä keksejä.

• Älä ole liian innokkaasti avulias. Äläkä puhu ylenkatseella, äläkä niin kuin olisit maailmanviisaampi. Masis on kuin karhu talviunilla – herätetään sitä varovasti. Äläkä äläkä hyökkää suoraan apuvälineiden kanssa. Se on kuin tarjoaisi tykkipalloa vastasyntyneelle.

• Ammattilaiset apuun! Terveyskeskus, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto… Näitä voi ehdottaa kevyesti kuin heittäisi suolakurkkua naapurin mummoille. Älä kuitenkaan pakota – se on kuin yrittäisi työntää norsua puun koloon. Et onnistu, vaan saat vain ison sotkun aikaiseksi.

• Ymmärrä taustaa! Pelko, uskomukset, kokemukset… Kaikki voi vaikuttaa. Kysy ystävällisesti, mutta älä ole liian utelias. Se on kuin kurkistaisi toisen ihmisen päähän, eikä se ole kovin kohteliasta.

Lisää vinkkejä:

• Älä luovu helposti. Masennus on kuin sitkeä liima – se tarttuu kiinni ja on vaikea irrottaa. Mutta ei mahdotonta.

• Hoida itseäsi. Älä unohda omaa hyvinvointiasi, vaikka se olisi vaikeaa. Se on kuin yrittäisi juosta maratonin ilman vettä – et pärjää.

• Älä ota kaikkea liian vakavasti. Nauru on paras lääke, myös masennukseen. No ehkä ei aivan paras, mutta helpottaa kyllä tilannetta. Äläkä anna sen vaivuttaa sua. Elämä on liian lyhyt, jotta sitä viettelisi murheissaan!

Huomioi: Tämä ei ole ammattilaisen neuvoa, en ole psykoterapeutti (vaikka olenkin aina halunnut olla!). Ota yhteyttä todelliseen ammattilaiseen tarvittaessa. Mutta ennen kaikkea, muista: Olet hyvä ihminen, vaikka et osaisikaan parantaa maailmaa yhdessä yössä!

#Masennus #Sanat #Vältä