Mitä eroa on terveysliikunta ja kuntoliikunta?

Mitä eroa on terveysliikunta ja kuntoliikunta? Teho vs terveys

Mitä eroa on terveysliikunta ja kuntoliikunta selviää tarkastelemalla liikkumisen tavoitteita ja vaikutuksia kehoon.
Oikean liikkumismuodon valinta auttaa saavuttamaan henkilökohtaiset hyvinvointitavoitteet tehokkaasti ja välttämään turhia riskejä. Säännöllinen aktiivisuus suojaa terveyttä ja parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä ilman liiallista rasitusta. Tutustu tarkempiin eroihin alapuolelta.

Mitä eroa on terveysliikunta ja kuntoliikunta?

Kysymys liikunnan eri muodoista voi tuntua hämmentävältä, mutta ero on pohjimmiltaan yksinkertainen: terveysliikunnan ja kuntoliikunnan ero tähtää terveyden ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn, kun taas kuntoliikunnan tavoitteena on fyysisen suorituskyvyn, kuten kestävyyden tai voiman, selkeä kehittäminen. Ero näkyy parhaiten siinä, kuinka paljon hengästyt ja kuinka kovaa sydämesi joutuu työskentelemään suorituksen aikana.

Valinta näiden välillä riippuu täysin omista tavoitteistasi ja lähtötasostasi. On tärkeää ymmärtää, ettei kyseessä ole joko-tai -tilanne. Suurin osa meistä tarvitsee molempia voidakseen hyvin pitkällä aikavälillä. Mutta mistä tiedät, kumpaa olet parhaillaan tekemässä? Tässä artikkelissa puramme auki nämä kaksi käsitettä tavalla, joka auttaa sinua rakentamaan itsellesi sopivan liikkumisen kokonaisuuden.

Terveysliikunta: Pienillä teoilla suuria vaikutuksia

Mitä on terveysliikunta on kaikkea sellaista fyysistä aktiivisuutta, jolla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia terveyteen, mutta joka ei välttämättä vaadi urheiluvaatteiden pukemista tai kuntosalijäsenyyttä. Sen ydin on säännöllisyydessä ja kohtuullisessa kuormituksessa. Terveysliikunnan avulla ylläpidät peruskuntoa, parannat unen laatua ja pidät aineenvaihduntasi käynnissä.

Säännöllinen terveysliikunta vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä noin 50 prosentilla ja sydän- ja verisuonitautien riskiä noin 20-30 prosentilla. ^[1] Olen huomannut - ja tämä on monelle helpotus - että terveysliikunnaksi lasketaan kaikki liike, joka kestää vähintään kymmenen minuuttia kerrallaan. Arkiset valinnat, kuten portaiden nousu tai imurointi, kerryttävät terveyspankkiasi huomaamatta. Liikkumattomuus puolestaan kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä noin 20-30 prosentilla verrattuna aktiivisiin ihmisiin. Pelkkä istumisen tauottaminen parantaa veren sokeritasapainoa merkittävästi.

Ollaanpa hetki rehellisiä: moni meistä kokee huonoa omatuntoa, jos ei pääse lenkille. Mutta tiesitkö, että 150 minuuttia reipasta kävelyä viikossa riittää täyttämään terveysliikunnan hyödyt ja minimivaatimukset? Se on vain noin 22 minuuttia päivässä. Aloittaminen on se vaikein osuus. Muistan itse, kuinka alkuvuosina yritin väkisin juosta, vaikka vihasin sitä. Vasta kun hyväksyin, että reipas kävely ja puutarhatyöt ovat täysin riittäviä terveyden kannalta, liikunnasta tuli nautinto eikä pakko.

Kuntoliikunta: Kun tavoitteena on kehitys

Kuntoliikunta vs terveysliikunta astuu kuvaan silloin, kun haluat parantaa nykyistä suorituskykyäsi. Se vaatii enemmän tehoa, säännöllistä harjoittelua ja ennen kaikkea mukavuusalueen ylittämistä. Jos terveysliikunnassa hengästyminen on lievää, kuntoliikunnassa se on tavoite. Tässä muodossa liikkuminen jaetaan usein kestävyys- ja voimaharjoitteluun.

Suorituskyvyn parantamiseen tähtäävä liikunta vaatii noin 75 minuuttia rasittavaa harjoittelua viikossa tai vaihtoehtoisesti 150 minuuttia reipasta kuntoliikuntaa. Rasittava liikunta parantaa maksimaalista hapenottokykyä, mikä on yksi vahvimmista pitkäikäisyyden ennustajista. Kestävyyden ohella lihasvoiman kehittäminen on kriittistä: vähintään kaksi kertaa viikossa tehtävä voimaharjoittelu ylläpitää luuston tiheyttä ja ehkäisee lihaskatoa, joka kiihtyy yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Voimaharjoittelu voi parantaa perusaineenvaihduntaa jopa 5-7 prosenttia, ^[3] mikä auttaa painonhallinnassa.

Harvoin näkee mainostettavan sitä tosiasiaa, että kuntoliikunta vaatii palautumista toimiakseen. Alussa tein sen virheen, että treenasin kovaa joka päivä, kunnes uuvuin täysin (ja sairastuin tietysti flunssaan). Kuntoliikunta on keholle stressitila, josta se tarvitsee aikaa rakentua vahvemmaksi. Kehitys tapahtuu levossa, ei treenin aikana. Jos heräät aamulla väsyneenä ja leposykkeesi on koholla, olet todennäköisesti vaatinut keholtasi liikaa ilman riittävää taukoa.

Suositukset ja intensiteetti: Kuinka paljon on tarpeeksi?

Liikkumisen suositukset aikuisille on rakennettu pyramidin muotoon, jonka pohjalla on kevyt arkiliike. Optimaalisen terveyden saavuttamiseksi suositellaan reipasta liikuntaa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Jos nostat intensiteetin rasittavalle tasolle, riittää puolet tästä ajasta eli 1 tunti 15 minuuttia. ^[5]

Mutta on yksi asia, jonka useimmat oppaat sivuuttavat - ja kerron sen tässä: pelkkä kestävyys ei riitä. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että lihasvoima alkaa heiketä noin 1,5-2 prosentin vuosivauhdilla 50 ikävuoden jälkeen, ^[4] ellet aktiivisesti vastusta tätä prosessia. Kuntoliikunnassa liikunnan intensiteetti ja tavoitteet mitataan usein sydämen sykkeen tai puhumistestin avulla. Reippaassa liikunnassa pystyt vielä puhumaan, mutta rasittavassa liikunnassa puhuminen muuttuu pätkittäiseksi.

Terveysliikunta vs. Kuntoliikunta: Tärkeimmät erot

Tämä vertailu auttaa sinua hahmottamaan, mihin kategoriaan oma liikkumisesi tällä hetkellä sijoittuu ja mitä osa-alueita voisit mahdollisesti lisätä.

Terveysliikunta

- Kevyt tai reipas (lievä hengästyminen, pystyy puhumaan vaivatta)

- Kävely, hyötyliikunta, rauhallinen pyöräily, siivous, puutarhatyöt

- Vähintään 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa

- Terveyden ylläpito, sairauksien ehkäisy ja arjen jaksaminen

Kuntoliikunta (Suositeltu kehitykseen)

- Rasittava (kova hengästyminen, hikoilu, puhuminen vaikeutuu)

- Hölkkä, kuntosaliharjoittelu, uinti, HIIT-treenit, palloilupelit

- Vähintään 75 minuuttia rasittavaa tai 150 minuuttia reipasta harjoittelua

- Fyysisen kunnon, kuten hapenottokyvyn ja voiman, kehittäminen

Mikon matka sohvaperunasta aktiiviseksi liikkujaksi

Mikko, 45-vuotias helsinkiläinen koodari, huomasi hengästyvänsä jo kauppakassien kantamisesta kolmanteen kerrokseen. Hän pelkäsi selkänsä ja terveytensä puolesta, mutta ajatus hikisestä kuntosalista tuntui ylitsepääsemättömältä.

Hän yritti ensin aloittaa juoksemalla 5 kilometrin lenkkejä kolmesti viikossa. Tuloksena oli kipeät polvet ja täydellinen motivaation puute jo toisella viikolla, koska hän puski liian kovaa ilman pohjakuntoa.

Mikko ymmärsi, että hänen piti aloittaa terveysliikunnasta: hän alkoi kävellä töihin 20 minuuttia suuntaansa ja luopui hissistä. Kolmen viikon jälkeen olo oli jo virkeämpi ja polvikivut loistivat poissaolollaan.

Nyt, puoli vuotta myöhemmin, Mikko on lisännyt mukaan kaksi viikoittaista kuntosalikertaa ja kerran sulkapalloa ystävien kanssa. Hänen leposykkeensä on laskenut merkittävästi ja porrasnousu sujuu ilman puhinaa.

Tämän artikkelin tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eivätkä ne korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa neuvontaa. Jos sinulla on perussairauksia, sydänoireita tai pitkä tauko liikunnasta, keskustele lääkärin kanssa ennen intensiivisen harjoitusohjelman aloittamista.