Mitä tehdä jos saa sydänkohtauksen?

Mitä tehdä jos saa sydänkohtauksen? 7 välitöntä toimintaohjetta

Kun mitä tehdä jos saa sydänkohtauksen -kysymys nousee mieleen, nopeat ja oikeat toimenpiteet ratkaisevat hengen ja kuoleman. Valitettavasti moni toimii väärin, esimerkiksi jättää potilaan yksin hakemaan lääkkeitä. Tämä pieni hetki koituu kohtalokkaaksi. Tässä oppaassa käymme läpi tarkat vaiheet, jotka pelastavat sydänlihasta ja elämää.

Mitä tehdä jos saa sydänkohtauksen: Ensiapu ja toimintaohjeet

Sydänkohtauksen (sydäninfarktin) sattuessa toiminta riippuu tilanteen kiireellisyydestä, mutta ensisijainen tavoite on aina avun saaminen mahdollisimman nopeasti. Tilanne voi vaihdella yksilöllisesti oireiden vakavuuden mukaan, joten on tärkeää erottaa välittömät toimenpiteet ja oireiden tarkkailu toisistaan ennen ammattilaisten saapumista paikalle.

Sydänkohtauksen hoidossa pätee yksi kriittinen nyrkkisääntö: aika on sydänlihasta. Mitä kauemmin sydänlihas on ilman happea, sitä suurempi on pysyvän vaurion riski. Jos hoito aloitetaan 60 minuutin sisällä ensioireiden alkamisesta, potilaan kuolleisuusriski laskee lähes 50 prosenttia verrattuna siihen, että hoito viivästyy useita tunteja.^[1] Mutta on yksi yleinen virhe, jonka lähes kaikki tekevät auttaessaan tai itse oireita kokiessaan - paljastan tämän kriittisen kohdan ja sen välttämisen myöhemmin ohjeiden loppupuolella.

Soita hätänumeroon 112 välittömästi

Ensimmäinen ja tärkein askel on soittaa hätänumeroon 112 heti, kun epäilet sydänkohtausta. Älä odota oireiden menemistä ohi tai yritä soittaa terveyskeskukseen tai omaisille ensin. Hätäkeskuspäivystäjä antaa sinulle puhelimessa tarkat ohjeet ja lähettää paikalle ensihoitoyksikön, jolla on valmius aloittaa hoito jo matkalla sairaalaan.

Tilastojen mukaan noin 50 prosenttia sydänkohtauspotilaista viivyttelee avun soittamista yli kaksi tuntia oireiden alkamisesta.^[2] Tämä viive on usein kohtalokas, sillä suurin osa sydänkohtaukseen liittyvistä vakavista rytmihäiriöistä tapahtuu ensimmäisten tuntien aikana. Soita heti. Älä viivyttele. Muistan elävästi, kun olin kerran tilanteessa, jossa ystäväni alkoi valittaa puristusta rinnassa. Käteni tärisivät valitessani hätänumeroa, mutta päivystäjän rauhallinen ääni auttoi keskittymään. Se pelko on todellista, mutta toiminta on välttämätöntä.

Aseta potilas puoli-istuvaan lepoasentoon

Kun pohdit mitä tehdä jos saa sydänkohtauksen, varmista ensin, että apu on matkalla. Kun apu on tulossa, auta potilas asentoon, jossa hänen on helpoin hengittää ja sydämen kuormitus on mahdollisimman pieni. Paras asento on yleensä puoli-istuva asento, jossa ylävartalo on tuettu tyynyillä ja polvet ovat hieman koukussa. Tämä asento helpottaa veren paluuta sydämeen ja vähentää keuhkojen painetta.

Fysiologisesti puoli-istuva asento voi vähentää sydämen työmäärää ja siten hapenkulutusta merkittävästi verrattuna makuuasentoon. Pysy potilaan vierellä ja puhu hänelle rauhoittavasti. Rauhallinen ilmapiiri laskee potilaan stressitasoa, mikä puolestaan auttaa pitämään sykkeen ja verenpaineen hallinnassa. Paniikki on tässä tilanteessa vihollinen. Hengitä syvään. Pysy läsnä.

Lääkeapu: Nitro ja Aspiriini

Jos potilaalla on lääkärin aiemmin määräämiä nitroglyseriinivalmisteita (nitroja), auta häntä ottamaan yksi annos kielen alle. Nitro laajentaa sepelvaltimoita ja voi helpottaa rintakipua välittömästi. Jos kipu ei helpota tai se pahenee, älä anna useita annoksia ilman hätäkeskuksen ohjetta, sillä se voi laskea verenpainetta liikaa.

Toinen tärkeä lääke on asetyylisalisyylihappo eli kotoisammin aspiriini. Asetyylisalisyylihapon ottaminen (tyypillisesti 250-500 mg) heti oireiden alettua voi pienentää kuolemanriskiä noin 23 prosenttia estämällä verihyytymän suurenemista sepelvaltimoissa. ^[3] Lääke tulisi mieluiten pureskella, jotta se imeytyy nopeammin verenkiertoon. Huomioi kuitenkin, ettei lääkettä saa antaa, jos potilas on sille allerginen tai hätäkeskus kieltää sen. Tämä kuuluu olennaisesti ensiapu sydänkohtaukseen -toimintamalliin.

Sydänkohtauksen oireiden tunnistaminen ajoissa

Sydänkohtauksen oireet eivät ole kaikilla samanlaisia, ja tämä on yksi suurimmista syistä hoidon viivästymiseen. Tyypillisin oire on kova, puristava rintakipu, joka voi säteillä vasempaan käteen, leukaan tai selkään. Kipu tuntuu usein laajalla alueella, eikä sitä voi paikantaa yhdellä sormella osoittaen.

Noin 40 prosenttia sydänkohtauksista, erityisesti naisilla, diabeetikoilla ja iäkkäillä, alkaa ilman perinteistä kovaa rintakipua.^[4] Sen sijaan oireina voi olla poikkeuksellista hengenahdistusta, kylmää hikeä, pahoinvointia tai pelkkää selittämätöntä uupumusta. Tässä on se virhe, josta aiemmin mainitsin: potilaan jättäminen yksin noutamaan lääkkeitä tai soittamaan apua. Sydänkohtauspotilasta ei saa koskaan päästää liikkumaan itse tai jättää yksin, sillä tila voi muuttua elottomuudeksi sekunneissa. Jos olet yksin ja saat oireita, jätä ulko-ovi lukitsematta ensihoitoa varten ennen kuin asettaudut lepäämään. Näiden riskien tunnistaminen on keskeinen osa sydänkohtauksen oireet ja hoito kotona -tietoutta.

Mitä tehdä, jos potilas menee elottomaksi?

Jos potilas menettää tajuntansa eikä hengitä normaalisti, kyseessä on sydänpysähdys. Tällöin on aloitettava välitön paineluelvytys. Soita uudelleen hätänumeroon, jos puhelu on jo katkennut, ja laita puhelin kaiuttimelle. Painele keskeltä rintalastaa kovaa ja nopeasti (noin 100-120 kertaa minuutissa). Tämä on kriittinen osa miten auttaa sydänkohtauksen saanutta -toimintaohjetta.

Maallikon aloittama elvytys ja mahdollinen neuvova sydäniskuri (AED) voivat jopa kolminkertaistaa selviytymismahdollisuudet. Jos lähellä on sydäniskuri, pyydä jotakuta hakemaan se ja seuraa laitteen puheohjeita. Jokainen minuutti ilman painelua ja defibraatiota laskee selviytymismahdollisuutta noin 10 prosenttia.^[5] Älä pelkää tehdä väärin. Ainoa virhe on olla tekemättä mitään.

Sydänkohtaus vs. Paniikkikohtaus: Miten erottaa oireet?

Sydänkohtaus (Vaatii välitöntä hoitoa)

• Kylmä hiki, kalpeus, pahoinvointi ja vaikea hengenahdistus ovat yleisiä.

• Kipu säteilee usein vasempaan käteen, kaulaan, leukaan tai lapaluiden väliin.

• Puristava, raskas painon tunne rinnassa, joka ei muutu asentoa vaihtamalla tai hengittämällä.

Paniikkikohtaus (Ei hengenvaarallinen)

• Hyperventilaatio, voimakas kuolemanpelko, vapina ja sydämen tykytys.

• Kipu pysyy yleensä rinnan alueella, mutta raajoissa voi tuntua pistelyä tai puutumista.

• Pistävä, paikallinen kipu, joka voi pahentua sisäänhengityksen aikana.

Heikin tarina: Kun närästys olikin sydänkohtaus

Heikki, 55-vuotias espoolainen myyntipäällikkö, tunsi illallisen jälkeen polttelua ylävatsassa ja rinnassa. Hän oletti sen olevan tavallista närästystä ja yritti hoitaa sitä juomalla vettä ja kävelemällä huoneessa ympäriinsä.

Kipu ei helpottanut, vaan Heikki alkoi hikoilla voimakkaasti ja tunsi itsensä todella heikoksi. Hän yritti mennä sänkyyn nukkumaan toivoen, että olo paranee aamuun mennessä, mutta vaimo huomasi hänen kalpeutensa.

Vaimo soitti hätänumeroon 112 vastoin Heikin vastustelua. Ensihoitajat saapuivat 10 minuutissa ja totesivat EKG-laitteella välittömän sydäninfarktin, joka vaati kiireellistä pallolaajennusta sairaalassa.

Sairaalassa selvisi, että yksi sepelvaltimoista oli lähes kokonaan tukossa. Heikki toipui hyvin, mutta oppi, että oireita (kuten poikkeuksellista hikeä ja heikotusta) ei saa koskaan vähätellä närästyksenä.

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotuskäyttöön eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Sydänkohtaus on hengenvaarallinen hätätilanne. Jos epäilet sydänkohtausta itselläsi tai toisella, soita välittömästi hätänumeroon 112. Älä viivyttele hoidon hakemista tässä artikkelissa lukemasi tiedon vuoksi.