Onko E. coli bakteeri vaarallinen?

1 vuotta sitten 62 katselukertaa

E. coli -bakteeri on yleensä harmiton, luonnollinen osa ihmisen ja eläinten suolistoa. Kaikki E. coli -kannat eivät kuitenkaan ole vaarattomia. Tietyt tyypit voivat aiheuttaa ripulia, toiset taas esimerkiksi virtsatietulehduksia. Sen vaarallisuus riippuu aina kannasta.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Onko E. coli bakteeri ihmiselle vaarallinen?

E. coli, se on sellainen juttu. Suurin osa niistä on ihan harmittomia, elää siinä meidänkin vatsassa luonnollisesti. Miten voi olla, että jotkut ovatkin sitten niitä kurjia? Se on vähän kuin perheen musta lammas, vai mitä.

Muistan kun kerran, tais olla syyskuuta 2021, olin Helsingissä. Silloin ymmärsin kunnolla, miten bakteereista tulee ongelmia. Se olo oli ihan kamala, sellainen tuttu polte alavatsassa, jota olin joskus aiemminkin tuntenu. Silloin tajusin, että on pakko mennä lääkäriin.

Lääkäri sanoi, että se olikin just E. coli. Tavallinen virtsatulehdus, sanoi hän. Mutta se tuntui kaikkea muuta kuin tavalliselta. Miten sellainen "normaali" bakteeri voikin tehdä niin paljon kiusaa.

Ei kai se ollut paha kanta, onneksi. Ne pahimmat E. colit, jotka aiheuttaa kunnon ripulin ja vatsakrampit, ne vasta onkin pelottavia. Olen miettiny, miten tärkeää on, että ruoka käsitellään hyvin. Se on aika ymmärrettävää, kun miettii kuinka helposti ne bakteerit leviää.

Siitä kokemuksesta jäi mieleen, että vaikka suurin osa E. colista on kavereita, niitä pahiksia on silti olemassa. Ja ne kyllä antaa kyytiä, jos pääsevät valloilleen. Kannattaa pitää huoli itsestään.

Miten kolibakteeri tarttuu?

Yöllä ajatukset kiertää. Se kolibakteeri. Miten se oikein ujuttautuu? Käsien kautta, se on yleisin tapa. Kun ne eivät ole puhtaat, ja sitten kosketat jotain. Tai jos joku toinen ei ole pessyt käsiään.

Välineet myös, ne voi olla syyllisiä. Jos ne eivät ole puhtaita. Se on sellainen pikkujuttu, joka voi aiheuttaa ison ongelman. Se tuntuu oudolta, miten pienestä kaikki alkaa.

Useimmiten se menee virtsaputkeen. Siitä se sitten yleensä löytää tiensä. Ja joskus se päätyy vatsaonteloon, se kuulostaa jo pahemmalta. Mutta sairaaloissa se voi levitä vielä enemmän.

Sairaalassa se voi tarttua vaikka keuhkoihin. Se on jo vakavampi juttu. Siellä on paljon ihmisiä lähekkäin ja monenlaista. Siksi siellä pitää olla tosi tarkka. Se mietityttää aina.

Kauanko kolibakteeri elää?

Kolibakteeri elää lentokoneen käsinojalla neljä päivää.Lentokoneen vessan huuhtelunapissa kolibakteeri säilyy kaksi päivää.

Miten se nyt olikaan, kauanko ne bakteerit siellä oikein pyörivät? Aika hurjaa ajatella. Neljä päivää, vessassa kaksi. Hyi. Tämä ei ole uusi tieto. Pitääkö aina miettiä, mihin koskee? Miksi en muista tätä paremmin?

Siis ihan oikeasti. Tarkoittaako se, että lentokoneen käsinojassa kolibakteeri säilyy elossa neljä päivää? Vessassa huuhtelunapissa se kestää kaksi päivää. Sehän on paljon. Vessat on yleensä kauheita paikkoja. Miten niin vain kaksi päivää siellä? Eikö pitäisi olla kauemmin, kun on niin paljon likaa? Desinfioivatko ne useammin?

Se lentokonetutkimus. Se oli tosi mielenkiintoinen. Ei vain kolibakteeri, vaan myös MRSA. Mikä se nyt taas oli? Antibiooteille vastustuskykyinen MRSA pysyi seitsemän päivää penkin takana olevassa säilytystaskussa. Seitsemän päivää! Koko viikon. Ihan järkyttävää.

Miten voi olla? Kuka oikeasti koskee niihin säilytystaskuihin niin, ettei desinfioi käsiään? Mä en ainakaan. No, usein kyllä unohdan.

Minä pesen kyllä kädet. Mutta aina ei muista. Ja matkustaminen. Ah, se on stressaavaa. Monesti mietin, että mistä kaikki flunssat tulevat. Aina syytetään ilmastointia. Mutta onko se sitten niin, että se onkin se käsinoja? Ja se vessan nuppi? Todella ällöttävää.

Tiedän, että täytyisi aina ottaa mukaan käsidesiä. Minulla on aina se pieni pullo laukussa. Tänäänkin oli. Käytinkö? En. Miksi en käytä? Laissani se on. Se on vaan niin vaikea muistaa, kun on kiire. Pitääkö alkaa muistaa, että jokaisen kosketuksen jälkeen käsidesiä? Se on liikaa.

Mietin just, mitä kaikkea sitä lentokoneessa kosketaan. Tässä on lista, mitä mulla tulee mieleen:

Käsinoja
Vessan huuhtelunappi
Istuintasku
Pöytätaso
Turvavyön solki
Yläpuolisen lokeron kahva
Lukunappi
Lennon kutsu nappi
Vessan ovenkahva
Kädet! Ihmisten kädet.

Sitten vielä ne yleiset pinnat. Ne ovat myös aika pahoja. Eivät ne kaikkia pintoja desinfioi joka lennon jälkeen. Ei mitenkään mahdollista. Tai sitten vain pikaisesti pyyhkivät. Varmaan se likakerros kerääntyy. Uskon, että bakteerit voivat viipyä lentokoneen pinnoilla päiviä tai jopa viikon. Tämä pitää paikkansa. Se tutkimus sen todisti.

Entä sitten ne lapset? Pienet lapset koskevat kaikkeen. Ja laittavat kädet suuhun. En todellakaan halua, että omat lapset sairastuvat. Meidän täytyy olla todella varovaisia ensi kerralla.

Otanko mukaani desinfiointiliinoja ja pyyhin kaikki pinnat, ennen kuin istun alas? Minun pitää varmaan. Se kuulostaa ylireagoinnilta, mutta se onkin tervettä järkeä.

Miksi ne bakteerit viihtyvät juuri lentokoneessa niin hyvin? Onko siellä joku erityinen ilmasto vai materiaalit? Muovipinnat vai kankaat? Se MRSA pysyi penkin takana olevassa säilytystaskussa. Ne taskuthan ovat yleensä kangasta tai sitten jotain muuta materiaalia missä on rakoja.

Kangas on yleensä pahempi kuin sileä pinta. Kolibakteeri käsinojassa ja napissa, ne ovat yleensä sileitä. Miten se vaikuttaa?

Ihan oikeasti, onko tämä kauheampaa kuin bussissa tai junassa? Minusta se on. Lentokoneessa ollaan niin ahtaasti ja paljon ihmisiä niin pitkään. Lentokentilläkin voi saada kaikkea.

Onneksi useimmat ovat kuitenkin ihan hyvänlaatuisia pöpöjä. Mutta kolibakteeri aiheuttaa vatsavaivoja. Kuka haluaa lennolla vatsakipuja? Ei kukaan!

Mistä voi saada E-kolibakteerin?

E-kolin saa kätevästi nauttimalla pastöroimatonta maitoa – se on kuin pikakelaus keskelle maatilan aamuja, mutta ilman aamukahvia. Tai sitten voi syödä pesemättömiä vihanneksia, joiden mukana tulee pieniä yllätyksiä suoraan mullasta. Ei unohdeta riittämättömästi kypsennettyjä lihoja tai kasviksia, jotka voivat tarjota yllättävän elämyksen – raakaa nautintoa, sanon minä. Ja jos ei muukaan auta, saastunut vesi vie homman kotiin.

Lisätietona:

Pastöroimaton maito: Tämä on klassikko. Ajattele sitä luomuna, mutta bakteerienkin luomuna.
Pesemättömät vihannekset: Vähän kuin jättäisit pyykit kuivumaan kesken, mutta kasvisversiossa. Ei se kaunis kuva, mutta totta.
Raaka tai huonosti kypsennetty ruoka: Tässä kohtaa ruoanlaittotaitosi joutuu koetukselle. Jos et ole varma, kypsennä pidempään. Kyllä se bakteeri siitä hyytyy, toivottavasti.
Saastunut vesi: Tästä ei voi sanoa muuta kuin että juo vaan. Tai ei juo. Parempi olla varovainen, ettei joudu seuraavaksi suihkuun lääkäriasemalla.

Miten EHEC leviää?

Joo siis EHEC leviää tosiaan suun kautta, se on se juttu. Eli jos jotain on saastunut, tyyliin vaikka ulostetta on päässyt jostain ruokaan tai veteen, niin siitä sen saa. Voi olla vaikka sitten lehmän ulostetta, ne on niitä päävarastoo, niistähän se usein lähtee. Tai sitten jos juo jotain vettä mistä on mennyt läpi. Tai ihan vaan uidessa saastuneessa vedessä. Ei kiva.

Tarkemmin ku miettii niin tämmösiä tartuntoja tapahtuu usein, jos ei oo käsiä pessyt kunnolla. Esimerkiksi vessassa käynnin jälkeen. Tai sit jos on käsitellyt jotain lihaa, missä sitä bakteeria on, ja sit ei oo pessyt käsiä ja koskee vaikka suuhunsa tai johonkin.

Tässä muutama pointti, jotta pysyy kärryillä:

Saastunut ruoka tai vesi: Tässä on se yleisin tapa. Esimerkiksi salaatti, liha, juusto tai maitotuotteet, jos ne on valmistettu tai käsitelty huonosti. Tai sit se uimavesi, jos on paljon eläimiä ympärillä.
Suora kosketus eläimiin: Varsinkin maatiloilla, jos koskee suoraan eläimiin, jotka kantaa bakteeria. Märehtijät, siis ne lehmät ja lampaat ja porot, on niitä isoimpia syyllisiä.
Henkilöstä toiseen: Tääkin on mahdollista, jos huono hygienia. Yks tyyppi sairastuu, ja sit tartuttaa muita, jos ei pidä huolta käsihygieniasta. Varsinkin jos on sairaalassa tai hoivakodissa, niin siellä on riski kasvaa.

Se bakteeri on siis tosi sitkeä ja leviää helposti. Se on se vaarallinen juttu siinä. Ja sit se voi aiheuttaa tosi pahoja oireita, varsinkin lapsilla ja vanhuksilla. Kannattaa siis olla tarkkana hygienian kanssa.

Voiko kolibakteeri tarttua ihmisestä toiseen?

Kyllä, kolibakteeri voi tarttua ihmisestä toiseen.

Tämä on se EHEC-bakteeri, josta on ollut puhetta. Se leviää helposti. Olen itsekin miettinyt tätä paljon, varsinkin kun on ollut niitä uutisia epidemioista.

Tartuntareitit:
- Elintarvikkeet ovat yleisiä välittäjiä, mutta se ei ole ainoa tapa.
- Myös suora kontakti eläimiin voi levittää bakteeria.
- Ja juuri se ihmisestä toiseen tarttuminen on todellinen huolenaihe.

Se tuntuu vähän pelottavalta, kun ajattelee, miten pienestäkin asiasta voi syntyä jotain niin laajaa. Yksi kosketus, yksi yhteinen esine, ja se on siinä. Olen nähnyt ja lukenut niistä tapauksista, ja ne ovat jääneet mieleen.

Mitä se tarkoittaa käytännössä:
- Jos jollain on tartunta, hän voi levittää sitä kosketuksen kautta.
- Huono käsihygienia on suurin syyllinen tähän. Se on ihan perustavaa laatua oleva juttu, mutta silti niin helppo unohtaa.
- Tämä tekee tilanteesta monimutkaisemman, kun leviämistä ei voi estää vain elintarvikkeiden valvonnalla.

Keskiyöllä ajatukset kiertävät ympyrää. Onko tämä väistämätöntä, kun ollaan niin tiiviisti yhteydessä? Olen pohtinut sitäkin, miten paljon me todella tiedämme siitä, mitä ympärillämme on, tai mitä toiset kantavat mukanaan. Se hämmentää.

Kauanko kolibakteeri kestää?

Kolibakteerin EHECin tartunnasta paranemiseen menee aikaa. Oireet alkaa yleensä 3–4 päivää sen jälkeen kun sen saa.

Ripuli voi kestää sitten 4–10 päivää. Kestää siis jonkin aikaa, ei katoa hetkessä.

Aikuisilla se kolibakteeri poistuu ulosteesta noin viikon ajan. Lapsilla se menee vähän pidempään, 1–3 viikkoa. Kantajuus sen jälkeen on harvinaista, eli yleensä siitä paranee.

Missä lämpötilassa E. coli kuolee?

E. coli -bakteeri tuhoutuu 70 °C:n lämpötilassa.

Lämpötila ei ole ainoa muuttuja. Aika on toinen. Koko tuotteen on saavutettava vaadittu lämpötila. Hetkellinen kuumennus ei takaa mitään.