Paljonko ihmisellä on lihaksia?

Paljonko ihmisellä on lihaksia: Määrä ja kehitys

Ihmisen keho koostuu monimutkaisesta ja valtavasta verkostosta, jossa paljonko ihmisellä on lihaksia -kysymys kytkeytyy suoraan yleiseen hyvinvointiin. Lihasmassan ylläpito on välttämätöntä, sillä kehon luonnollinen ikääntymisprosessi heikentää lihaksistoa merkittävästi vuosikymmenten myötä. Säännöllinen harjoittelu auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja välttämään passiivisuudesta johtuvaa lihaskadon haitallista vaikutusta.

Kuinka monta lihasta ihmisellä on?

Ihmisellä on yhteensä noin 600–640 lihasta. Tästä määrästä suurin osa, eli yli 300 lihasta, on tahdonalaisia luurankolihaksia, joita käytämme päivittäisessä liikkumisessa. ^[2] Tarkan luvun antaminen on kuitenkin hankalaa, sillä anatomit laskevat moniosaiset lihakset toisinaan eri tavoin.

Lihasmassa muodostaa tyypillisesti 30–40 prosenttia aikuisen ihmisen kokonaispainosta. Olen usein huomannut - ja tämä yllättää monet - että ihmiset sekoittavat luiden ja ihmisen lihasten määrä -käsitteet keskenään. Luita meillä on aikuisena 206. Lihaksia on huomattavasti enemmän, koska jokaista niveltä liikuttamaan tarvitaan useita vastavaikuttajalihaksia vetämään luita eri suuntiin. Se on valtava ja äärimmäisen monimutkainen verkosto.

Miksi tarkkaa lukumäärää on vaikea määrittää?

Miksi asiantuntijat eivät pääse yhteisymmärrykseen tarkasta luvusta? Tämä on yleinen kysymys. Rehellisesti sanottuna, ihmiskehon anatomia ei ole aina niin yksiselitteistä kuin oppikirjat antavat ymmärtää.

Suurin ongelma piilee lihasten rakenteessa. Jotkut lihakset, kuten käsivarren hauislihas (biceps), koostuvat useammasta päästä. Lasketaanko se yhdeksi vai kahdeksi lihakseksi? Jotkut asiantuntijat laskevat sen yhtenä anatomisena kokonaisuutena, kun taas toiset erottelevat osat omiksi yksiköikseen. Tämä laskentatavan ero selittää täysin 600 ja 640 välisen heiton tilastoissa.

Lisäksi kehon symmetria hämää monia, mikä aiheuttaa sekaannusta. Meillä on noin 320 lihasta parina. Kun puhumme ihmisen lihasten kokonaismäärästä, tarkoitamme erillisiä yksiköitä molemmilla puolilla kehoa. Kaikki eivät ole aina täydellisen symmetrisiä, vaan pieniä yksilöllisiä eroja löytyy.

Ihmisen lihastyyppien erot ja toiminta

Kaikki kehomme lihakset eivät tee samaa työtä. Ihmisen lihaksisto tyypit jaetaan kolmeen päätyyppiin, jotka eroavat toisistaan merkittävästi sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, mikä lasketaan yhdeksi lihakseksi ja miten mitkä ovat ihmisen lihastyypit pitävät meidät liikkeessä ja hengissä.

Mutta tässä on eräs usein sivuutettu tosiasia - kerron siitä lisää myöhemmin lihaskatoa käsittelevässä osiossa - joka vaikuttaa suoraan siihen, miten kehomme toimii ikääntyessämme.

Lihasten ylläpito ja ikääntymisen vaikutukset

Yleinen uskomus on, että lihaskuntoharjoittelu on vain kehonrakentajia tai ammattiurheilijoita varten. Kokemukseni mukaan tämä on täysin vaarallinen asenne. Tässä on se aiemmin mainitsemani tosiasia: ihminen alkaa menettää lihasmassaa jo 30 ikävuoden jälkeen - keskimäärin 3-8 prosenttia vuosikymmenessä, jos asialle ei tehdä mitään aktiivista.^[6] Tämä prosessi heikentää nimenomaan luurankolihaksia.

Kun itse aloitin säännöllisen voimaharjoittelun aikuisiällä, tein tyypillisen ja kivuliaan virheen. Kuvittelin, että enemmän on aina parempi. Harjoittelin kuudesti viikossa, ja tuloksena oli vain jatkuva uupumus, kipeät polvet ja nolla tulosta. Kesti monta kuukautta tajuta, että lihas kasvaa levossa, ei kuntosalilla rehkiessä. Vähemmän on usein enemmän. Täysin totta.

Yhteenveto: Lihastyyppien keskeiset erot

Ihmiskehon lihaksisto voidaan jakaa kolmeen selkeään ryhmään niiden sijainnin, rakenteen ja hallinnan perusteella.

Luurankolihakset (Poikkijuovaiset)

- Noin 300–400 lihasta, jotka muodostavat suurimman osan kehon lihasmassasta

- Liikuttavat luurankoa, ylläpitävät kehon ryhtiä ja tuottavat merkittävästi lämpöä

- Tahdonalainen - voit itse päättää, milloin ja miten liikutat näitä lihaksia

Sileät lihakset

- Ei lasketa yksittäisinä lihaksina, vaan ne muodostavat kerroksia sisäelimiin

- Säätelevät verenkiertoa verisuonissa ja liikuttavat ravintoa ruoansulatuskanavassa

- Autonominen - toimivat täysin itsenäisesti ilman tahdonalaista ohjausta

Sydänlihas

- Tasan yksi lihas, joka sijaitsee vain ja ainoastaan sydämessä

- Pumppaa verta taukoamatta koko ihmisen eliniän ajan väsymättä

- Autonominen, mutta rakenteeltaan poikkijuovainen ja erittäin kestävä

Matin kamppailu toimistotyön ja lihaskadon kanssa

Matti, 45-vuotias ohjelmistosuunnittelija Helsingistä, kärsi jatkuvista selkäkivuista ja huonosta ryhdistä. Hän istui päätteellä yli 10 tuntia päivässä ja oli vuosien mittaan menettänyt merkittävästi tahdonalaista lihasmassaa selästä ja keskivartalosta.

Hän yritti aloittaa raskaan kuntosaliharjoittelun ratkaistakseen ongelman nopeasti. Ensimmäinen yritys epäonnistui surkeasti - liian raskaat painot yhdistettynä heikkoon pohjakuntoon aiheuttivat välittömän lihasvamman ja kuukauden pakkolevon.

Matti ymmärsi vihdoin muuttaa lähestymistapaansa ja keskittyä syvien luurankolihasten vahvistamiseen kehonpainolla. Hän aloitti vaatimattomalla 15 minuutin päivittäisellä rutiinilla, joka aktivoi keskivartalon lihaksia ja paransi liikkuvuutta turvallisesti ilman lisäpainoja.

Kolmen kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen Matin selkäkivut vähenivät huomattavasti. Hän oppi kantapään kautta, että toimistotyöläisen ei tarvitse olla kehonrakentaja - riittää, että pitää olemassa olevat lihaksensa aktiivisina ja tasapainossa päivittäin.