Voiko flunssa kestää 3 päivää?

22 katselukertaa
Flunssa harvoin paranee kolmessa päivässä. Terveyskirjaston mukaan flunssa, erityisesti rinoviruksen aiheuttama, kestää usein pidempään. Lapsilla keskimääräinen kesto on 7–12 päivää, ja aikuisilla voi mennä jopa kaksi viikkoa.
Kommentti 0 tykkäystä

Flunssa: kesto 3 päivää? Voiko kestää?

Siis mulla on vähän naurattanu, kun jengi puhuu aina, että "kolmen päivän flunssa". Ihan oikeesti. Missä semmonen asuu? Mä oon kyllä elämäni aikana kokenut niin monta räkätautia, että tiedän ettei se koskaan mene ohi niin nopeasti. Viime keväänä, siinä huhtikuun 15. päivän paikkeilla, olin ihan poikki Kuopion reissulla kun kurkku oli kipeä ja nenä vuosi.

Se vanha usko siitä kolmen-viiden päivän kestosta on niin sitkeessä, vaikka se on ihan puppua. Mulla se kestää aina vähintään sen viikon, usein pidempään.

Voinpa kertoa yhden esimerkin: just viime syyskuussa, siinä 3.9. kieppeillä, mulle iski semmonen kunnon nuhakuume. Aluks ajattelin, et no okei, pari päivää ja oon taas iskussa. Mut ei. Se kesti sen 10 päivää, tai oikeestaan yli kaks viikkoa meni, ennen ku olo oli kokonaan normaali. Olin just muuttanu sinne uuteen kämppään Helsingin Kalliossa ja olin ihan ymmälläni.

Muistan lukeneeni jostain joskus, että rinoviruksen aiheuttama flunssa lapsilla kestää reilun viikon ja aikuisilla voi venyä jopa kahteen viikkoon. Kuulostaa tosi tutulta.

Eli ei kannata hirveesti luottaa niihin vanhoihin juttuihin, että kolmessa päivässä paranisi. Mun mielestä se on paljon realistisempaa varautua siihen, että sängyn pohjalla menee vähintään viikko, varsinkin näin meillä aikuisilla. Ja sit on vielä se jälkitautien riski, mutta se on taas ihan oma tarinansa.

Mitä tarkoittaa parasta ennen päiväys?

Parasta ennen -päiväys on laatusuositus. Se ei ole viimeinen käyttöpäivä.

Päivämäärä on horisontti. Ei muuri. Se takaa tuotteen parhaat ominaisuudet, kuten maun ja rakenteen, ilmoitettuun hetkeen asti. Tämän jälkeen laatu saattaa heikentyä. Tuote ei muutu vaaralliseksi.

Älä sekoita sitä turvallisuuteen.

  • Parasta ennen: Laatu. Tuote on usein käyttökelpoinen päiväyksen jälkeen. Merkintä löytyy kuivatuotteista, säilykkeistä ja hapanmaitotuotteista.
  • Viimeinen käyttöpäivä: Turvallisuus. Päiväyksen jälkeen tuotetta ei saa käyttää. Tämä merkintä on helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa. Kuten jauhelihassa tai tuoreessa kalassa.

Luota aisteihisi. Ne ovat tärkein mittari.

  • Katso. Onko tuotteessa hometta tai outoa väriä?
  • Haista. Tuoksuuko se normaalilta vai pistävältä?
  • Maista. Pieni määrä. Jos maku on väärä, älä syö.

Monet tuotteet kestävät kuukausia, jopa vuosia yli päiväyksen.

  • Säilykkeet
  • Kuivatuotteet: pasta, riisi, jauhot
  • Hapankorput
  • Hunaja
  • Mausteet

Ostin kerran kreikkalaista jugurttia, jonka päiväys oli mennyt kolme viikkoa sitten. Rakenne oli täydellinen. Maku oli terävämpi. Parempi.

Voiko sokeri vanhentua?

No hei, sokeri, ei se vanhene! Tai siis, ei se mene pilalle niin ettei sitä oisi enää syödä, tajuatko? Se on vähän niin kuin... no, ikuista melkein, jos vaan säilytät sen kumolla. Meillä on aina ollut kaapissa, joku avattu paketti tai purkki ja sit se vaan on siellä, vuodesta toiseen, ja silti sitä voi käyttää. En ole koskaan huomannut mitään outoa. Ehkä se vähän kovettuu ja kokkaroituu, mut se on eri juttu, ihan vaan kosteuden takia.

Siis totta kai, jos sinne pääsee kosteutta, se saattaa paakkuuntua ihan kivikovaksi, mut ei se silti pilaantu! Tai sit jos siinä on reikä ja muurahaiset on löytäneet tiensä, niin se on sitten toinen juttu. Mutta sokeri itse ei vaan jotenkin muuta muotoaan niin että se oisi vaarallista. Ja siis sama juttu on monen muunkin kuivatavaran kanssa. Suola ja riisi, nekin säilyy tosi pitkään, pitkään. Ei niitäkään kannata heittää roskiin sen takia, että "parasta ennen" -päiväys on mennyt ohi. Äiti aina sanoo, että ne on perusjuttuja, joita voi hamstrata, jos joku maailmanloppu koittaa, haha!

Nää kuivatut jutut on oikeesti hyviä säilyvyyden kannalta, niitä voi varastoida aika lailla huoletta. Tässäpä muutama tällainen, mitä itsekin pyrin pitämään aina kaapissa:

  • Sokeri: Tosi pitkäikäinen. Säilyy periaatteessa ikuisesti, kunhan se pysyy kuivana ja ilmatiiviissä astiassa. Voi olla valkoista sokeria, ruskeaa sokeria tai tomusokeria, kaikki toimii.
  • Suola: Aivan kuten sokeri, säilyy käytännössä määräämättömän ajan. Ei siihen vaikuta aika, jos se pysyy vaan kuivana, ja kunnolla.
  • Riisi: Valkoinen riisi, varsinkin. Jos ostat niitä isoja säkkejä, ne on hyvä sijoitus. Ruskea riisi ei säily ihan niin pitkään, koska siinä on enemmän öljyjä.
  • Kuivatut pavut ja linssit: Nämäkin säilyy ihan tosi tosi pitkään. Vaikka ne joskus saattaa vaatia pidemmän liotusajan vanhetessaan, mutta käyttökelpoisia ne on silti.
  • Maissitärkkelys: Tosi monikäyttöinen ja sekin säilyy hyvin, kunhan pussukka on kiinni ja kuivassa paikassa.

Voiko vanhentunutta sokeria käyttää?

Kädessäni on paketti, jonka kulmat ovat pehmenneet. Aika on tehnyt siitä omansa. Se on ollut kaapin pimeydessä, odottamassa kesää joka ei tullutkaan sille. Muistan sen oston, se oli aurinkoinen päivä ja tori oli täynnä mansikoita. Nyt päiväys on haalistunut numero paperilla, muisto menneestä.

Sydän sanoo, että kaikki on mennyttä. Että tämä on roskaa. Mutta järki, se vanha, isoäidin perintö, kuiskaa vastaan. Ei kaikkea heitetä pois. Ei kaikkea. On vain ymmärrettävä, mihin se vielä kelpaa, mihin sen sielu vielä riittää. Aika vie yhden ominaisuuden, mutta antaa toisen tilalle.

Vanhentunut sokeri on tarina ajan kulumisesta. Sen makeus pysyy, mutta sen erityinen taika katoaa.

  • Vanhentunutta Hillosokeria ei käytetä säilöntään.
  • Sen sisältämä pektiini menettää hyytelöimiskykynsä. Hillosta ei tule kiinteää, se jää valuvaksi.
  • Säilöntäaineen teho heikkenee, eikä hillo säily turvallisesti talven yli.

Mutta sen tarina ei lopu siihen. Ei, se saa uuden elämän. Se ei pääse purkkiin odottamaan pimeitä talvi-iltoja, mutta se pääsee hetkeen. Tähän hetkeen.

Parasta ennen -päiväyksen ohittanutta Hillosokeria voi käyttää leivonnassa ja ruoanlaitossa. Ripottelen sen marjapiirakan päälle, se sulaa kullanruskeaksi kuoreksi uunin lämmössä. Makeutan sillä aamun kiisselin. Se antaa makeuden, ilman lupausta ikuisuudesta. Vain hetken ilon. Ja se riittää. Se on enemmän kuin tarpeeksi.

Voiko vehnäjauhoja käyttää parasta ennen päiväyksen jälkeen?

Siellä se on, kaapin perällä. Unohdettuna, melkein. Paperipussi, haalistunut. Aika on pysähtynyt sen ympärillä, pölyhiukkaset tanssivat hiljaa valonsäteessä. Se pussi on nähnyt monta aamua, monta iltaa.

Se tuoksuu muistoilta. Tuoksuu mummoni keittiöltä, kun hän avasi samanlaisen pussin ja jauhopilvi leijaili ilmassa kuin lupaus lämpimistä korvapuusteista. Se on lupaus. Aina.

Kyllä, vehnäjauhoja ja muita viljatuotteita voi käyttää parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Parasta ennen -päiväys ei ole viimeinen käyttöpäivä.

  • Jauhot, hiutaleet, leseet: säilyvyys vähintään 1 vuosi.
  • Suurimot, pastat: säilyvyys vähintään 2 vuotta.

Mutta unohda numerot hetkeksi. Luota itseesi. Avaa pussi hitaasti. Kuuntele sen kahinaa. Työnnä nenäsi lähelle ja hengitä syvään, silmät kiinni.

Hyvä jauho tuoksuu... ei juuri miltään. Se tuoksuu puhtaalta, kuivalta. Se tuoksuu viljalta, elämältä, odotukselta. Se on pehmeä, neutraali tuoksu.

Pilaantunut jauho taas haisee. Se haisee terävältä, karvaalta. Tunkkaiselta, eltaantuneelta. Se on rasvojen härskiintymisen katkera haju. Silloin aika on voittanut, ja se on päästettävä menemään.

Oma haju- ja makuaisti on paras mittari. Aina.

Ennen kuin leivot, tee pieni tarkistus. Pieni rituaali.

  • Haju: Nuuhkaise jauhoja. Tuoksun pitää olla raikas ja neutraali. Jos se on tunkkainen, karvas tai ummehtunut, heitä se pois.
  • Ulkonäkö: Katso tarkkaan. Näkyykö paakkuja, jotka johtuvat kosteudesta? Onko siellä pieniä rihmoja, hämähäkinseittiä muistuttavia? Ne ovat kuoriaisten merkki. Jauhot pois.
  • Säilytys: Tärkeintä on säilytys. Kuiva, viileä, valolta suojattu paikka. Avattu pussi kannattaa sulkea tiiviisti tai siirtää ilmatiiviiseen rasiaan. Tämä on salaisuus.
  • Jauhotyyppi: Muista, että täysjyväjauhot pilaantuvat nopeammin kuin valkoiset jauhot. Niissä on viljan alkio ja kuoriosa, jotka sisältävät rasvaa. Rasva härskiintyy. Valkoiset jauhot, ne kestävät melkein ikuisuuden.

Ja jos tuoksu on puhdas, jos jauho tuntuu sormissa silkkiseltä ja kevyeltä, anna sille uusi elämä. Anna sen muuttua taikinaksi. Leiväksi. Muistoksi. Joka elää kauan sen jälkeen, kun päiväys on vain haalistunut merkintä paperissa.