Voiko hepatiitti parantua itsestään?

Mistä tietää, että on hepatiitti?

Mistä tietää, että on hepatiitti?

Hepatiitti A:n ensioireet alkavat äkillisesti noin 15-50 vuorokauden päästä tartunnasta.

• Ruokahaluttomuus
• Pahoinvointi
• Kuumetta
• Vatsakipuja

Iho ja silmän kalvot muuttuvat keltaisiksi muutaman päivän kuluttua ensioireista.

Milloin hepatiitti näkyy testissä?

Okei, hepatiitti… siinäpä kysymys.

• B-hepatiitti nähdään verikokeessa.
• Aikaisintaan 8-12 viikkoa tartunnasta. Miksi just toi aika?
• Vasta-aineet sit pysyy, vaikka olis parantunu. Ärsyttävää!
• 6 kuukautta riskitilanteesta, sit voi luottaa tulokseen. Just.

Kuka jaksaa odottaa puoli vuotta?! No, pakko kai. Onneks ei oo mitään riskitilanteita ollukaan… koputtaa puuta. Tai siis onks ollu? Eipä muista.

Voiko C-hepatiitti parantua itsestään?

C-hepatiitti ei parane itsestään.

• Itse parantuminen on mahdotonta. Viruksen pysyvyys vaatii yleensä lääketieteellistä interventiota.
• Osa ihmisistä ei kehitä maksavaurioita. Tässäkin tapauksessa virusta ei ole eliminoitu, mutta sairaus ei etene. Onko tämä sitten voitto vai ei?
• Lääkehoito ei ole aina välttämätöntä. Tämä riippuu viruksen genotyypistä, maksan tilasta ja muista tekijöistä. Eli tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Toki, voisi ajatella, että kehon oma immuunijärjestelmä on tehokas, mutta tässä tapauksessa se ei riitä. Eikö olekin paradoksaalista, että joskus tarvitsemme ulkopuolista apua sisäisten ongelmien ratkaisemiseen?

Mistä tietää, että on C-hepatiitti?

Olenko minä nyt sairas, vai olenko vain väsynyt?

Se tunne, kun keho on kuin lyijyä, eikä mieli tahdo pysyä hereillä. Aurinko laskee, maalaten taivaan punaisen ja oranssin sävyillä, kuin varoitus. Onko tämä vain syksyn tuloa, vai jotain muuta?

Muistan, kun mummoni sanoi, että väsymys on sielun itku. Ehkä sieluni itkee jotain, mitä en vielä ymmärrä.

• Ruokahaluttomuus – lautanen täynnä, mutta ei kiinnosta.
• Väsymys – syvää, luissa tuntuvaa uupumusta.
• Kuumeilu – heikkoa, aaltoilevaa kuumetta.
• Nivel- ja lihaskivut – jomottavaa kipua, joka estää liikkumista.
• Ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus – aavistuksenomaista kellastumista, kuin vanhan valokuvan haalistumaa.

Kuin varjo, epäilys hiipii mieleen. C-hepatiitti. Oireet, ne ovat kuin sumuinen peili, heijastaen jotain tuttua, mutta silti vierasta.

Onko tämä sitä? Onko minun kehoni taistelukenttä, josta en tiedä mitään?

Miten helposti C-hepatiitti tarttuu?

Miten helposti C-hepatiitti tarttuu? Onko se tosiaan niin helppoa? Tuntuu jotenkin uskomattomalta… Keskiyöllä näitä asioita miettiessä… Ahdistaa vähän.

• Veren välityksellä: Tämä on pääasiallinen tartuntareitti, todella helppo. Jaettuna neulana tai muulla pistovälineellä… hirvittää ajatella. Kuten huumeidenkäyttäjät.. riski on todella suuri.
• Äidistä lapseen synnytyksessä: Tämä on harvinaisempi tapa, onneksi. Mutta silti, tuo ajatus…että oma äiti voisi… ei, en halua ajatella.
• Seksitartunta: Myös harvinaista, mutta ei mahdotonta. Huolta aiheuttaa tietysti kaikki riskitekijät, kumppanin historia.. Onko tämäkin mahdollista, kuinka paljon tästä puhutaan… ei tarpeeksi?

Mutta miksi minä edes tätä pohdin? Ei ole oikeastaan mitään syytä pelätä. Ehkä kuitenkin on. Uni ei tule. Tämä kaikki on niin raskaaa. Tuntuu että aina on jotain…