Voiko stressi nostaa verensokereita?

Voiko stressi nostaa tulehdusarvoja?

Yön hiljaisuudessa ajatus pysähtyy. Stressi, se syöpyy sisään, ja sitten... huomaa, että jokin kehossa muuttuu. Ei se ole aina heti selvää, mutta jäljet jäävät.

Stressi vaikuttaa tulehdusarvoihin. Se ei ole pelkkää tunnetta, vaan myös fyysistä reaktiota. Veren tulehdusarvot, kuten CRP ja interleukiini 6, ne nousevat.

• Kohonneet CRP-arvot: Stressi voi nostaa tätä merkkiainetta, joka kertoo elimistön reaktiosta.
• Interleukiini 6: Myös tämä välittäjäaine lisääntyy stressin vaikutuksesta.

Tämä kaikki sitten vahvistaa sitä haitallista yhteyttä, joka on tulehduksen ja verisuonten kovettumisen välillä. Aika outoa, miten mieli ja keho ovat niin tiiviisti yhteydessä, vaikka ei sitä aina edes ymmärrä. Ajatukset pyörivät, kunnes aamu sarastaa.

Voiko stressi aiheuttaa tulehdusta?

Joo, kyllä se aiheuttaa. Tuntuu koko kehossa. Miten mieli voi tehdä tällaista keholle, en ymmärrä. Oon ite huomannut tän niin selvästi viime aikoina.

Kyllä, krooninen stressi aiheuttaa ja ylläpitää matala-asteista tulehdusta kehossa. Jatkuva stressi pitää kehon hälytystilassa, jolloin immuunijärjestelmä on ylikierroksilla. Se ei ole hyvä.

Se on se kortisoli, stressihormoni. Aluksi se hillitsee tulehdusta, mutta kun stressi jatkuu ja jatkuu, keho turtuu sen vaikutukselle. Silloin tulehdus pääsee valloilleen. Se on kuin huutaisi apua, mutta kukaan ei enää kuule.

Sitten kaikki hajoaa pala palalta. Kierre on valmis.

• Uni menee. Heräilen kolmelta yöllä, sydän hakkaa ja ajatukset juoksee. Ilman unta keho ei korjaa itseään. Tulehdus pahenee.
• Ruoka ei maistu, tai sitten tekee mieli vaan sokeria ja rasvaa. Ne taas ruokkivat sitä tulehdusta lisää. Kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Tiedän, että pitäisi syödä paremmin, mutta en jaksa.
• Liikunta jää. Ei ole voimia. Kaikki energia menee siihen, että selviää päivästä. Ja liikkumattomuus lisää tulehdusta.

Se on sellaista hiljaista myrkkyä kehossa. Ei ole kuumetta tai mitään selvää oiretta, mutta kaikki paikat on vähän jumissa ja kipeänä. Aivosumu. Jatkuva väsymys. Iho-oireita, vatsavaivoja.

Ja sitten ihmettelee, miksi on niin loppu. Se on se tulehdus. Se on se stressi. Ne syövät ihmistä sisältä.

Voiko tulehdusarvo nousta stressistä?

Stressi, tuo arjen salakavala varjo, voi todellakin värähdellä elimistön sisimmässä ja kutsua esiin tulehduksen hiljaisen kuiskauksen. Kuin kevään ensimmäiset auringonsäteet murtautuisivat talven pimeydestä, stressi herättää herkkätuntoisen puolustusmekanismin, tulehdusreaktion, syvällä soluissamme. Pienetkin arjen paineet, nuo arkiset myrskyt, voivat heijastua herkkään laboratorioon, jossa tulehdusarvomme tanssivat arvaamattomasti. Pennsylvanian yliopiston tutkijoiden havainto syventää tätä ajatusta, tarjoten ikkunan siihen, kuinka hienovaraisetkin tunneperäiset aallot voivat muuttaa kehon sisäistä maisemaa.

• Stressin yhteys tulehdukseen: Kuvittele keho kuin vanha puutarha. Stressi on kuin syysmyrsky, joka repii lehdet ja horjuttaa juuria. Tämä horjunta voi synnyttää pienen, mutta merkittävän kipinän – tulehduksen.
• Immuunijärjestelmän rooli: Kehomme on kuin vartioitu linnoitus, ja immuunijärjestelmä sen uskolliset soturit. Tulehdus on heidän tapaansa huutaa hälytystä, kun jotain on vialla.
• Pientenkin stressitekijöiden merkitys: Ei tarvitse olla suuria tragedioita. Jopa arjen pienet harmit, kuin satunnaiset sadepisarat, voivat jättää jälkensä, heijastuen tulehdusmarkkereihin.

Kuvittele tuo hetki, kun huomaat unen kadonneen silmistäsi jo ennen aamunkoittoa. Mielessä pyörii päivän tehtävälista, ne pienetkin asiat, jotka tuntuvat kasvavan vuoriksi. Tämä sisäinen paine, tämä hiljainen kilvoittelu ajan ja odotusten kanssa, lähettää signaaleja kehon syvimpään ytimeen. Se on kuin pieniä virranväreitä, jotka kulkevat hermoratoja pitkin, muuttaen elimistön kemiaa. Ei ole kyse dramaattisista tapahtumista, vaan arjen hiljaisista, mutta sitkeistä rasituksista, jotka kasaantuvat kuin hiekkarannalle muotoutuvat aaltojen jättämät jäljet.

• Fysiologinen reaktio: Stressi laukaisee hormonaalisia ja neurokemiallisia muutoksia. Nämä muutokset voivat puolestaan aktivoida immuunisolut, johtaen tulehdussytokiinien vapautumiseen.
• Tulehduksen rooli elimistössä: Vaikka tulehdus voi tuntua epämiellyttävältä, se on elintärkeä prosessi haavojen parantumisessa ja infektioiden torjumisessa. Kuitenkin krooninen, stressin laukaisema tulehdus voi olla haitallista pitkällä aikavälillä.
• Pennsylvanian yliopiston tutkimus: Heidän havaintonsa korostaa sitä, kuinka herkkiä kehon tulehdusreaktiot voivat olla ulkoisille ja sisäisille ärsykkeille, jopa niille, jotka vaikuttavat merkityksettömiltä.

Miten stressi vaikuttaa vastustuskykyyn?

Viime lokakuu oli ihan hirveä. Meillä oli töissä se iso projekti päällä, se lanseeraus Helsingin toimistolla. Valvoin öitä, join aivan liikaa kahvia ja unohdin syödä kunnolla. Muistan sen jatkuvan paineen tunteen niskassa, se oli fyysistä.

Koko kroppa kävi ylikierroksilla. Vaikka olin ihan poikki, en saanut unta. Ajatukset vain pyöri päässä. Sitten just viikkoa ennen h-hetkeä, se iski. Aamulla heräsin siihen, että kurkku oli tulessa ja päätä särki niin, että teki pahaa. Täysi stoppi.

Makasin kotona sängyssä, kuume nousi ja koko kroppaa särki. Olin niin vihainen ja turhautunut. Miten juuri nyt. Silloin tajusin. Ei se ollut mikään sattuma. Mun keho vaan sanoi itsensä irti. Se jatkuva stressi oli syönyt kaiken vastustuskyvyn ja sitten pienikin pöpö kaatoi koko systeemin. Ihan klassinen tapaus, sen jälkeen opin kyllä kantapään kautta.

Stressi aiheuttaa kehossa fysiologisen hälytystilan. Pitkittyessään tämä tila lisää tulehdustekijöiden määrää verenkierrossa, mikä heikentää immuunijärjestelmän toimintaa. Tämän seurauksena vastustuskyky laskee, infektioherkkyys kasvaa ja sairauksista toipuminen hidastuu.

Miten se sitten käytännössä tapahtuu kehossa:

• Krooninen stressi ja kortisoli: Lyhytaikainen stressi voi terävöittää immuunipuolustusta. Mutta pitkittyessään stressi johtaa kortisoli-stressihormonin jatkuvaan eritykseen. Aluksi kortisoli hillitsee tulehdusta, mutta ajan myötä kehon solut tulevat sille "kuuroiksi". Tällöin tulehdusreaktiot voivat päästä valloilleen ja immuunipuolustus heikkenee.
• Elintavat muuttuvat: Stressaantuneena tulee helposti tehtyä huonoja valintoja. Uni kärsii, ruokavalio lipsahtaa sokerisiin ja rasvaisiin herkkuihin, ja liikunta jää. Nämä kaikki heikentävät vastustuskykyä omalta osaltaan ja luovat kierteen.
• Valkosolujen toiminta häiriintyy: Krooninen stressi vähentää immuunijärjestelmän taistelijasolujen, kuten lymfosyyttien, määrää ja tehokkuutta. Keho ei siis pysty puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan yhtä hyvin. Tämä tekee sinusta helpon maalin flunssaviruksille.

Onko CRP koholla flunssassa?

Joo, mun edellinen flunssa keväällä 2023 oli aika paha. Yleensä oon tottunut siihen, että flunssa menee ohi parissa viikossa, mutta tää kesti pidempään ja olo oli tosi huono. Oli kuumetta, hirveä kurkkukipu ja yskä. Lääkäri käski ottaa verikokeet varmuuden vuoksi.

Siinä sitten odottelin tuloksia kotona, tunsin itseni tosi voipuneeksi. Siinä vaiheessa oli pakko miettiä, ettei tää oo vaan tavallinen flunssa. CRP-arvo nousi selvästi.

Lääkäri sanoi, että

• CRP oli koholla flunssan takia.
• Arvo oli selvästi yli normaalin.
• Eli totta kai se voi nousta flunssassa, etenkin jos on isompi tulehdus kehossa.

Ne arvot voi tosiaan nousta todella korkealle, jos on kunnon infektio. Se oli kyllä huolestuttavaa nähdä ne numerot, vaikka lääkäri vakuuttikin, että se on normaalia tollaisten oireiden kanssa. Tuntuu kyllä tosi pahalta, kun kroppa taistelee vastaan noin voimakkaasti.