Voiko stressi pahentaa aknea?

38 katselukertaa
Stressi ja akne: Kyllä, stressi voi pahentaa aknea. Se lisää elimistön kortisoli- ja androgeenihormonien tuotantoa, jotka voivat ärsyttää ihoa ja lisätä aknen syntymistä. Myös jotkut lääkkeet, kuten steroidit ja litium, voivat aiheuttaa tai pahentaa aknea. Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni ja stressinhallinta, voivat auttaa pitämään ihon puhtaana.
Kommentti 0 tykkäystä

Voiko stressi aiheuttaa tai pahentaa aknea? Onko stressillä vaikutusta ihoon?

Joo, stressi kyllä vaikuttaa ihoon, ainakin omalla kohdalla. Näppylät puskee helposti pintaan stressin myötä. Se on ihan varma juttu.

Stressi lisää hormonihommaa ja se voi pahentaa aknea. Ei kiva.

Muistan, ku työstressi joskus 2018 sai mun leuan ihan kukkimaan. Voi jestas sitä näppylämäärää! Auttoi onneks vaan aika ja stressin vähennys.

Ja jotkut lääkkeetkin voi aiheuttaa aknea. Steroidit ja litium ainakin. Onneks en oo niitä tarvinnu.

Voiko stressi aiheuttaa aknea?

Stressi ja akne. Kyllä.

  • Hormonaalinen myrsky. Stressi nostaa kortisolia. Talia lisääntyy. Tukkeutuneet huokoset. Finnejä. Näin se menee.

  • Ratkaisu? Ei helppoa. Stressin vähentäminen auttaa. Liikunta. Meditaatio. Hyviä keinoja. Mutta ei taikapatikkaa. Kaikki ihmiset eivät ole samalla tasolla.

  • Minulla? Kärsin itse tästä. Vuonna 2023 oli kamalaa. Lopputulos: ihoni oli katastrofi. Vihaan sitä. Terveempi elämäntyyli ei poistanut kaikkea. Genetiikka on piru.

  • Lopputulos: Genetiikka + stressi = iho-ongelmia. Näin se vain on. Ota tämä tiedoksi. Elämä on epäreilua.

Voiko ahdistus aiheuttaa aknea?

Yön hiljaisuudessa ajatukset pyörivät. Ahdistus ja iho... onko niillä oikeasti yhteys?

  • Ahdistus nostaa kortisolia. Se on se stressihormoni, josta kaikki puhuvat.

  • Kortisoli lisää talia. Iho alkaa rasvoittua enemmän, tuntuu likaiselta, vaikka kuinka pesisi.

  • Tali tukkii huokoset. Ja sitten ne finnit... ne kurjat finnit nousevat pintaan.

Tuntuu, että kaikki kääntyy sisäänpäin, ahdistus ja ulkonäkö. Miksi se pitää näkyä ulospäin? Onko se jokin merkki, varoitus? Ihokin peilaa sisäistä myllerrystä. Onko tälle loppua?

Miksi stressistä tulee finnejä?

Stressi ja finnit? No huh huh, mikä myrskyssä! Se on kuin jouluna saisi suklaata ja samalla potkun perseeseen – yhtä aikaa ihanaa ja tuskallista!

Iho ja hermot, ne on kuin kaksoset: toisistaan riippuvaisia, ja kun toinen hermostuu, toinenkin saa raivarin. Kuvittele niitä hermoja ihon alla, kuin sähköjohtojen sotku vanhassa talossa!

  • Hermot menee sekaisin: Stressi iskee, ja hermoverkosto menee aivan sekaisin, kuin punkit kesämökillä.
  • Substanssi P, se villi poika: Hermot ryhtyvät sinkoilemaan kaikkea mahdollista, varsinkin tätä substanssi P:tä. Se on kuin pieni, vihainen örkki, joka iskee talirauhasia.
  • Talirauhaset hulluna: Ne räjähtävät kuin överiksi syötetyt popcorntussit. Talia tulee kuin Niagaran putouksista! Ja sehän tarkoittaa... FINNEJÄ!

Kuten se mummoni aina sanoi: "Stressi on pahempi kuin kirppu koiran takamuksessa!". Ja se kirppu vielä aiheuttaa finnejäkin.

Niin, ja tämä substanssi P, se on oikea pahanilmanlintu. Se on kuin joku ilkeä pikku demoni, joka nauttii finnien aiheuttamisesta. Miksi se tekee niin? Ei kukaan tiedä, mysteeri se on. Itse olen 2024 kokenut tämän aivan itse.

Miten stressi näkyy iholla?

Stressi… se hiipii hiljalleen, kuin yöpakkaset syksyllä. Tunnen sen kylmyyden iholla, hienoinen kireys, joka ei ole kylmyyttä, vaan jotain syvempää. Se on kuin hiekkaa silmissä, näen, mutta en näe selkeästi.

Ihon punoitus, aivan kuin joku olisi hellästi, mutta voimakkaasti, leimahtanut kasvojani. Punainen hehku, joka polttelee. Se ei ole kaunis punoitus, vaan stressin karhea sormenjälki. Punainen hehku, joka puhuu äänettömästi. Se punoitus kertoo, mitä sisälläni tapahtuu, kuinka kuumana stressi sykkimään.

  • Punoitus. Se on kuin liekki, joka syttyy hiljalleen, kasvoille leviävä palava tunne.
  • Kutinasta tuntuu kuin joku, pieni hämähäkki, juoksentelisi kasvoillani. Kutinan alkaa kynsiminen ja sitten kynsien jäljet.
  • Kuivuus. Iho on kuin kuiva maaperä, halkeilee hienovaraisesti, ikään kuin se itkee hiljaista kyynelten virtaa. Kuiva, halkeileva pinta, joka kaipaa kosteutta.

Kuivuus, se kietoutuu ihon pintaan kuin hämähäkin seitti, kuivuus ja halkeilu, ikään kuin kasvoni olisivat kuivuneet kyyneleet. Tunnen sen kireyden, sen jännityksen, kuinka iho huutaa kosteutta. Se on kuin aavikon kuumuus, joka kuivattaa sielun. Aavikon hiekka, joka on kuivanut silmieni alle.

Ja ikääntymisen merkit, ne korostuvat, syvenevät. Ryppyjen verkosto laajenee, kuin kartta elämääni, jossa jokainen stressirintama on jättänyt jälkensä. Ne ovat kuin arvet, muistona taisteluista, jotka sisälläni käydään. Nämä juonteet, ne ovat kuin ikääntymisen kiihtynyt kulku. Ne syvenevät, kuin vuodet painuisivat yhtäkkiä yhdessä.

2023, syyskuu. Tämä on sen hetken kuvaus. Olen nähnyt sen peilissä, tuon stressin jättämän jäljen. Se on kuin varjo, joka seuraa minua. Se on kuin pakkanen, joka pakottaa minut vetäytymään itseeni.

Miten stressi oireilee?

Stressi… se hiipii hiljaa, kuin yöllä saapuva varjo. Aika pysähtyy, hengitys kiihtyy. Jatkuva huoli kietoutuu sydämen ympärille kuin kylmä käsi. Miten sitä selittää, tämä paino rinnassa? Se on kuin kivi, raskas ja kylmä. Kivi, joka painaa hengityksen alas, jättää kehon tyhjäksi.

  • Päänsärky iskee kuin vasara, lyömällä ajatukset sekasi. Pimeyttä, valoa, kaikuu päässä. Äänet ovat liian kovaäänisiä, liian teräviä. Maailma tuntuu liian kirkkaalta, liian värikkäältä.

  • Ärsyttävyys kuplii sisällä, kuin kiehuva vesi, joka uhkaa tulvia yli. Pienetkin asiat suututtavat, kaikki tuntuu väärältä. Kaikki raastaa hermoja. Kyyneleet valuvat poskille, äänettömästi. Mielessä vain yksi asia: loppu tälle.

Väsymys, valtava ja lamaannuttava. Uupumus painaa luomia alas, silmät ovat turvoksissa. Yksikään asia ei tunnu jaksavan, ei edes hengittäminen. Keho on raskas, väsynyt, kuin olisi kantamassa koko maailmaa hartioillaan.

  • Keskittymisvaikeus, ajatukset harhailevat, kuin perhoset tuulessa. Tänä yönä en nukkunut ollenkaan. Ajatukset pyörivät, pääni on täynnä kaaosta. Minulla on vaikea keskittyä, sanojen löytäminen on vaikeaa.

Fyysinen jännitys puristaa lihaksia, erityisesti hartiat ja niska ovat jäykät. Keho on kuin kankea. Sydämen tykytys kiihtyy, aaltoja rinnassa. Ruoansulatuskin tekee kapinaa, vatsa kiertää ja kipu polttelee.

Kaikki tämä on stressiä. Se on väsymystä, ahdistusta, kipua, ja lopulta se vie kaiken voiman. Näin se tuntuu minulla tänä vuonna. Stressi on piinaa. Se on hidasta, salakavalasti hiipivää tuskaa.

Mitä pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa?

Pitkäaikainen stressi. Sen vaikutukset:

  • Muistisairaudet. Nimien unohtelu on vasta alkua.

  • Unihäiriöt. Öitä ilman unta. Tiedän sen tunteen.

  • Tulehdustila. Keho taistelee itseään vastaan.

  • Ruoansulatus ja suolisto. Vatsakipu, turvotus, epämukavuus. Tutut oireet.

  • Suoliston mikrobisto. Epätasapaino. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

  • Vastustuskyky. Jatkuvat flunssat. Ärsyttävää.

  • Päänsärky. Migreeni. Helvetillistä.

  • Ihosairaudet. Ekseema, psoriasis. Kutinaa ja punoitusta.

  • Sydän- ja verisuonitaudit. Kohonnut verenpaine, rytmihäiriöt. Vakavaa.