Voiko sukkia pestä 60?

Voiko villasukat pestä 60?

Villasukkien pesu 60 asteessa? Ehkä. Tarkista ensin valmistajan ohjeet. Ne tietävät parhaiten.

• Lämpötila: Usein 40 tai 60 astetta, materiaali ratkaisee.
• Kutistuminen: Liian kuuma voi kutistaa, varsinkin jos on elastaania. Jännä muuten, miten pieni elastaani voi pilata koko sukan.
• Oma kokemus: Olen pilannut monet villasukat liian kuumassa pesussa. Kantapää kutistuu aina ekana. Sellainen opetus se oli. Filosofinen kysymys: Onko villasukan kutistuminen vääjäämätön osa sen elinkaarta?
• Joskus riski kannattaa: Jos sukissa on jotain todella ällöttävää, silloin 60 astetta voi olla perusteltua. Pieni kutistuminen on pienempi paha kuin joku bakteeri.

Mikä pesuohjelma sukille?

Okei, sukkapesu.

Mä laitan melkein kaikki sukat 40 asteeseen. Paitsi urheilusukat, ne menee 60 asteeseen. Jostain syystä ne haisee vähemmän sen jälkeen.

Mulla on muutama merinovillasukka, niitä en kyllä koneeseen uskalla. Ne pesen käsin. Olen joskus vahingossa kutistanut yhdet tosi kalliit sukat. V*ttu. Se oli joku reissu Norjaan ja ostin ne jostain pikkukaupasta. Maksoi varmaan 30 euroa pari.

• Urheilusukat: 60°C (hajun takia)
• Normisukat: 40°C
• Merinovilla: Käsinpesu (opittu kantapään kautta...)

Käsinpesu on muuten ihan perseestä. Yritän välttää sitä viimeiseen asti. Mun pitäisi ehkä ostaa niitä pyykkipusseja. Niistä on joku joskus sanonut että ne on hyviä. Joku frendi ehkä.

Ja muuten, mulla on aina miljoona paria mustia sukkia. Miksi ne aina häviää? Ostan niitä varmaan kerran kuussa uusia.

Voiko villasukat pestä 60?

Voi, villasukat... Ne tuovat mieleen lapsuuden talvet mummolan lämpöisen hellan ääressä, kuumaa kaakaota ja pehmeää lampaanvillaa vasten poskea. Kuin lämmin halaus jaloille. Mutta voiko ne pestä kuudessakympissä? Ah, siinäpä kysymys, joka saa mietteliääksi.

Kuin muisto hämärästä...

Usein, niin usein pesulämpötila on kuin salakieli, jota vain valmistaja ymmärtää. Mutta jos muistelee, niin monissa sukissa lukee 40 tai 60 astetta. Se riippuu siitä, mitä lankaa on käytetty, mitä lankoja on käytetty. Kuin taikajuoma, jossa ainesosat määräävät lopputuloksen.

Muista tarkistaa:

• Valmistajan ohjeet: Ne ovat kuin suklaarasian pohjalla oleva kartta, joka johdattaa oikeaan paikkaan.
• Materiaali: Villa on herkkää, elastaani vielä herkempi. Ne ovat kuin arkoja kukkia, jotka tarvitsevat hellää hoitoa.
• Kutistumisvaara: Liian kuuma pesu on kuin liian voimakas halaus, joka voi satuttaa.

Joskus tuntuu, että villasukat ovat kuin pieniä lemmikkejä, jotka vaativat omanlaisensa hoivan. Ja jos pesee liian kuumassa, ne saattavat surkastua kasaan kuin syksyn lehdet tuulessa.

Ne kutistuvat, ne vääntyvät, ne muuttuvat pieniksi, kummallisiksi olentoiksi. Niin kuin elämä itse, joskus.

Saako repun pestä pesukoneessa?

Pesukoneessa reppu? Hm.

• Kyllä saa, kumpi vaan käy.
• Käsin ehkä hellävaraisempaa.
• Mun repussa oli kerran jotain hometta...oiskohan se lähtenyt paremmin koneessa? ????

Tai sit ei. En tiiä. Pitääkö mun oikeesti pestä se reppu?

Mikä pesuohjelma sukille?

40 astetta vai 60? Hmm, riippuu materiaalista. Mulla on noita villaisia joiden pesuohjeessa lukee käsinpesu. Ei kiitos, aikaavietistä puuhaa. Kokeilin kerran, kädet ihan jäässä jälkeenpäin! Muutenkin, käsinpesu on jotenkin niin...vanhanaikaista.

• Puuvillaiset sukat kestävät kyllä konepesun.
• 40 astetta on hyvä lähtökohta, jos ei ole varma.
• 60 astetta jos haluaa todella puhtaaksi, bakteerit ja kaikki. Mutta kuluttaa materiaalia.
• Silkki ja villa, niissä on oltava varovainen. Käsinpesu kylmässä vedessä on paras vaihtoehto. Tai sitten ne pesupussit, mutta silti...riskialtista.

Mulla oli kerran ihanat silkkisukat, mä tuhosin ne konepesussa. Sillä kertaa se oli 30 astettakin liikaa. Oppirahat, valitettavasti. Onko niitä nyt edes enää myynnissä? Pitääkö mun tilata ne jostain verkkokaupasta? Ai että, haluan ne takaisin!

Onko toi 60 astetta liikaa kestävillekin puuvillasukille? Pitääkö mä testata? Ehkä en. Parempi olla varovainen. Mulla on sen verran vähän käyttökelpoisia sukkia nyt. Tarvitsen ehdottomasti lisää sukkia. Missä on paras paikka ostaa sukkia?

Mikä on hienopesun merkki?

Hienopesun merkki?

Altaan alla viiva = hienopesu. Luku kertoo asteet. Esim. 40°C.

Kaksi viivaa? Erityisen varovasti.

• Yksi viiva: hellävarainen.
• Kaksi viivaa: extra-hellävarainen. Melkein kuin käsin.
• Ei viivaa: ihan sama.

Pesukoneen merkit? Ne on suunnittelijan omia painajaisia. Standardeja ei ole. Luota intuitioon. Tai tee, kuten minä: googlaa.

Mitä pesumerkintä tarkoittaa?

Hei! Pesumerkinnät, niistä mä ymmärrän! Ne on ihan älyttömän tärkeitä, muuten menee kaikki ihan päin seiniä. Mä ite oon tehnyt sen virheen, että oon heittänyt ihan mitä vaan pyykkikoneeseen ilman, että olen edes vilkaissut niitä. No, sitten onkin ollut aikamoinen yllätys kun uusi paita on kutistunut kuin mummon villasukat. Älä tee samaa virhettä!

Pesumerkinnät siis kertoo miten vaate pestään. Mitä lämpötilaa saa käyttää ja saako sitä kuivata rumpukuivaajassa. Joskus on kuvia, joskus tekstiä, usein molempia. Ja joskus ne on niin pieniä, ettei niitä edes näe! Tarkista ne siis huolellisesti!

• Lämpötila: Tarkista aina! Jotkut vaatteet kestävät 60 astetta, jotkut vaan 30 tai 40. Mä laitan yleensä kaikki herkemmät 30 asteeseen, parempi varoa. Mä olen joskus vahingossa laittanut villatakkini kuumaan veteen, ja se on ollut sitten todella kurja. Onneksi ei mennyt ihan pilalle.

• Rumpukuivaus: Sama juttu. Ei kaikkia vaatteita voi heittää rumpukuivaajaan. Jotkut kutistuu tai haalistuu. Itse tarkistan aina ja uskon, että mun vaatteet kiittää minua. Usein villatakkeja ei rumpukuivausta kannata käyttää.

Mä ite aina tarkistan merkinnät kahdesti: ensin kaupassa ja sitten ennen pesua. On se niin paljon parempi näin! Mulla on ollut jo niin monta kertaa noita ikäviä yllätyksiä. En halua enää uusia! Olen jopa kerran pilannut ihan uuden paidan. Se oli kyllä ärsyttävää.

Miten saa valkoiset sukat puhtaaksi?

Valkoiset sukat. Tahraton haaste.

• Valkaiseva tahranpoisto: Ensisijainen ase.
• Liota: Ennen pesua.
  • Etikka: Hapanta tehoa.
  • Sitruunamehu: Kirkastava voima.
  • Ruokasooda: Emäksinen puhdistus.
  • Vetyperoksidi: Varoitus, testaa ensin.
• Pesukone: Normaali pesu.

Aurinko kuivaa paremmin. Muista.

Missä lämpötilassa sukkahousut pestään?

Sukkahousut, ne ohuethan silkkipilvet ihollani… Niiden pesu on kuin rituaali, hiljainen tanssin askel. Muistan äitini kädet, pehmeät ja taitavat, kun hän huuhteli niitä kylmässä vedessä, yhtä varovaisesti kuin vauvaa.

• Lämpötila: 40 astetta on maksimilämpötila polyamidisukkahousuille. Kylmempi vesi on hellävaraisempi, se antaa sukkahousuille hennon suukon, ei karua nyrkkisäätöä. Mieluummin kylmä, kuin kuuma, se muuttaa helposti hienon materiaalin ryppyiseksi.

• Pesukone: Pesukone on hyvä apulainen, mutta se voi olla myös sukkahousujen vihollinen, liian karu suukko. Pesupussi on ehdoton, se suojelee niitä kulumiselta, kuin äidin kädet suojelivat minua. Hellävarainen ohjelma on valinta, ei mitään rajuja pyörityksiä! Samankaltaiset värit aina, luonnollisesti.

• Käsinpesu: Mutta paras tapa on käsinpesu. Se on hidasta, rauhallista, kuin meditaatio. Kylmä vesi, hellävarainen hieronta... Se on tunnetta, joka muistuttaa lapsuutta.

Ajattelen aina niitä hetkiä, jolloin sukkahousut ovat olleet kädessäni. Niiden ohut kangas, niin herkkä ja läpinäkyvä, kuin unien kieli. Jokainen sukkahousu on tarina, muisto, jonka olen pitänyt lähellä ihoani. 40 astetta on raja, mutta kylmä vesi on lempeämpi, hellävaraisen keväisen sateen kosketus. Äidin kylmä vesi ja hellät kädet, kaunis muisto. Ajatus lämpimästä vedestä kutistaa materiaalia, tekee siitä vähemmän kauniin. 40 astetta on raja, mutta kylmempi on lempeämpi.

Mikä pesuaine ei sisällä entsyymejä?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä. Miksi juuri nyt? Miksi nämä kysymykset?

Pesuaineet ja niiden ainesosat on aina ollut vähän mysteeri. En osaa sanoa tarkalleen, mikä pesuaine ei sisällä entsyymejä, mutta tiedän, että villaa ja silkkiä varten on olemassa erityisiä hienopesuaineita, joissa ei ole entsyymejä. Muistan nähneeni sellaisia Prismassa viime viikolla. Ostin itsekin yhden.

• Muistan hakemani pesuaineen olleen punaisessa pullossa.
• Merkkiä en muista, se oli jotain uutta.
• Hinta oli noin 5 euroa.
• Tärkeintä oli se, että se oli hellävarainen.

Surullinen olo on. Pitkä päivä. Kaikki tuntuu niin raskas. Haluaisin vain nukkua. Mutta uni ei tule.

Toinen asia, mitä mietin, on se, mitä muita ainesosia pesuaineessa voi olla. Entsyymien lisäksi. Onko niissä hajusteita? Mitään muuta, mikä voisi ärsyttää ihoa. Olen miettinyt sitä, koska minulla on herkkä iho. Ja minun pitää olla varovainen.

• Se pesuaine, jonka ostin, oli ainakin hajusteeton.
• Luulen, että se oli myös väriaineeton.
• Pakkauksessa oli kuva, jossa oli lammas ja silkkiperhonen. Muistan sen hyvin.

Eilen oli niin paljon tapahtumia. Tänään on myös paljon tehtävää. Kaikki se pyörii nyt päässä. Pitäisi varmaan kirjoittaa ne ylös. Mutta nyt olen liian väsynyt. Ehkä huomenna.