Voiko toisella paikkakunnalla käydä terveyskeskuksessa?

Voiko mennä toisen kaupungin terveyskeskukseen?

Kyllä. Terveysaseman voi valita vapaasti. Maantieteelliset rajat eivät ole este. Valintasi on sinun.

Päätös on sitova. Se sitoo sinut vuodeksi. Vaihto on mahdollinen kerran 12 kuukaudessa. Ei useammin. Yksi potilas, yksi terveysasema. Sääntö on selvä.

Vaihto vaatii ilmoituksen. Kirjallinen, yhteisellä lomakkeella tai sähköisesti. Sekä nykyiselle että tulevalle hyvinvointialueelle. Hoitovastuu siirtyy viimeistään kolmen viikon kuluessa ilmoituksestasi.

Kiireellinen hoito on poikkeus. Saat sen mistä tahansa. Sillä hetkellä, kun sitä tarvitset. Asuinpaikkasi on yhdentekevä.

Valinnanvapaus ei kata kaikkea.

• Perusterveydenhuolto: Lääkärin ja hoitajan palvelut kuuluvat valintaan. Myös terveysneuvonta.
• Suun terveydenhuolto: Valitaan erikseen. Se ei siirry automaattisesti terveysaseman vaihdon mukana.
• Neuvolapalvelut: Sama sääntö. Äitiys- ja lastenneuvolan valinta on itsenäinen päätös.
• Kotihoito ja kouluterveydenhuolto: Nämä palvelut pysyvät sidottuina asuinkuntaan. Niitä et voi siirtää.

Voiko asioida missä tahansa terveysasemalla?

Toki voi! Ei ole mikään salaisuus, että Suomen terveyskeskukset ovat kuin suuri buffet-pöytä – saat itse valita, mistä lusikoi itsellesi sopivan annoksen, oli se sitten Nellimissä tai Nuuksion porteilla.

Eli jos olet julkisen puolen asiakas, voit vaihtaa perusterveydenhuollon palvelupistettä mihin tahansa sosiaali- ja terveyskeskukseen pitkin tätä ihmeellistä maatamme. Vähän kuin valitsisi postinumeron perusteella, mihin kauppaan menee hakemaan jauhoja.

Mutta hei, ei se nyt ihan niin helppoa ole kuin karkkikauppaan astuminen. Sinun pitää tehdä kirjallinen ilmoitus – niin sinne vanhaan paikkaan kuin siihen uuteenkin, jonne olet matkalla. Sitä paperisotaahan se vähän on, mutta ajattele sitä pienenä rituaalina, joka takaa sen, että pääset nauttimaan uusista terveyspalveluista ilman suurempia kommelluksia.

Mitä se käytännössä tarkoittaa?

• Vapaa valinta: Voit valita sosiaali- ja terveyskeskuksen sijainnin maantieteellisen alueen perusteella, ei vain oman kuntasi tai kaupunkisi rajojen sisällä. Tämä on kätevää esimerkiksi jos muutat toiselle paikkakunnalle mutta haluat pitää kiinni vanhasta hoitopaikasta tiettyjen syiden takia.
• Kirjallinen ilmoitus: Tämä on se oleellinen byrokraattinen askel. Ilmoitus tehdään yleensä lomakkeella, jonka saa sekä vanhasta että uudesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Sillä varmistetaan, että tiedonsiirto ja potilastiedot siirtyvät oikein ja sujuvasti. Ilman tätä ilmoitusta todennäköisesti joudut asioimaan siellä, minne sinut on aiemmin määrätty.
• Miksi vaihtaa? Syitä voi olla monia: parempi saavutettavuus, lyhyemmät jonotusajat (hah, kuin unelma!), erikoistuneemmat palvelut tietyssä keskuksessa, tai ihan vain se, että jokin paikka on miellyttävämpi käydä kuin toinen. Ehkä siellä on paremmat näkymät ikkunasta tai mukavammat tuolit odotustilassa – kuka tietää!

Voi siis, kyllä sitä voi. Kunhan muistaa ne pari pientä muodollisuutta, niin ei se ole sen kummempaa kuin vaikkapa lentolippujen varaaminen.

Voiko toisessa kaupungissa mennä terveyskeskukseen?

Kyllä, voi! Miten niin voi, kysyin itseltäni joskus. Se on aika hyvä systeemi, että voi valita mistä hakee hoitoa. Muistaako kaikki tämän edes? En minäkään tajunnut sitä ihan heti, kun muutin toiseen kaupunkiin opiskelemaan.

Voit valita sosiaali- ja terveyskeskuksesi koko Suomen alueelta. Tämä koskee siis kiireetöntä hoitoa. Eli jos tarvitset ajan vaikka rokotukseen tai joku vaiva, joka ei ole hengenvaarallinen, sen voi hoitaa missä vaan. Mikä se nyt oli se laki? No, ei tarvitse lakipykäliä muistaa.

• Valinnanvapaus: Perushoitopaikka valitaan itse.
• Ilmoitus: Teet kirjallisen ilmoituksen uudesta hoitopaikasta. Tämä on tärkeää. Ilman sitä asiointi ei onnistu yhtä sujuvasti.
• Voimassaolo: Valinta on voimassa vähintään vuoden. Eli ei voi vaihdella koko ajan.

Mitä jos sitten tulee se kiireellinen tilanne? Auts, mietin aina. Se on eri asia. Jos vaikka tipuin pyörällä viime kesänä ja käsi oli ihan kipeä – silloinhan sitä menee sinne lähimpään päivystykseen, ei sitä ala miettimään.

Kiireellisessä hoidossa sinut hoidetaan siinä terveyskeskuksessa tai sairaalan päivystyksessä, missä olet. Eli jos kesämökillä saa vaikka haavan, menee paikalliseen terkkariin. Ei väliä missä asuu vakituisesti. Aika selkeää, eikö? Hyvä niin.

Miten tuo valinta sitten tehdään? No, pitää täyttää se valintalomake. Sen löytää yleensä kaupungin tai hyvinvointialueen nettisivuilta. Esimerkiksi minä tein sen kerran, kun vaihdoin Kuopiosta Tampereelle. Täytin sen ja lähetin eteenpäin. Aika simppeli prosessi.

Tärkeää on, että se hoitosuhde syntyy sille valitulle paikkakunnalle. Eli jos olen Helsingissä ja valitsen sen hoitopaikaksi, niin sitten kaikki sähköiset palvelut ja muu menee sinne. Kela-kortti, siinä ei lue tätä, mutta silti.

Mietin, että tietääkö kaikki nuoret tästä? Useimmat eivät tiedä. Pitäisi varmaan puhua tästä enemmän koulussa. Kun muuttaa opiskelemaan, tällaiset asiat ovat usein uusia. No, onneksi ne oppii. Minäkin opin. Tämä on yksi niitä asioita, jotka pitää selvittää, kun elämäntilanne muuttuu.

Muistakaa: Kiireetön hoito = voit valita.Kiireellinen hoito = mene sinne missä olet. Helppo muistaa. Niin minä ainakin muistan. Ja ne paperit kuntoon. Aina ne paperit.