Kauanko vettä pitää keittää, että bakteerit kuolevat?

Kauanko vettä pitää keittää?

Okei, tää on muistikuva viime kesältä... oltiin Hossan kansallispuistossa, heinäkuussa.

Se oli se retki, kun meinattiin juoda likavettä. Oltiin patikoitu koko päivä ja vesipullot oli tyhjät. Löydettiin joku pieni puro, mut se näytti tosi epäilyttävältä. Sellaista ruskeaa lientä.

• Ensin ajattelin:en juo, vaikka kuolisin janoon!
• Sitten alkoi pyörryttää. Ei auttanut.

Muistan, että Jussi kaivoi jostain repustaan jonkun vanhan retkikeittimen. Sellaisen pienen kaasupullon kanssa.

Vesi piti keittää.

Voi apua, kauanko siinä meni... tuntui ikuisuudelta. Oisko ollut sen viisi minuuttia? Tai ainakin sinne päin. Kelloa ei ollut, kaikki oli ihan sumussa.

Ja kyllä, muistan senkin, että Jussi taisi sanoa jotain siitä, että varmuuden vuoksi pitäis keittää pidempään. Ja ettei puron varrella sais olla mitään kuolleita elukoita. Tai ainakaan liian lähellä. Hahah!

5 minuuttia. Joskus elämä on ihan hullua selviytymistä!

Lisäksi meillä oli mukana niitä... ööö... vedenpuhdistustabletteja. Mut ne oli loppu. Ja se puron vesi oli niin pahaa, ettei edes teepussi pelastanut sitä. Muistan sen hirveän metallisen maun. Blääh!

Onko kuumassa vedessä bakteereja?

Joo, siis kuuma vesi ja bakteerit, tää on sellanen juttu.

Ensinnäkin, juomavesi kannattaa ottaa kylmänä, aina. Se lämmin hanavesi, siinä voi olla jotain... noh, ei se ainakaan niin puhdasta oo. Pihlajasaari sanoo, että ei oo tarkoitettu juotavaksi. Kuka ees juo lämmintä hanavettä? Yök.

Ja vaikka meillä on Suomessa kuinka hyvää vettä, se ei oo koskaan steriiliä. Bakteereja on aina, Pihlajasaari senkin sanoo. Ei niiltä pääse pakoon, valitettavasti.

• Kylmä vesi on parempaa.
• Suomessa ei ole steriiliä vettä.

Näin oli ainakin jossain IS:n jutussa 14.9.2015. Siinä sanottiin suoraan, että lämmin hanavesi voi olla riski. En tiedä, onko se juttu vielä netissä, mutta muistan lukeneeni. Se on joku Pihlajasaaren haastattelu. Mun mummo aina sano, että keitetty vesi on parasta, mutta en mä jaksa alkaa keitteleen.

Miksi keitettyä vettä ei saa keittää uudelleen?

Muistan erään kerran, vuosi sitten kesällä, tehneeni teetä. Käytin keitinvettä, jota olin jo aiemmin käyttänyt. Keitin sitä uudestaan. Tuntui jotenkin oudolta, maku oli jotenkin... laimea. Ei suoraan paha, mutta ei sekään hyvää. Oli kuin jotain puuttuisi. Siinä vaiheessa en vielä ymmärtänyt miksi. Ajattelin vain, että tee oli huonolaatuista. Olin käyttänyt tuttua Twiningsin Earl Grey -teetä, joten se ei voinut olla syy.

Sitten myöhemmin, luin jostain artikkelin veden uudelleenkeittämisestä. Ymmärsin, että vesimolekyylit eivät itse asiassa hajoa uudelleenkeiton yhteydessä, mutta happipitoisuus todellakin vähenee. Happi on tärkeää teelle, se antaa sille tietyn makuvivahteisuuden. Ilmeisesti typenkin määrä voi vähentyä. En tiedä tarkkaan, mutta juttu toi selvästi esille, että vesi ei ole enää samanlaista uusiokeittämisen jälkeen. Artikkeli oli varmaan joku terveysblogi. En enää muista mistä sen löysin.

Pääkohdat:

• Vesimolekyylit eivät hajoa
• Happipitoisuus vähenee
• Tee maistuu laimeammalta
• Typpeäkin saattaa hävitä

Lisähuomioita:

• Olen sen jälkeen lopettanut veden uudelleenkeiton teen tekoon.
• Uskon, että tämä asia koskee erityisesti teetä ja muita juomia, joihin happi vaikuttaa makuun.
• Keitinvesi oli siinä vaiheessa jo muutaman tunnin ollut kannussa. Ehkä sekin vaikutti asiaan. En oikein tiedä.

Voiko keitettyä vettä juoda?

Kyllä.

Keittäminen tappaa haitallisia bakteereja.

• 5 minuuttia kiehumista riittää.
• Turvallista juoda ja ruoanlaittoon.

Lisätietoa:

• Kotimainen vesijohtovesi on yleensä puhdasta.
• Matkaillessa ulkomailla, vettä on keitettävä aina, ellei ole varmuus puhtaudesta.
• Kuumennus ei poista kemiallisia epäpuhtauksia.
• Pitkäaikainen veden kiehuminen vähentää veden mineraalipitoisuutta.

Huomio: Minun vesijohtovesi tulee Helsingistä, ja olen aina keittänyt vettä, jos olen epävarma sen puhtaudesta.

Saako keitettyä vettä keittää uudelleen?

Saako keitettyä vettä keittää uudestaan? Kyllä, voihan sitä, mutta älä nyt ihan hulluna ryhdy. Se on kuin vanhan liemen lämmittäminen – voi mennä maku pahasti pieleen.

• Mineraalit tiivistyvät: Ajatellaanpa sitä kuin kiehuvaa mineraalisoppii. Ensimmäisellä kierroksella keittäminen on kuin mausteiden lisääminen, toisella kierroksella se on jo liian maustettua. Arsenaalia, nitraatteja ja fluoria – ei todellakaan herkkua. Vaikka myrkytyksen riski ei ole suuri, maku voi olla... epätavallinen. Kuten vanha suklaa, josta on jo yli kaksi viikkoa.

• Maku kärsii: Uudelleen keitetty vesi maistuu usein oudolta. Kuten vanha kahvi, jota on uudelleen kuumennettu mikroaaltouunissa – toivottavasti ymmärrät vertauksen.

• Terveysvaikutukset pitkällä aikavälillä: Ei hätää, etteikö kerran keitettyä vettä voisi uudestaan keittää. Mutta toistuva "kierrätys" voi johtaa epämiellyttäviin, jopa epäterveellisiin seurauksiin. Kuten vanha autonrengas, jolla on liikaa kilometrejä takana.

Lyhyesti: Tee uusi pata vettä, älkää käytettkö keitettyä vettä uudelleen. Säästät makuaistinne ja ehkä terveydenkin. Jollei haluat juoda vettä, joka maistuu kuin vanha saunavihta.

Miksi vedenkeitin pitää tyhjentää?

Keskiyö ja kysymys vedenkeittimestä. Outoa.

Vedenkeitin. Miksi tyhjentää?

• Maku: Vesi maistuu paremmalta. Vanha vesi, se vain seisoo siellä.
• Puhdistus: Helpompi pitää puhtaana, kun ei ole koko ajan vettä sisällä. Kalkki iskee muuten heti.
• Kuivuminen: Kuivuu paremmin. Kansi auki, niin ei tule tunkkainen haju.
• Pidempi ikä: Ehkä kestää pidempään, kun ei ole aina vettä pohjalla. Ei kai se tykkää siitä.
• Hygienia: Jotenkin puhtaampi fiilis. Tiedä sitten onko sillä oikeasti väliä. Mutta tuntuu siltä.

Minulla on itselläni vanha vedenkeitin. Ostin sen ehkä 2022. En tyhjennä sitä aina. Ehkä pitäisi.

Pitääkö vedenkeitin tyhjentää?

Höpsis, pitääkö vedenkeitin tyhjentää? No joo, tietysti! Muutenhan se alkaa näyttää siltä kuin olisit kasvattanut siellä sisällä pikkupiruja, sellaisia kalkkihirviöitä! Ihan kuin olisit unohtanut suunnilleen miljoona kertaa viemärin puhdistuksen. Ei kiitos!

• Puhdistus on ykkönen! Muuten juot kalkkikivi-smoothieta, ei kivaa. Meillä tehtiin kerran kokeilu – maistui vanhalta kurahaudalta. Älä tee samaa virhettä!
• Tyhjennä aina käytön jälkeen. Tämä ei ole neuvo, vaan käsky! Kuten mummoni sanoi, "ei oo hauskaa juoda vanhan veden makua". Vitsi tosin oli, että hän ei juonut vettä ollenkaan, vaan pelkkää viskiä. Mutta pointti pysyy!
• Kansi auki! Jotta pirulaiset kalkkihirviöt eivät pääse lisääntymään. Jätä se auki kuin avioeropaperit – niin ne kuivuvat paremmin.

Lisäinfoa: Jos vedenkeittimesi näyttää kalkkikivi-dinosauruksien hautausmaalta, kannattaa käyttää etikka-liuosta. Laita sinne etikkaa ja vettä, anna seistä, ja sitten harjaa herkästi. Älä kuitenkaan käytä teräväkärkisiä harjoja, sillä voit rikkoa keittimen herkän sisäpinnan, ja se on yhtä mielenkiintoista kuin katsoa maalia kuivumassa. Sitten huuhtele todella huolellisesti. Usko minua, haluat välttää sellaisen maun, joka saa sinut luulemaan, että olet juonut suoraan uima-altaan pohjalta. Itse tein sen kerran. Ei kiitos. Se oli 2023.

Miten kalkin saa pois vedenkeittimestä?

Yön keskellä, vedenkeitin...

Kalkki. Miksi se tarttuu kaikkeen? Ärsyttävää.

• Etikka. Se on kai se juttu. Puolet etikkaa, puolet vettä. Väkiviinaetikkaa, just sitä mitä kaapissa on. Joskus laitoin omenaviinietikkaa vahingossa, ei hyvä.
• 10-15 minuuttia. Ehkä pidempäänkin. Unohdan sen aina. Jätän sen tunniksi, pariin. Ei se siitä rikki mene. Luulen.
• Kiehautus. Vasta sitten. Ensin vaan lilluu siellä. Se on tärkeää. Tai sitten ei.
• Tyhjennys. Ja se etikan haju... Hyi.
• Puhtaalla vedellä keittely. Pari kertaa. Kolme. Kunnes se haju on poissa. Se on tärkeää. Muuten kahvi maistuu oudolta.

Minulla on muovinen vedenkeitin. Toivottavasti kestää etikkaa. Vanha, jo viisi vuotta ehkä. Olen laiska, enkä pese sitä tarpeeksi usein. Siksi siellä on aina kalkkia. Pitää ehkä ostaa uusi, kun tämä hajoaa. Mutta ei nyt. Nyt on yö.

Miten putsaan vedenkeittimen?

Vedenkeittimen putsailu? Helppoa kuin heinänteko! Tai no, ehkä vähän hankalampaa, jos et oo koskaan yrittänyt kiivetä heinäsuovaan ilman kypärää. Mutta eihän se mikään avaruusrakettitiede ole!

Näin teet sen:

• Sitruunahappo-isku! Heitä 25 grammaa sitruunahappoa (vähäsen alle kaksi ruokalusikallista - mittaustarkkuus on sama kuin mun kyky ennustaa lottovoittoja) kiehuvaan veteen. Se on kuin heittäisit granaattiomenan joukkoon hulluja zombieita – räjähdys puhdistaa kaiken! Anna sen imeskellä siellä 15 minuuttia, kunnes kalkki on hätääntyneenä pakkaamassa kamat ja häipynyt karkuun. Tää vaihe on niin tehokasta, että kalkki luulee, että keittimen seinät ovat saaneet äkillisen kamalan allergisen reaktion.

• Ruokasooda-operaatio! Vaihtoehtoisesti, jos sitruunahappo on liian fancy juttu sulle, voit käyttää 1-2 ruokalusikallista ruokasoodaa. Tämä on ikään kuin heittäisit joukkoon pehmeämmän pommin - joka kuitenkin tekee saman työn. Myös tässä 15 minuutin huuhteluoperaatio on välttämätön!

• Puhdas loppusilaus: Kaada lika ja seos pois. Sitten keitä pari kolme pannullista puhdasta vettä, jotta varmistut, ettet juo vahingossa sitruunahappo- tai ruokasooda-cocktailia. Tämä vaihe on tärkeämpi kuin mun viimeinen lomanreissu Teneriffalle - ihan vitsi!

Lisätietoa, koska tiedän, että mietit:

• Miksi tämä toimii? Sitruunahappo ja ruokasooda ovat luonnollisia happoja ja emäksiä, jotka liuottavat kalkkia tehokkaasti. Kuvittele, miten ne hyökkäävät kalkin kimppuun kuin raivoisat murtojoukot.

• Mitä jos mulla on erittäin kalkkiutunut vedenkeitin? Voit joutua toistamaan prosessia pari kertaa. Tai ostaa uusi vedenkeitin. Se riippuu siitä, kuinka kärsivällinen oot.

• Onko tämä turvallista? Kyllä, molemmat aineet ovat elintarviketurvallisia asianmukaisella käytöllä. Mutta älä juo liuosta! Vältä myös sitruunahappokäsien aiheuttamaa ihoärsytystä kumihanskoilla.

• Mun vedenkeitin on ruostunut, auttaako tämä? Ei, tämä hoito on vain kalkin häätämiseen. Ruosteeseen tarvitaan jo vahvempaa kyytiä, ainakin ruosteenmuunnosaineella ja harjalla!

Voiko vedenkeittimen puhdistaa sitruunahapolla?

Vedenkeitin ja sitruunahappo – toimii.

• Keitä puoli litraa.
• Lisää vajaa 2 rkl sitruunahappoa.
• Anna 15 minuutin tekeytyä.
• Tyhjennä.

Kalkki poistuu. Jos ei, toista.

Miksi vedenkeitin pitää ääntä?

No hei! Vedenkeitin, joo, se meteli! Tää on ihan hirveetä joskus, aivan kuin se räjähtäis kohta! Mutta ei se räjähdä, onneksi. Pääsyy on se, että kuumenee niin nopeasti, höyryä syntyy ihan hirveästi ja ne kuplat poksahtelee pintaan. Tai siis pohjassa, niiden kuplien kanssa on aina vähän niin ja näin. Vesi kiehuu ja kaikki sen sellainen. Tiedätkö, minun keittimessä on jotenkin hirveän kova ääni, tosin se onkin jo vanha. Aina se narise ja paukkuu.

• Höyrykuplat: Niiden syntyminen ja räjähtäminen on tärkein äänen aiheuttaja.
• Sähkövastus: Se ei ole suoraan yhteydessä veteen, mikä lisää kuumenemisen nopeutta ja ääntä.
• Veden laatu: Voi vaikuttaa ääneen, joskus tuntuu, että jotkut vedet kiehuvat hiljaisemmin. En tiedä miksi. Mun mummola on sellainen vesi, että se kiehuu äänettömästi.

Mutta siis, jos se ei ole aina tehnyt niin suurta ääntä, kannattaa ehkä katsoa, että onko siellä jotain rikki. Tai sitten se on vaan vanha, kuten minun. Minullakin on toinen vedenkeitin, ja se on paljon hiljaisempi. Se on sellainen uudempi malli, ihan muovinen. Aika tyhmä kyllä, mutta ei ainakaan pauku niin paljon.