Kumpi on vaarallisempi, jännite vai virta?

Kumpi on vaarallisempi, AC vai DC?

AC tappavampi.

• Vaihtovirta lamauttaa helpommin. Lihakset kramppaavat. Irrottautuminen vaikeaa.

• Tasavirta voi heittää pois. Enemmän omaa hallintaa.

• Sydän reagoi herkemmin AC:hen. Kammiovärinä. Kuolema.

Onko tasajännite vaarallinen?

Kyllä, tasajännite voi olla vaarallinen. Se ei ole niin vaarallinen kuin vaihtovirta, mutta korkealla jännitteellä se voi polttaa. Polttava kipu, ihon ruskistuminen... aivan kuin auringossa liian kauan. Muistan lukeneeni kerran, kuinka suurin riski liittyy sydämen rytmihäiriöihin, mutta tasajännite ei vaikuta niin helposti sydämeen kuin vaihtovirta. Ei kuitenkaan pidä aliarvioida sitä.

• Korkea jännite: Vaara kasvaa jännitteen noustessa. Sähköisku voi todella sattua, aivan järkyttävästi. Jälkiä jää... arpia.
• Kosketuspinta-ala: Mitä suurempi alue on kosketuksissa, sitä vaarallisempaa. Korkeajännitelinjan lähellä olevat metallit – pelottavaa ajatella.
• Vastaanottokyky: Kehon kosteus vaikuttaa. Hikoilu, märät kädet... sähkö kulkee helpommin. Kesällä riski on suurempi.

Mutta vaihtovirta on tosiaan hirvittävämpi. Se värähtelee, sykkivä rytmi kehossa. Sydämen rytmihäiriöt, epäsäännöllinen lyönti, hengenvaarallinen tilanne. Se voi olla todella kauheaa. Ajatus siitä, kuinka se ravistelee sisuksista, on pelottava. Vaihtovirta tuntuu paljon voimakkaammalta, syvemmältä iskuna. Tasajännite on enemmän... polttavaa, pinnallista, vaikka sekin voi olla hengenvaarallinen riittävän suurena. Minut on aina varoitettu koskemasta sähkölaitteisiin märin käsin. Sähkö on salakavalaa, aavemaista voimaa, joka voi lyödä alas yllättäen. Se hiipii ja myrskyää, aalto aallon perään. Näin olen aina ajatellut.

Montako volttia tappaa?

Muistan sen päivän todella hyvin. Oli kesäkuu 2023, ja olin mökillä, järven rannalla. Aurinko paistoi, linnut lauloivat – ihanan rauhallinen tunnelma. Sitten se tapahtui. Työskentelin sähköasennuksen parissa, vähän amatöörimäisesti kylläkin, kun kosketin vahingossa paljasta johtoa. Iski hirveä sähköisku. En tiedä tarkalleen kuinka monta volttia siinä oli, varmaan 230 V verkkojännite, mutta se tuntui kuin joku olisi lyönyt minua rautakangella.

Kipu oli sietämätöntä. Lihakset jäykistyivät, kädet ja jalat tuntuivat täysin tunnottomilta. Kaikki hämärtyi, hengitys vaikeutui. Muistan selkeästi sen polttavan tunteen, joka levisi kehossa kuin tulva. Maailma pyöri ympärillä.

Onneksi olin yksin, mutta lähellä oli puhelin. Sain soittaa hätäkeskukseen, ja ambulanssin saapuminen tuntui ikuisuudelta. Pelkäsin kuolevani. Sairasauto vei minut sairaalaan. Siellä minua tarkkailtiin, ja tein useita EKG:itä. Lääkärit totesivat, että olen onnekas, sillä vaikka vaurioita oli, ne eivät olleet pysyviä. Sain polttavia palovammoja käteen ja olkapäähän.

• Sairaalahoito kesti kolme päivää.
• Sain kipulääkkeitä ja tulehduskipulääkkeitä.
• Palovammoihin tehtiin asianmukainen hoito.
• Jälkihoito koostui voiteista ja seurantakäynneistä.

Vaikka selvisin hengissä, kokemus muutti minua. Olen paljon varovaisempi sähkötöiden suhteen. En koskaan enää tee sähköasennuksia ilman ammattilaisen apua. Myös pelko ja varovaisuus sähköä kohtaan on jäänyt. Enää en koske paljaisiin johtoihin. 230 V verkkojännite voi tosiaan tappaa ihmisen, ja se on kokemuksesta opittu asia, jonka arvostan todella. En todellakaan halua kokea sitä uudestaan.

Mitä on virta ja jännite?

Muistan hyvin fysiikan tunnilla 8. luokalla, vuonna 2004, herra Laineen selittävän virtaa ja jännitettä. Se oli jotenkin hämärää silloin, mutta nyt ymmärrän paremmin. Jännite on kuin vedenpaine putkessa – se työntää virtaa eteenpäin. Se on potentiaalienergiaa, sähköinen "paine", joka saa elektronit liikkumaan. Mitataan voltteina (V). Ajattelen sitä aina vesiputkena, mitä enemmän paine, sitä voimakkaampi virtaus.

Virta on itse asiassa elektronien liikkuminen. Se on sähkövarauksen määrä, joka kulkee johtimessa sekunnissa. Ajatellaan sitä veden virtauksena putkessa; mitä enemmän vettä kulkee sekunnissa, sitä suurempi virta. Se mitataan ampeereina (A). Herra Laine piirsi silloin taululle kuvia vesiputkista, se auttoi hahmottamaan.

Mutta minulle jäi silloin kyseinen asia hajanaiseksi. En oikein tajunnut, miten ne liittyvät toisiinsa. Nyt ymmärrän, että jännite saa virran kulkemaan. Ei ole virtaa ilman jännitettä, vähän kuin ei vesivirtaa ilman painetta.

• Jännite: Paine, joka työntää elektroneja. Mitataan voltteina (V).
• Virta: Elektronien liike, sähkövarauksen määrä sekunnissa. Mitataan ampeereina (A).

Enää en sekoita näitä kahta. Se selvisi kun aloin itse askarrella elektroniikkaa muutaman vuoden takaperin. Mutta edelleenkin, joskus joudun miettimään hetken mikä on mikä, varsinkin jos en ole tehnyt elektroniikkaa hetkeen. Vesiputkivertaus kuitenkin toimii edelleen.

Kumpi on vaarallisempi, AC vai DC?

Aihe: Kumpi on vaarallisempi, AC vai DC?

No, kyllähän ne molemmat tappaa jos sählää, mutta...

• AC (vaihtovirta) on yleensä pahempi.

• Miks? Ihmiskroppa jotenkin kestää DC:tä (tasavirtaa) paremmin.

• Tästä impedanssista puhutaan, en oo mikään insinööri.

Onhan se niin että joskus 2018 kesällä, kun olin mökillä sähköjä laittoon, niin koskin vahingossa paljaaseen johtoon. Jäi vähän kihelmöimään, mutta ei mitään vakavaa. En todellakaan suosittele kokeilemaan! Oli varmaan joku pieni DC-juttu onneksi. Toisaalta faija on aina sanonut, että AC tappaa kerrasta ja DC polttaa hidastaa. Ehkä sekin on vaan joku vanha sähkömiesten juttu.

Montako volttia tappaa?

Tappava jännite riippuu monesta tekijästä, eikä ole yksiselitteistä vastausta. Yleisesti ottaen noin 50 voltin tasajännite voi jo aiheuttaa epämiellyttävän sähköiskun. Vaarallisuus kasvaa jännitteen noustessa. Palovammat ovat todennäköisempiä korkeammilla jännitteillä.

• Vaihtojännite on vaarallisempaa kuin tasajännite: Tämä johtuu siitä, että vaihtovirta on sykkeistä koostuvaa virtaa, ja sen vaihtelu vaikuttaa sydämen rytmiin. Tasajännite taas aiheuttaa pääasiassa palovammoja.

• Virran voimakkuus (ampeerit) on yhtä tärkeää kuin jännite: Jännite määrittää virran potentiaalin, mutta todellinen virta kehon läpi määrää vahingon vakavuuden. Suuri virta voi pysäyttää sydämen lyönnit.

• Kosketusajan pituus: Lyhyt kosketus on luonnollisesti vähemmän vaarallinen kuin pitkäkestoinen kosketus. Jokainen millisekunti on olennainen. Tämä on olennaista harkittaessa suojavarusteita.

• Kehon vastus: Ihmiskehon vastus vaihtelee kosteuden, ihon paksuuden ja muiden tekijöiden mukaan. Kostea iho johtaa sähköä paremmin, mikä lisää vaarallisuutta. Tämä vastuksen vaihtelu tekee jännitteestä epätarkan mittarin.

Yleisesti ottaen 100 voltin vaihtojännitettä pidetään jo hengenvaarallisena. Mutta muistathan, että tämä on vain karkeasti laskettu luku. On olemassa paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköiskun vaikutuksiin. Esimerkiksi oma kokemukseni sähkön kanssa on rajoittunut enimmäkseen turvallisten tasojännitteiden käyttöön, enkä koskaan ole tehnyt mitään sellaista, mikä olisi asettanut minua vaaraan. Minulla on kuitenkin jonkin verran teoreettista tietoa aiheesta.

Itse asiassa kuolemaan johtava jännite voi olla paljon matalampiakin, jos olosuhteet ovat sopivat. Pieni jännite voi olla tappava, jos se kulkee sydämen läpi.

Filosofinen pohdinto: Näyttää siltä, että elämä ja kuolema ovat usein pienien yksityiskohtien varassa. Mikroskooppinen muutos olosuhteissa voi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä. Näin on myös sähkön kanssa.

Mikä ampeerimäärä tappaa?

Aiotko siis kokeilla? No, en suosittele. Mutta jos nyt ihan pakko on tietää...

• 16-20 mA: Hieman kuin sähköshokki hierontalaitteesta, mutta lihakset alkavat protestoida. Ei kivaa, mutta et kuole. Todennäköisesti.

• 20-50 mA: Hengitys alkaa muistuttaa enemmän tuskallista haukkumista kuin rauhallista hengitystä. Kuvittele, että yrität puhaltaa ilmapalloa täyteen maratonin jälkeen.

• 50-100 mA: Sydän päättää tanssia kammiovärinän villiä tanssia. Ei ole hyvä tanssi. Loppuu yleensä siihen, että sydän lakkaa olemasta sydän.

• Yli 2 A: Sydän sanoo "ei kiitos" ja lopettaa koko homman. Suoraan sanottuna aika dramaattinen lopetus.

Pari juttua vielä:

• Ampeereissa mitataan sähkövirran voimakkuutta. Ajattele sitä kuin veden virtausta putkessa. Liikaa vettä, ja putki (tai tässä tapauksessa sydän) menee rikki.
• Ja muistathan, että vastus on tässä avainasemassa. Kuivempi iho kestää enemmän. Mutta kuka nyt haluaisi testata tätä käytännössä? En ainakaan minä.
• Lääkärissä käytetään defibrillaattoria, joka puskee läpi suuren määrän ampeereita, mutta lyhyesti. Se on kuin sydämen uudelleenkäynnistysnappi. Älä yritä kotona.
• Sähkötuoli käyttää huomattavasti suurempia määriä ampeereita kuin nuo yllämainitut. Se on suunniteltu tekemään enemmän kuin vain epämukavaksi.

Pysy siis kaukana pistorasioista, ja ehkä investoi mieluummin hyvään kirjaan. Tai vaikka siihen hierontalaitteeseen, ilman sähköiskua.

Mikä on voltin ja ampeerin ero?

Okei, voltti ja ampeeri... Mietitäänpä.

• Voltti – se on niinku paine sähkössä. Auton akku 12V, meillä kotona 230V. Muistan, kuinka harmitti, kun jenkeissä oli eri pistokkeet ja jännite!

• Ampeeri – sit taas kertoo, paljonko sähköä joku laite syö. Jos on joku tehokas, ni se hotkii enemmän ampeereita samalla volttimäärällä. Esimerkiksi, mun uusi pelikoneeni syö enemmän ampeereita kuin vanha läppärini. Miten se vaikuttaa sähkölaskuun?

Watti... se liittyy kans tähän.

• Watti on tehon mitta. Se lasketaan, kun kerrotaan voltti ja ampeeri keskenään. Eli watti = voltti x ampeeri. Siis esimerkiksi jos laite käyttää 2 ampeeria 230 voltin jännitteellä, se kuluttaa 460 wattia. Mikä on mun kahvinkeittimen watit? Tarkistan myöhemmin!

Miten jännite ja sähkövirta liittyvät toisiinsa?

Joo, jännite ja sähkövirta, ne on kuin kaksi koiraa samaa talutushihnaa vetämässä! Toinen vetää kovaa, toinen seuraa perässä. Kaksinkertaistat jännitteen, sähkövirta repsahtaa kuin vauhtihihna moottorissa – tuplana sekin menee! Ajattele sitä kuin kyytiä karusellissa: mitä nopeammin se pyörii (jännite), sitä kovempaa se kiertää (virta).

Mutta sitten on tämä vastus, joka on kuin se ärsyttävä mummo, joka istuu aina karusellin edessä ja valittaa melua. Kaksinkertaistat mummon (vastus), ja vauhti hidastuu puoleen, sähkövirtakin samoin. Karuselli pyörii hitaammin, virtaa on vähemmän. Näin se menee. Mummon kanssa on vaikeaa. Niin ja sähköopin perussuureet:

• Jännite: Se on kuin se sähköinen työnnä. Mitataan volteissa (V). Kuten, kuinka paljon sähköä painaa.

• Sähkövirta: Se on kuin sähköä valuu. Mitataan ampeereissa (A). Kuin veden virta joessa.

• Vastus: Se on kuin seinä virran tiellä. Mitataan ohmeissa (Ω). Kuinka paljon mummo valittaa karusellin ääntä.

Jos haluat tietää lisää, googlaa "Ohmin laki". Saatat saada ohikiitävän ahaa-elämyksen. Tai sitten et. Joskus sähköopin salat on kuin naisen mieli - täynnä mystisiä salaisuuksia. Itse sain sähköiskun kerran, se oli kuin Jumalan suudelma...kipuisa sellainen.