Mihin ilmastoalueeseen Venäjä kuuluu?

Mihin ilmastoalueeseen venäjä kuuluu? Katso faktat

Pohditko parhaillaan aktiivisesti sitä, mihin ilmastoalueeseen venäjä kuuluu? Mietitkö myös, miten nämä laajat maantieteelliset alueet tarkalleen jakautuvat? Tämän mielenkiintoisen aiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan suuren maan vaihtelevia olosuhteita sekä välttämään vääriä tulkintoja. Tutustu aiheeseen tarkemmin ja hanki hyödyllistä perustietoa tästä aiheesta heti.

Venäjän ilmaston suuret linjat ja mannerilmaston hallinta

Venäjän valtava maantieteellinen koko ja sen sijoittuminen pohjoisille leveysasteille tekevät maan ilmastosta monimuotoisen mosaiikin, jossa kuitenkin vallitsee selkeä perussääntö. Venäjä kuuluu pääosin subarktiseen ja lauhkeaan mannerilmastoon, jolle ovat tyypillisiä suuret vuodenaikojen väliset lämpötilaerot. Koska suurin osa maasta sijaitsee kaukana valtamerien lieventävästä vaikutuksesta, talvet ovat pitkiä ja kylmiä, kun taas kesät jäävät useimmilla alueilla suhteellisen lyhyiksi.

Monesti matkailijat tai maantiedosta kiinnostuneet hämmentyvät ajatellessaan Siperian loputtomia pakkasia ja unohtavat, että maahan mahtuu kaikkiaan neljä pääasiallista ilmastovyöhykettä: arktinen, subarktinen, lauhkea ja subtrooppinen vyöhyke. Tämä kokonaisuus voi ensisilmäyksellä liittyä useisiin eri tekijöihin, kuten vuoristojen puutteeseen pohjoisessa, mikä sallii hyytävän arktisen ilman virrata esteettä syvälle sisämaahan. Noin 65 prosenttia Venäjän maaperästä onkin ikiroudan peitossa, mikä kertoo karua kieltään talven voimasta.

Muistan elävästi oman ensimmäisen matkani Uralvuorten itäpuolelle tammikuussa. Kasvoille iskevä viima tuntui siltä kuin ihoa olisi pistelty tuhansilla neuloilla, ja hengityksen mukana tiivistyvä jää hytisytti luita ja ytimiä myöten. Silloin ymmärsin, että oppikirjojen termi venäjän mannerilmasto ei ole vain sana, vaan fyysinen ja toisisnan hyvinkin rankka kokemus. Mutta entä se suuri kysymys: minne kaikki nämä vyöhykkeet tarkalleen sijoittuvat? Katsotaanpa tarkemmin ilmaston todellista jakautumista.

Arktisesta tundrasta Mustanmeren subtrooppiseen lämpöön

Vaikka subarktinen ja lauhkea mannerilmasto kattavat suurimman osan Venäjän pinta-alasta, äärimmäisyydet ulottuvat pohjoisnavan jääkentistä aina etelän palmu rannoille saakka. Pohjoisimmilla saarilla ja rannikoilla vallitsee ankara arktinen ilmasto, jossa keskilämpötilat nousevat kesälläkin tuskin nollan yläpuolelle. Tundra peittää noin 10 prosenttia Venäjän koko maa-alasta, ja siellä kasvillisuus on matalaa ja maaperä karua.

Lauhkea vyöhyke puolestaan hallitsee maan asuttuja osia, kuten Euroopan puoleista Venäjää ja Siperian eteläosia. Tämä vyöhyke jakautuu useisiin alatyyppeihin siirryttäessä lännestä itään. Tämän suuren osion sisällä on kuitenkin yksi poikkeus, jota moni ei osaa yhdistää Venäjään. Mutta tästä poikkeuksesta lisää hieman myöhemmin.

Lauhkean vyöhykkeen sisäiset erot ja itäinen monsuuni

Lauhkea mannerilmasto muuttuu idässä radikaalisti. Siinä missä Moskovassa talvet ovat kohtuullisen leutoja Atlantin ilmamassojen vuoksi, Itä-Siperiassa ja Jakutiassa vallitsee äärimmäisen jyrkkä mannerilmasto. Siellä lämpötila voi pudota talvella alle miinus 60 asteen, mutta nousta kesällä lyhyeksi ajaksi lähes 30 asteeseen. Aivan itäreunalla, Tyynenmeren rannikolla, ilmastoa hallitsee puolestaan lauhkea monsuunilmasto kuivine talvineen ja sateisine kesineen.

Venäjän eri ilmastotyyppien vertailu

Koska venäjän ilmastovyöhykkeet kattavat niin monta erilaista ilmastomuotoa, niiden vertailu helpottaa alueellisten erojen hahmottamista. Erityisesti lämpötilat ja sademäärät vaihtelevät suuresti riippuen siitä, kuinka kaukana alue sijaitsee merestä tai millä leveysasteella se on.

Venäjän ilmastovyöhykkeiden tärkeimmät ominaisuudet

Lauhkea mannerilmasto (Esim. Moskova)

- Kylmä ja luminen, mutta Atlantin virtausten vuoksi kohtuullinen

- Kohtuullinen, noin 500-650 millimetriä vuodessa painottuen kesään

- Euroopan puoleinen Venäjä ja Siperian eteläosat

- Lämmin, kostea ja suhteellisen pitkä verrattuna pohjoiseen

Subarktinen ilmasto (Esim. Suuri osa Siperiaa)

- Erittäin pitkä, ankara ja pimeä, pakkaset voivat olla hyvinkin purevia

- Vähäisempi kuin etelässä, mutta maaperä pysyy märkänä alhaisen haihdunnan vuoksi

- Pohjoinen Euroopan puoleinen Venäjä ja laajat Siperian taigavyöhykkeet

- Lyhyt, viileä tai lievä, mutta thaut voivat tuoda soisia olosuhteita

Arktinen ilmasto (Esim. Jäämeren saaret)

- Äärimmäisen kylmä, pitkä ja myrskyinen, kestää suurimman osan vuodesta

- Erittäin vähäinen, suurin osa sateesta tulee kuivana pakkaslumena

- Pohjoisen Jäämeren rannikkokaistale ja sen saaristot

- Melkein olematon, keskilämpötilat pysyttelevät usein nollan tuntumassa

Subtrooppinen ilmasto (Esim. Sotši) ⭐

- Erittäin leuto, lämpötilat pysyvät plussalla ja lumi on harvinaista

- Runsasta ympäri vuoden Kaukasuksen vuoriston rinteiden vuoksi

- Kaukasuksen alue ja Mustanmeren kapea rannikkokaistale etelässä

- Kuuma, pitkä ja aurinkoinen, muistuttaa Välimeren ilmastoa

Andrein haasteet Siperiassa: Sopeutuminen äärevään ilmastoon

Andrei, 34-vuotias insinööri Novosibirskistä, joutui muuttamaan työn perässä pohjoisemmaksi Jakutian alueelle Itä-Siperiaan. Hän tiesi alueen ilmaston olevan jyrkän mannermainen, mutta todellisuus yllätti miehen täysin.

Ensimmäisenä talvena Andrei yritti hoitaa työmatkansa tavallisella autolla ilman esilämmitystä ja moottorin suojausta. Tuloksena oli auton nesteiden jäätyminen ja kahden viikon kallis korjausremontti hyytävässä miinus 45 asteen pakkasessa.

Breakthrough tuli, kun paikalliset asukkaat opettivat Andreille Siperian selviytymissäännöt. Hän oppi pitämään auton moottorin käynnissä lähes jatkuvasti ulkona liikkuessaan ja vuorasi ajoneuvon pohjan erityisellä eristysmatolla.

Seuraavana vuonna Andrei raportoi selviytyneensä talvesta ilman kalustotappioita. Hän oppi myös nauttimaan Jakutian lyhyestä mutta yllättävän lämpimästä kesästä, ymmärtäen että Venäjän ilmastossa valmistautuminen ratkaisee kaiken.