Mikä altistaa muistisairaudelle?

Mikä altistaa muistisairaudelle? Ikä, perimä ja elintavat

mikä altistaa muistisairaudelle on tärkeä kysymys, sillä Suomessa elää yli 200 000 muistisairasta ja uusia diagnooseja tehdään 23 000 vuosittain. Osa riskitekijöistä, kuten ikä ja perimä, on muuttumattomia. Monet muut tekijät, kuten verenpaine, kolesteroli, diabetes, ylipaino ja liikunta, ovat muokattavissa. Tunnistamalla nämä altistajat vähennät sairastumisriskiä ja suojaat aivojasi.

Mikä altistaa muistisairaudelle?

Muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen dementian, kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Vaikka emme voi vaikuttaa ikääntymiseen, voimme elintavoilla vähentää omaa riskiämme merkittävästi. Tutkimukset osoittavat, että monia keskeisiä riskitekijöitä on mahdollista hallita.

Mitkä ovat keskeisimmät riskitekijät?

Suomessa elää tällä hetkellä yli 200 000 muistisairasta ihmistä, ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000 ^[1]. Näihin sairauksiin altistavat tekijät voidaan jakaa muuttumattomiin, kuten ikä ja perimä, sekä muokattaviin elintapa- ja terveystekijöihin. Tärkeimmät tunnetut riskitekijät ovat ikä ja elintavat ^[2].

Ikä, perimä ja muut muuttumattomat riskitekijät

Ikä on suurin yksittäinen riskitekijä muistisairauksille. Sairastumisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi iän myötä, ja lähes 10 kertaa useammalla 80-vuotiaalla on dementia verrattuna 60-vuotiaisiin ^[3]. Perinnöllisyys on monimutkaisempi tekijä. Vain 0,5–1,0 prosentissa kaikista Alzheimer-tapauksista on kyse suoraan periytyvästä muodosta ^[4]. Tunnetuin geneettinen riskitekijä on ApoE4-geeni, jonka esiintyminen lisää sairastumisriskiä ^[5]. Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei kuitenkaan ole perinnöllinen ^[6].

Muokattavat elintapatekijät ja sairaudet

Moniin muistisairauksia altistaviin tekijöihin voimme vaikuttaa itse. Näihin kuuluvat esimerkiksi verenkiertoelimistön sairaudet, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes. Myös ylipaino, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta lisäävät riskiä ^[7].

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät

Keski-iässä todetut korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes lisäävät riskiä sairastua myöhemmin Alzheimerin tautiin. Jos henkilöllä on ylipaino, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli yhtä aikaa, riski sairastua muistisairauksiin on jopa useita kertoja suurempi verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään näistä riskitekijöistä. ^[3] Diabetes puolestaan nostaa riskin lähes kaksinkertaiseksi. Verenpaineen alentaminen lääkkeillä voi pienentää muistisairauden riskiä.

Liikunnan ja ruokavalion merkitys

Säännöllinen liikunta on yksi tehokkaimmista tavoista suojata aivoja. Runsaasti liikuntaa keski-iässä ja myöhemmin harrastavat sairastuvat dementiaan selvästi epätodennäköisemmin kuin vähän liikkuvat. ^[5] Jopa 30 minuutin reipas kävely viidesti viikossa voi vähentää Alzheimerin riskiä jopa 40 prosentilla. Myös MIND-ruokavalion, joka yhdistää Välimeren ja DASH-ruokavalion piirteitä, on havaittu vähentävän dementian riskiä.

Sosiaaliset tekijät, masennus ja aistivajeet

Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen ovat merkittäviä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa muistisairauksille ^[15]. Sosiaalisen eristäytyneisyyden on osoitettu lisäävän kognitiivisen heikkenemisen riskiä ^[16]. Lisäksi masennus voi olla yhteydessä nopeampaan muistin heikkenemiseen, ja keski-iän masennusoireet saattavat ennustaa myöhempää muistisairautta ^[17]. Myös hoitamaton kuulonalenema lisää riskiä, ja sen on arvioitu nostavan muistisairauden riskiä noin 7–9 prosenttia ^[18].

Aivovammat ja muut riskitekijät

Vakavat aivovammat lisäävät muistisairauden riskiä. Henkilöillä, joilla on ollut keskivaikea tai vaikea aivovamma, on suurempi riski sairastua muistisairauteen työiässä verrattuna niihin, joilla on ollut lievä aivovamma.^[7] Lisäksi matala koulutustaso on tunnistettu itsenäiseksi riskitekijäksi. Korkeampi koulutus suojaa aivoja ja auttaa kompensoimaan ikääntymisen vaikutuksia.

Miten muistisairauden riskiä voidaan pienentää?

Vaikka ikääntymistä emme voi pysäyttää, voimme vaikuttaa moneen muuhun tekijään. Terveelliset elintavat, kuten monipuolinen liikunta, terveellinen ruokavalio, sosiaalinen aktiivisuus ja aivojen käyttäminen, ovat tehokkaita keinoja ^[21]. Myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen ja diabeteksen, hyvä hoito on tärkeää ^[22]. Tutkimukset viittaavat siihen, että jopa puolet muistisairaustapauksista voisi olla ehkäistävissä elintapamuutoksilla ^[23].

Milloin unohtelu on normaalia ikääntymistä ja milloin se on syy huoleen?

On tärkeää erottaa normaali ikääntymiseen liittyvä unohtelu muistisairauden varhaisista merkeistä. Normaalia on esimerkiksi satunnainen nimen unohtaminen tai se, että unohtaa mihin laittoi lukulasit. Huolestuttavaa sen sijaan on, jos unohtelu alkaa vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämään. Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi tutun tien eksyminen, toistuvat kysymykset tai kyvyttömyys hoitaa tuttuja asioita, kuten laskujen maksamista. Jos olet epävarma, on aina hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Milloin hakeutua tutkimuksiin ja mistä saa tietoa?

Jos oma tai läheisen muisti on heikentynyt siinä määrin, että se vaikuttaa arjessa selviytymiseen, on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Muistisairauden varhainen diagnoosi mahdollistaa oireiden hoidon ja elämänlaadun parantamisen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Muistiliitto tarjoavat kattavasti tietoa muistisairauksista, riskitekijöistä ja tukimuodoista. Oma terveyskeskus on ensimmäinen paikka, jossa asiaa voi lähteä selvittämään.

Muokattavat vs. muuttumattomat riskitekijät

Muuttumattomat riskitekijät

Periytyvä riski, mutta vain 0,5-1,0 % tapauksista on suoraan perinnöllisiä.

Suurin yksittäinen riskitekijä. Riski kasvaa merkittävästi iän myötä.

Naisilla on hieman suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Muokattavat riskitekijät (⭐ tärkeimmät)

Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio.

Korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja ylipaino.

Yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyminen, masennus ja hoitamaton kuulonalenema.

Markuksen tarina: Elämäntaparemontti 55-vuotiaana

Markus, 55-vuotias espoolainen toimitusjohtaja, huolestui, kun hänen isänsä sai Alzheimer-diagnoosin. Markus itse kärsi korkeasta verenpaineesta ja ylipainosta, eikä liikunta kuulunut arkeen. Pelko perinnöllisyydestä ja omasta sairastumisesta alkoi vaivata.

Ensimmäiset muutokset olivat vaikeita. Kolmenkymmenen vuoden tupakointitottumuksen lopettaminen oli tuskaista, ja työkiireiden keskellä säännöllinen liikunta tuntui mahdottomalta. Markus yritti liian kovaa alussa ja loukkasi polvensa, mikä aiheutti lisää turhautumista.

Käännekohta tuli, kun hän otti avukseen personal trainerin, joka laati hitaasti etenevän liikuntaohjelman. Markus alkoi kävellä reippaasti 30 minuuttia päivässä ja siirtyi vähitellen MIND-ruokavalioon, joka sisältää paljon marjoja, vihanneksia ja kalaa.

Kaksi vuotta myöhemmin Markuksen verenpaine on normaalitasolla, ylipainoa on lähtenyt 15 kiloa, ja hänen vointinsa on parempi kuin vuosikymmeneen. Vaikka riskiä ei voi poistaa täysin, Markus tietää tehneensä kaikkensa suojellakseen aivojaan.