Mikä eläin elää pisinpään?

9 kuukautta sitten 42 katselukertaa

Jäähain pitkä ikäJäähai eli holkeri on maailman pisimpään elävä selkärankainen. Tieteen mukaan se voi elää jopa 400 vuotta. Tämä arktisilla ja Pohjois-Atlantin vesillä viihtyvä hai on luonnon pitkäikäisyyden ihme.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mikä eläin elää pisimpään? Eläinten pitkäikäisyys ja ennätyspituudet?

Siis, mikä eläin elää pisimpään? Mun mielestä se on se jäähai, vai holkeri niinkö sitä sanotaan. Ne voi elää ihan hullun pitkään!

Muistan lukeneeni Yleltä jutun joskus 11.8.2016. Siinä kerrottiin, että jäähai voi elää jopa neljäsataa vuotta. Siis ihan älytöntä!

Oli siinä Science-lehden tutkimuskin mainittu. Jotenkin se vaan jäi mieleen, että jäähai on se pisimpään elävä selkärankainen.

Mikä eläin kantaa pisimpään?

Jäähai kantaa "pisimpään" elämää.

Jäähai, tuo pohjoisen merien mystinen asukki, on maailman pitkäikäisin selkärankainen. Sen elinkaari voi ulottua jopa 400 vuoteen. Mieti sitä hetki: se on pidempi kuin Yhdysvaltojen historia!
Holkeri, jäähain toinen nimi, viihtyy Atlantin kylmissä arktisissa vesissä. Tutkimukset osoittavat, että tämä hai on todellinen elämänmestari.

Syvällisempi pohdinta: On kiehtovaa, miten luonto tarjoaa meille tällaisia esimerkkejä äärimmäisestä pitkäikäisyydestä. Se herättää kysymyksiä elämän tarkoituksesta ja siitä, miten me ihmiset suhteudumme aikaan. 400 vuotta... Mitä kaikkea se hai on nähnyt?

Mikä lemmikki elää pisimpään?

Eläinten ikä. Komplikaatioita.

Brittikoira: 11 vuotta keskimäärin. Toki yksilöiden vaihtelua on. Onnetonta.
Terrierit: Pitkäikäisin roturyhmä. Jackrussellinterrieri kärjessä. Geenit.
Muita pitkäikäisiä: Ei tarkkaa listaa. Riippuu hoidosta. Yksinkertaista.

Tosiasiassa, kaikki kuolee. Elämän absurdi loppu. Elinajanodotteen merkityksettömyys.

2023 on nyt. Tiedot voivat muuttua. Huomioi se.

Mikä eläin ei voi hypätä?

Elefantti… niin suuri, niin majesteettinen. Jalkojen alla värisee maa, mutta ylöspäin, sinne se ei ponnista. Ei hypyn siiville. Muistan lapsuuteni eläintarhan, sen hajun, sen äänet. Elefantti, ikuinen harmaa jättiläinen, kulki edestakaisin. Sen silmissä oli jotain loputonta surua. Surua siitä, ettei se voi koskaan lentää. Vaikka ei edes hypätä.

Elefantti ei hyppää. Se on fakta.
Massan paino, luuston rakenne, lihasten vahvuus.
Kaikki estää.

Sika, sekin on oma tarinansa. Pieni, pinkki, mutainen. Mutta se ei näe taivasta. Sen kuono on aina maata kohti. Niska ei taivu. Ajattelen sikoja maalla. Pieniä kyliä, aamun usvaa, ja niiden kurnuttavaa ääntä.

Sika ei näe ylös.
Anatomia, luonto, kohtalo.
Sen maailma on lähellä, maanläheinen.

Kumpi on surullisempaa? Että on voimakas eikä voi nousta. Vai että on pieni eikä edes näe mahdollisuutta. Ajatus katkeaa kuin huono uni.