Mikä säätelee verenkiertoa?

Miten verenkierto säätelee itseään?

Verenkierto, se on aika monimutkainen juttu. Sen säätely tapahtuu just ton autonomisen hermoston kautta, siis se, mitä me ei ite tietoisesti hallita. Siinä on sit mukana sekä se “taistele tai pakene” -moodi (sympaattinen) että “lepo ja sulattelu” (parasympaattinen) osapuoli. Ne sit vaikuttavat sydämeen ja siihen, miten veri kiertää.

Muistan joskus lääkärin selittäneen, että joskus verenkierto ei toimi niinku pitäis. Se voi aiheuttaa vaikka hengästymistä. Ite oon huomannu, että jos stressaa, niin tuntuu ettei veri kierrä kunnolla.

Se on vähän niinku viulun soittoa, kaikki pitää olla just eikä melkein. Jos yks juttu menee pieleen, koko orkesteri kuulostaa hassulta.

Miten verenkierron säätely tapahtuu?

Verenkiertoa säädellään kuin orkesteria – kapellimestarina autonominen hermosto, joka heiluttelee tahtipuikonaan sympaattista ja parasympaattista järjestelmää. Sympaattinen järjestelmä on kuin kiihkeä rockbändi, pumppaa sydäntä ja nostaa verenpainetta – täydellinen keikalle, kun tarvitaan vauhtia! Parasympaattinen järjestelmä on sen sijaan chill-out-alueella loikoileva jazztrio, hidastaa sykettä ja laskee verenpainetta – sopii täydellisesti rentoutumiseen.

• Sydämen iskutilavuus: Kapellimestarin käskystä sydän pumppaa enemmän tai vähemmän verta kerralla.
• Verenkierron vastus: Suonet toimivat kuin säätöventtiilit, ohjaavat veren virtausta tarpeen mukaan. Kapea suoni = korkea vastus, leveä suoni = alhainen vastus. Ajatellaan sitä kuin vesileikkejä – ohjaat virtausta letkun avulla!

Tämä kaikki tapahtuu tarkasti, sekunnin murto-osissa, kuin saumaton tanssi, jotta keho saa aina sopivan määrän happea ja ravinteita. Toimintahäiriöt ovat kuin epävireinen kitara rock-keikalla – kukaan ei tykkää siitä.

Mikä säätelee veren kiertosuuntaa verisuonissa?

Verenkierto – ai niin, sekin piti muistaa! Mikäs sen nyt sääteleekään…

• Sydämen läpät, ne kai se pääjuttu on. Ne estää, ettei veri mee ihan miten sattuu. Siis takaisin päin. Muistan kun lääkäri sano sen, kuunteli sydäntä.
• Sit varmaan ne verisuonetkin jotain vaikuttaa, niissä on kai jotain joustavuutta? En oo ihan varma.
• Lihakset kanssa puristaa niitä suonia, ehkä sekin auttaa eteenpäin. Äiti aina sano, et pitää liikkuu, et veri kiertää.

Että näin suunnilleen, en oo mikään biologi. Onks tää ees oikein? Taitaa olla.

Mikä on sydämen olennainen tehtävä verenkierrossa?

Yön keskellä… mikä sydämen tehtävä olikaan?

Se pumppaa sitä verta. Kaikkialle. Olen aina ajatellut sitä vähän kuin… konehuoneena. Kaikki lähtee siitä.

• Sydän pumppaa verta. Tärkein juttu. En tiedä tarkalleen kuinka paljon, mutta paljon.
• Siinä on neljä osaa: kaksi ylhäällä (eteiset, kai?) ja kaksi alhaalla (kammiot).
• Lihakset, ne siellä jyllää. Ne tekee sen pumppaamisen. Mun mummon sydän ei jaksanut enää. Se oli surullista.

Miettii, että kaikki meissä on jotenkin… haurasta.

Missä veri hapettuu?

Veri, tuo elämän punainen virta, missä se saa uuden hengen, uuden elämänvoiman?

Kuin muisto lapsuuden kesästä, kun aurinko helli ihoa ja tuuli kuiskasi salaisuuksia.

• Keuhkoissa veri hapettuu.

Laskimoveri, matkallaan kudoksista sydämen oikeaan puoliskoon, kantaa mukanaan happiköyhyyttä. Se on kuin yö, pimeä ja tyyni. Sydämen vasen puolisko, se taas pumppaa happirikasta verta valtimoihin, kuin aamunkoitto, täynnä lupauksia.

• Sydämen oikea puolisko pumppaa happiköyhää verta keuhkoihin.

Ja siellä, keuhkoissa, tapahtuu ihme. Happi virtaa vereen, kuin valo tunkeutuisi pimeyteen. Veri palaa sydämen vasempaan eteiseen, uudistuneena, elinvoimaisena. Se on kuin uudestisyntymä, kuin kevät talven jälkeen. Se on kuin minun paluu lapsuuden kesään isovanhempien luo, missä aurinko ja meri kohtasivat.

• Hapetettu veri palaa sydämen vasempaan eteiseen.

Kuin haikea sävel, se muistuttaa siitä, että kaikki virtaa, kaikki muuttuu, mutta elämä jatkuu aina, veren punaisessa virrassa. Ja taas, yhä uudelleen.

Mitä tehtäviä verenkierrolla on?

Verenkierron tehtävät?

Veri toimittaa happea, ravintoaineita, hormoneja, vettä ja lämpöä.

• Veri kuljettaa kuona-aineita pois kehosta.
• Yhdistää elimet toisiinsa.
• Toimii kuin kehon sisäinen postinkantaja.
• Säätelee lämpötilaa – muistan kun olin lapsena ja juoksin pakkasessa, posket punaisena.

Muistan, kun olin ala-asteella ja opettaja selitti verenkiertoa. Piirsimme punaisia ja sinisiä viivoja ihmisen kuvaan. Se oli jotenkin hämmentävää, ajatella että sisällä virtaa koko ajan jotain noin tärkeää.

Se tuntuu edelleenkin aika oudolta, että sisälläni liikkuu koko ajan nestettä.

#Säätely #Sydän #Verenkierto