Mikä on kovin pakkanen Suomessa?

Mikä on kovin pakkanen Suomessa? Tilastot ja mittaus

Mikä on kovin pakkanen Suomessa? Tämä tieto auttaa kansalaisia varautumaan poikkeuksellisen ankariin sääolosuhteisiin ja ymmärtämään talven todellisia vaikutuksia jokapäiväiseen arkeen. Oikeanlaisen varustautumisen ja suunnittelun merkitys korostuu merkittävästi ennätyskylmissä olosuhteissa, sillä äärimmäinen kylmyys aiheuttaa vakavia riskejä terveydelle, liikenteelle sekä erilaisille kiinteistöille. Tutustu sääolosuhteiden asettamiin vaatimuksiin huolellisesti etukäteen mahdollisten vahinkojen välttämiseksi.

Kylmyyden ydin: Mikä on kovin pakkanen Suomessa?

Suomessa kovin pakkanen on -51,5 astetta, ja se mitattiin Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999. Tämä historiallinen lukema on pysynyt virallisena Suomen pakkasennätysnä jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Totta puhuen, moni suomalainen luulee kokeneensa kovempia pakkasia omalla kotipihallaan. Se on inhimillistä. Mutta virallisissa tilastoissa Kittilän Pokka pitää pintansa. Yleensä näin äärimmäiset lämpötilat vaativat täydellisen tyynen sään ja pilvettömän taivaan. Kun tuuli ei sekoita ilmaa, raskain ja kylmin ilma vajoaa laaksojen pohjalle.

Olen usein huomannut - ja tämä yllättää monet - että ihmiset sekoittavat tuulen purevuuden absoluuttiseen lämpötilaan. Pelkkä -20 astetta navakalla tuulella voi tuntua kasvoilla paljon pahemmalta kuin tyyni -40 astetta. Tuuli tekee todellisen eron.

Miksi Sallan Naruskan hurjaa lukemaa ei hyväksytty?

Moni muistaa kuulleensa vieläkin hurjempia lukemia uutisista. Puhutaan usein jopa -52,6 asteen pakkasesta, joka mitattiin samana yönä tammikuussa 1999.

Virallisten standardien merkitys

Salla ja Naruska ovat kiistatta äärimmäisen kylmiä paikkoja. Tässä piilee kuitenkin yksi mielenkiintoinen yksityiskohta - nimittäin mittaustapa. Virallinen ennätys vaatii aina standardoidun sääaseman. Sallan epävirallinen lukema jouduttiin hylkäämään, koska mittaria ei ollut sijoitettu virallisten vaatimusten mukaisesti.

Ollakseni rehellinen, se tuntuu kieltämättä hieman raaalta. Kuvittele asuvasi Suomen kylmimmässä paikassa, palelevasi aivan armottomasti, ja sitten kaikkien aikojen pakkasennätys Suomessa ei hyväksytä tilastoihin. Yritin kerran itse mitata pakkasta mökillä ja ihmettelin outoja lukemia. Kävi ilmi, että rakennuksen seinän vierusta lämmitti mittaria huomattavasti. Lämpötilojen tarkka mittaaminen on haastavaa tiedettä.

Talven muiden kuukausien kylmyysennätykset

Tammikuu on selvästi vuoden kylmin kuukausi Suomessa, mutta entä sitten muut talvikuukaudet? Talvemme ovat pitkiä ja arvaamattomia.

Helmikuun absoluuttinen pakkasennätys on -49,0 astetta. Joulukuussa elohopea on laskenut alimmillaan -47,0 asteeseen. Jopa maaliskuussa on mitattu huikea -44,3 asteen pakkanen. Nämä lukemat todistavat, kuinka pitkään arktiset olosuhteet voivat kestää pohjoisessa.

Miten ihmiskeho ja laitteet reagoivat?

Tällaisissa yli -40 asteen lämpötiloissa arkinen elämä vaatii erityisjärjestelyjä. Autojen moottorit on pidettävä jatkuvasti lämpiminä. Muuten matka katkeaa.

Useimmat asiantuntijat suosittelevat paksua kerrospukeutumista. Olen kuitenkin oppinut kantapään kautta, että pelkkä vaatteiden määrä ei auta. Ahtaus tappaa lämmön. Tärkeintä on ilmakerrosten jättäminen vaatteiden väliin. Jos puet liian tiukasti, kylmä iskee läpi alle viidessä minuutissa.

Virallinen vs. Epävirallinen Ennätys

Kittilä, Pokka (⭐ Virallinen)

- 28. tammikuuta 1999

- -51,5 astetta

- Standardoitu sääasema oikealla korkeudella

- Virallisesti vahvistettu Suomen ennätys

Salla, Naruska

- Tammikuu 1999

- -52,6 astetta

- Epävirallinen mittauspiste

- Hylätty puutteellisen sijoittelun vuoksi

Valokuvaajan selviytymiskamppailu -50 asteessa

Matti, 45-vuotias luontokuvaaja Rovaniemeltä, halusi ikuistaa tammikuun 1999 historialliset ennätyspakkaset. Hän lähti ajamaan kohti Kittilän Pokkaa, odottaen haastavaa mutta rutiininomaista kuvausreissua lumisissa maisemissa.

Ensimmäinen yritys epäonnistui täysin. Auton moottori alkoi yskiä jo puolimatkassa. Perillä kameran akut hyytyivät viidessä minuutissa. Hän yritti pitää niitä takin sisällä, mutta se ei yksinkertaisesti riittänyt estämään varauksen purkautumista -50 asteen pakkasessa.

Hän tajusi, ettei normaali talvivarustelu riitä alkuunkaan. Matti joutui kietomaan kameran paksuun villapaitaan ja pitämään akkuja kirjaimellisesti paljasta ihoaan vasten kainalossa. Auton keulan ilmanottoaukot oli teipattava umpeen pahvilla.

Lopulta hän sai otettua uskomattomia kuvia jäätävään usvaan peittyneestä kylästä, ja kuvat levisivät laajalti. Reissu opetti hänelle kovimman mahdollisen läksyn: äärimmäisessä pakkasessa luonto ei anna anteeksi pienintäkään virhettä varustelussa.