Miksi Itämeressä on vähemmän suolaa?

Miksi Itämeressä on vähemmän suolaa? Makean veden ylijäämä

Kun miksi itämeressä on vähemmän suolaa mietityttää, kyse on ainutlaatuisesta luonnonilmiöstä, joka vaikuttaa koko merialueen herkkään ekosysteemiin ja eliölajeihin. Tämän maantieteellisen erityispiirteen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan pohjoisen vesistön herkkää tasapainoa ja suojelutarpeita. Lue eteenpäin oppiaksesi tarkemmat taustatekijät.

Miksi Itämeressä on vähemmän suolaa kuin valtamerissä?

Itämeressä on vähemmän suolaa, koska se on vähäsuolaista murtovettä. Itämeren pintakerroksessa suolapitoisuus on keskimäärin vain 7 grammaa kilogrammassa vettä, kun valtamerissä se on 35 grammaa kilogrammassa. Tämä poikkeuksellinen vesiallas herärtää usein kysymyksiä siitä, miten makean veden ja valtamerten suolaisuuden tasapaino oikein muodostuu.

Murtovesialtaan ominaispiirteet

Itämeri on nuori ja matala sisämeri, jonka valuma-alueelta virtaa jatkuvasti valtavia määriä makeaa vettä sadoista joista. Toisaalta yhteys maailmanvaltameriin on erittäin kapea Tanskan salmien kautta, mikä estää suolaisen veden vapaan sekoittumisen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena altaan vesimassa pysyy selvästi valtameriä laihempana. Vesi myös vaihtuu hitaasti, sillä koko vesimassan viipyminen altaassa voi kestää vuosikymmeniä.

Miten suolapitoisuus vaihtelee ja mikä on suolapulssi?

Suolapitoisuus muuttuu myös kuljettaessa pinnasta pohjaa kohti, sillä raskaampi ja suolaisempi vesi valuu syvänteisiin. Suolapulssi tarkoittaa suurta määrää Tanskan salmien läpi Itämereen virtaavaa suolaista valtamerivettä. Nämä virtaukset ovat elintärkeitä Itämeren syvänteiden ekosysteemille.

Sääolojen vaikutus suolapulsseihin

Suolapulssit edellyttävät tietynlaisia sääoloja, kuten pitkäaikaisia tuulia ja paineenvaihteluita, jotka puskevat Pohjanmeren vettä salmien läpi. Viimeisin suuri suolapulssi saapui Itämereen joulukuussa 2014, ja se oli mittaushistorian kolmanneksi voimakkain. Suolapulssin vaikutus näkyy mittauksissa veden lämpötilasta, suolaisuudesta ja happipitoisuudesta.

Itämeren ja valtameren vesien vertailu

Vaikka Itämeri on yhteydessä valtameriin, sen fysikaaliset ominaisuudet poikkeavat niistä merkittävästi.

Itämeri

• Keskimäärin noin 7 grammaa kilogrammassa vettä (pintakerroksessa)

• Murtovettä

• Erittäin hidasta, kestää vuosikymmeniä

Valtameri

• Keskimäärin 35 grammaa kilogrammassa vettä

• Suolavettä

• Dynaaminen ja laaja kiertokulku

Tutkijoiden seuranta Tanskan salmissa

Merentutkijat odottavat vuosia otollisia säätiloja, jotta Tanskan salmien kautta saataisiin merkittävä määrä raskaampaa suolavettä Itämeren sisäosiin.

Syksyllä ja talvella tilanne saattaa kehittyä niin, että voimakkaat matalapaineet ja myrskyt nostavat vedenpintaa Pohjanmerellä tehokkaasti.

Kun sääolosuhteet ovat täydelliset, suolainen ja hapekas vesiryöppy alkaa virrata kynnysten yli kohti Itämeren syvänteitä.

Mittausasemat rekisteröivät heti veden suolaisuuden ja happitason nousun, mikä auttaa lievittämään altaan pysyvää happikatoa.