Miksi vieraslajit ovat haitallisia?

Miksi vieraslajit ovat haitallisia luonnon tasapainolle?

Luonnon monimuotoisuus vaarantuu, kun uudet tulokaslajit valloittavat elintilaa paikallisilta eliöiltä. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, miksi vieraslajit ovat haitallisia ja miten ne vaikuttavat ympäristöömme. Hallitsematon leviäminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä ja uhkaa ekosysteemejä. Oikeat toimenpiteet ja tietoisuus auttavat suojelemaan alkuperäistä luontoa vahingoilta.

Miksi vieraslajit ovat haitallisia alkuperäiselle luonnolle?

Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä, sillä ne voivat levitä aggressiivisesti ja syrjäyttää paikalliset eliölajit.

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle heti elinympäristöjen tuhoutumisen jälkeen. Kun jokin aggressiivinen laji, kuten komealupiini tai kurtturuusu, pääsee valloilleen, se muuttaa koko ekosysteemin rakennetta. Alkuperäiset kasvit ja niiden mukana elävät hyönteiset häviävät, mikä johtaa nopeasti vieraslajit luonnon monimuotoisuus -haasteisiin. Olen usein miettinyt tätä kävellessäni vanhoilla perinnemaisemilla, jotka ovat muuttuneet pelkäksi lupiinitsunamiksi. Silmänkantamaton sinivioletti meri näyttää äkkiseltään kauniilta, mutta todellisuudessa se on luonnon hiljainen kuolinisku. Monet hyönteiset eivät löydä enää ravintoa, kun monimuotoinen niittykasvusto häviää.

Taloudelliset menetykset ja miljardilaskut yhteiskunnalle

Vieraslajit aiheuttavat suoria ja epäsuoria taloudellisia kustannuksia, jotka liittyvät satotappioihin, metsätuhoihin ja kalliisiin torjuntatoimiin.

On arvioitu, että vieraslajit aiheuttavat vuosittain Euroopan unionin alueella noin 12–20 miljardin euron kustannukset. Nämä valtavat summat kertyvät muun muassa maatalouden tuholaisista, kalakantojen muutoksista sekä infrastruktuurille aiheutuvista vaurioista. Suomessa pelkästään Väylävirasto ja kunnat käyttävät huomattavia summia rahaa pelkkien tienvarsien lupiinien ja jättiputkien mekaaniseen torjuntaan. Pahimmillaan vieraslajien aiheuttamat haitat voivat näkyä siten, että kiinteistöjen arvo voi pudota jos piha-alue on päässyt täyttymään vaikeasti hävitettävistä vieraskasveista, joiden poistaminen vaatii maamassojen vaihtoa.

Terveydelliset uhat ja suorat vaarat ihmisille

Osa vieraslajeista aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja, kuten palovammoja, allergioita tai vaarallisten tautien leviämistä.

Suomessakin esiintyvien jättiputkien kasvineste reagoi auringonvalon kanssa iholla aiheuttaen vaikeita, palovamman kaltaisia ja hitaasti paranevia rakkuloita. Toisena esimerkkinä toimii mitä haittaa vieraslajeista on -kysymykseen vastaava jättipalsami, joka valtaa kokonaisia tontteja ja lisää eroosiota jokivarsilla, mutta myös hyönteismaailman uudet tulokkaat voivat tuoda mukanaan uusia allergioita. Lisäksi supikoira ja minkki voivat toimia tehokkaina tautien, kuten rabieksen tai loisten, levittäjinä luonnossa. Luulin itsekin nuorempana, että kyse on vain söpöistä eläimistä ja kasveista. Mutta siinä vaiheessa, kun naapurin lapsi sai jättiputkesta sairaalahoitoa vaativat vammat, silmäni avautuivat. Kyse on todellisesta riskistä.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vieraslajien leviämiseen?

Ilmastonmuutoksen ja lämpenevien talvien myötä yhä useampi uusi vieraslaji kykenee vakiintumaan ja talvehtimaan Suomen luonnossa.

Pohjoiset olosuhteet ovat pitkään suojanneet meitä monilta eteläisemmän Euroopan ongelmista, mutta tämä suoja on murenemassa. Nykyään haitalliset vieraslajit suomessa arvioidaan olevan jo yli 300 eri lajia, ja luku kasvaa jatkuvasti. Lämpimät kesät ja lyhyemmät talvet helpottavat esimerkiksi haitallisten hyönteisten ja kasvitautien leviämistä pohjoisemmaksi. Tämä tekee ennaltaehkäisevästä työstä ja varhaisesta havaitsemisesta entistä kriittisempää.

Vieraslaji vai tulokaslaji - miten ne eroavat?

Ihmiset sekoittavat usein käsitteet vieraslaji ja tulokaslaji keskenään, vaikka niiden merkitys luonnolle ja lainsäädännölle on täysin erilainen.

Haitallinen vieraslaji

Saapuu uudelle alueelle aina ihmisen myötävaikutuksella, joko tarkoituksella tai vahingossa

Aiheuttaa selkeää ekologista, taloudellista tai terveydellistä haittaa paikalliselle lajistolle

Laki velvoittaa kiinteistön omistajia hävittämään tai estämään tiettyjen lajien leviämisen

Tulokaslaji

Levittäytyy uudelle maantieteelliselle alueelle itsenäisesti ilman ihmisen suoraa apua

Sopeutuu osaksi olemassa olevaa ekosysteemiä luonnollisen evoluution ja siirtymän kautta

Katsotaan osaksi luonnon omaa muuttoliikettä, eikä lailla velvoiteta niiden hävittämiseen

Maijan taistelu kurtturuusua vastaan puutarhassa

Maija, 45-vuotias omakotitaloasuja Espoosta, halusi siistiä tonttinsa reunaa ja pelkäsi vieraslajilain tuomia sanktioita, sillä pihalla kasvoi suuri kurtturuusupensas. Hän aloitti leikkaamalla oksat alas, mutta juuristo jäi maahan.

Ensimmäinen yritys epäonnistui surkeasti, kun ruusu pukkasi seuraavana keväänä entistä enemmän uusia, piikkisiä versoja suoraan nurmikon läpi. Maijan kädet olivat verillä ja turhautuminen oli huipussaan, kun tavallinen kitkeminen ei auttanutkaan.

Hän tajusi, että kurtturuusun juuristo on sitkeä ja vaatii täydellisen näivdyttämisen tai kaivamisen. Maija päätti peittää koko alueen paksulla, valoa läpäisemättömällä pressulla kahdeksi vuodeksi ja kaivoi isoimmat juurakot ylös lapiolla.

Kahden vuoden sitkeän seurannan jälkeen ruusu hävisi kokonaan, ja tilalle istutettiin suomalaisia perinnepensaita. Piha saatiin puhtaaksi (100 prosentin onnistuminen tällä alueella), ja Maija oppi, että vieraslajien hävittäminen vaatii pikavoittojen sijaan pitkää pinnaa.