Millä valtiolla on eniten järviä?

Millä valtiolla on eniten järviä: Kanada vs Suomi

Maapallon vesistöjen jakautuminen herättää usein keskustelua siitä, millä valtiolla on eniten järviä alueellaan. Erilaiset maantieteelliset laskentatavat vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Tämän vuoksi on hyödyllistä tutustua virallisiin tilastoihin ja maantieteellisiin eroihin. Oikean tiedon ymmärtäminen auttaa hahmottamaan maailmankarttaa ja luonnonvarojen sijoittumista tarkemmin.

Mikä maa johtaa maailman järvitilastoja?

Kysymys siitä, millä valtiolla on eniten järviä, saattaa aluksi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta vastaus riippuu siitä, miten järvi määritellään ja mitkä vesistöt lasketaan mukaan tilastoihin. Kanada on virallisten kansainvälisten tutkimusten mukaan maailman eniten järviä omaava maa, sillä sieltä löytyy yli 900 000 järveä, ja jos aivan pienimmätkin lammikot lasketaan mukaan, määrä nousee yli 2 miljoonaan. Pohjoismaista Ruotsi ja Suomi pitävät myös kärkisijoja valtavilla järvimäärillään, ja Venäjällä arvioidaan olevan laajalla alueellaan yli 2 miljoonaa erikokoista vesistöä.

Monet meistä ovat oppineet koulussa Suomen olevan tuhansien järvien maa, ja tämä pitääkin paikkansa omassa mittakaavassaan. Kun aloitin maantieteen tilastojen tarkemman tutkimisen, yllätyin itsekin siitä, kuinka rajusti eri maiden ilmoittamat luvut poikkeavat toisistaan vain siksi, että mittaustavat ovat erilaisia. Kanadan ylivoima perustuu kuitenkin satelliittidataan, joka osoittaa maan peittävän valtavan osan maapallon makean veden pinta-alasta. Maailmanlaajuisesti planeetaltamme löytyy noin 117 miljoonaa järveä, ja suurin osa niistä sijaitsee juuri pohjoisella pallonpuoliskolla.

Kanada: Maapallon kiistaton järvikuningas

Kanada omistaa enemmän järviä kuin kaikki muut maailman maat yhteensä, mikä tekee sen maantieteestä täysin poikkeuksellisen. Kun mietitään, missä on eniten järviä maailmassa, tutkimukset osoittavat, että maapallon kaikista vähintään 10 hehtaarin kokoisista järvistä peräti 62 prosenttia sijaitsee Kanadan rajojen sisäpuolella. Tämä tarkoittaa noin 879 800 virallisesti rekisteröityä suurta järveä. Järvien ja jäätiköiden peitossa on noin 11.7 prosenttia koko maan pinta-alasta, mikä luo upean ja rikkonaisen maiseman.

Mutta mistä tämä kaikki johtuu? Syy löytyy historiasta - tarkemmin sanottuna viimeisimmästä jääkaudesta. Kun valtavat mannerjäätiköt vetäytyivät tuhansia vuosia sitten, ne kuluttivat kallioperään syviä painanteita, jotka täyttyivät sulamisvedellä. Olen matkustanut Kanadan erämailla ja nähnyt, miten tietyillä alueilla voi olla jopa 30 järveä jokaista 100 neliökilometriä kohden - vesi on siellä kirjaimellisesti kaikkialla. Suurin osa näistä järvistä on niin syrjäisillä seuduilla, että niiden olemassaolo vahvistettiin kunnolla vasta nykyaikaisen satelliittikuvauksen avulla.

Suomi ja Ruotsi: Pohjoismaiden tiheät vesistöt

Vaikka Kanada voittaa kokonaismäärässä pinta-alansa ansiosta, Suomi ja Ruotsi ovat järvien tiheydessä mitattuna aivan maailman kärkeä. Jos mietit montako järveä suomessa on, virallisten tilastojen mukaan niitä on yli 168 000 vähintään 500 neliömetrin kokoista järveä. Ruotsi puolestaan ilmoittaa omaksi lukemakseen yli 95 700 järveä, kun rajaksi asetetaan yhden hehtaarin koko. Tämä luo mielenkiintoisen tilastollisen ristiriidan maiden välille.

Eri lähteiden ristiriitaiset tiedot järvien määrästä johtuvatkin juuri tästä: mittaustavan alarajasta. Jos Suomessa käytettäisiin samaa yhden hehtaarin rajaa kuin Ruotsissa, virallinen järvilukumme putoaisi merkittävästi. Toisaalta, jos Ruotsi tai Kanada laskisi mukaan jokaisen pienen lammen, niiden luvut räjähtäisivät entistä suuremmiksi. Joka tapauksessa molemmat Pohjoismaat kärsivät samasta iloisesta ongelmasta kuin Kanada - jääkauden perintönä saaduista tuhansista puhtaista makean veden altaista, jotka tekevät maisemastamme ainutlaatuisen.

Miksi Venäjän tilastot herättävät keskustelua?

Venäjä on maantieteellisesti maailman suurin valtio, ja sen alueelle mahtuu arvioiden mukaan yli 2 miljoonaa järveä. Tästä huolimatta se sijoittuu monissa kansainvälisissä vertailuissa Kanadan taakse. Tämä selittyy sillä, että suuri osa Venäjän järvistä on hyvin pieniä lammikoita tai soistuneita vesialueita Siperian tundralla, joita ei aina luokitella virallisiksi järviksi kansainvälisissä tutkimuksissa.

Venäjällä on kuitenkin jotain, mitä millään muulla maalla ei ole: maailman tehokkaimmat yksittäiset vesistöt. Maan alueella sijaitsee Baikaljärvi, joka on maailman syvin ja tilavuudeltaan suurin makean veden järvi. Siinä yksistään on noin 20 prosenttia maapallon kaikesta sulasta pintamakeasta vedestä. Joten vaikka Venäjä häviää Kanadalle järvien lukumäärässä, sen järvien sisältämä vesimassa on jotain aivan käsittämätöntä.

Maiden järvimäärien ja tilastojen vertailu

Eri valtiot mittaavat järviään eri kriteereillä. Alla oleva listaus selventää suurimpien järvimaiden virallisia lukemia ja niiden maantieteellistä sijoitusta.

Kanada ⭐ (Suositeltu kohde vesistömatkailuun)

• Valtava maapinta-ala ja mannerjäätiköiden historiallinen vetäytyminen
• Yli 900 000 järveä (kokonaismäärä lammet mukaan lukien yli 2 miljoonaa)
• Noin 62 prosenttia kaikista yli 10 hehtaarin järvistä sijaitsee täällä

Venäjä

• Laajat Siperian taiga- ja tundra-alueet sekä ikiroudan sulamisvedet
• Yli 2 miljoonaa erikokoista vesistöä ja allasta
• Sijoittuu toiseksi suurissa kansainvälisissä satelliittilaskennoissa

Suomi

• Kallioperän rikkonaisuus ja jääkauden jälkeinen maannousu
• Yli 168 000 järveä (alavaihteluraja määritelty 500 neliömetriin)
• Järvien tiheydessä ja suhteellisessa määrässä mitattuna maailman kärkeä

Matin tutkimusmatka tilastojen taakse: Suomi vastaan Kanada

Matti, 34-vuotias suomalainen tietokantaportaalin ylläpitäjä Helsingistä, halusi rakentaa sovelluksen maailman järvien vertailuun. Hän turhautui nopeasti huomattuaan, että eri maiden tarjoamat viralliset avoimet datat olivat täysin yhteensopimattomia.

Ensimmäisessä yrityksessään Matti yritti vain yhdistää Suomen ja Kanadan viralliset paikkatietoaineistot sellaisenaan. Tämän seurauksena sovellus näytti virheellisesti Suomella olevan enemmän järviä pinta-alaan suhteutettuna kuin Kanadalla, mikä johti käyttäjien kovaan palautteeseen.

Matti tajusi kahden viikon koodaamisen jälkeen virheensä: Suomi laskee järveksi yli 500 neliömetrin altaat, kun taas Kanadan laajalti käytetyt tilastot alkavat usein 10 hehtaarista. Hän muutti koodiaan ja asetti sovellukseen dynaamisen suodattimen kokorajoille.

Uudistetulla algoritmilla Matin sovellus kykeni näyttämään oikean tiedon eli Kanadan 62 prosentin hallinnan maailman suurista järvistä. Sovelluksen virheet putosivat nollaan ja se saavutti kuukaudessa tuhansia käyttäjiä.