Milloin punkkeja ei enää ole?

Punkkien katoaminen – myytti vai totuus?

Punkit ovat inhottava ja joskus jopa vaarallinen osa Suomen luontoa. Monet kaipaavat aikaa, jolloin näitä pieniä verta imeviä loiset eivät ole aktiivisia. Mutta milloin tämä aika on? Onko olemassa sellainen aika vuodesta, jolloin punkkeja ei enää löydy? Vastaus on monimutkaisempi kuin yksinkertainen "kyllä" tai "ei".

Punkkien aktiivisuus on vahvasti sidoksissa lämpötilaan. Kun lämpötila laskee alle viiden plusasteen, punkkien liikkuminen ja ravinnonhankinta hidastuvat huomattavasti. Ne vetäytyvät syvemmälle maaperään, sammalikkoon ja karikkeeseen, jonne ne hakeutuvat suojaan kylmää vastaan. Tämä tarkoittaa, että riski kohdata punkki ulkoillessa vähenee merkittävästi. Marraskuun ja huhtikuun välillä kohtaamiset ovat huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi kesäkuussa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä ei ole täydellinen "punkkivapaa" jakso. Leudoina talvipäivinä, erityisesti eteläisessä Suomessa ja suojaisissa paikoissa, yksittäisiä, aktiivisia punkkeja saattaa edelleen esiintyä. Myös esimerkiksi lumikerroksen alle piiloutuneet punkit voivat jäädä hengissä ja aktivoitua jälleen lumen sulettua. Ei ole siis olemassa tiettyä päivämäärää, jolloin kaikki punkit "katoavat".

Punkkien esiintyminen vaihtelee myös vuodenajasta riippumatta alueittain. Etelä-Suomessa punkkeja esiintyy yleensä pidempään syksyllä ja aiemmin keväällä kuin pohjoisemmassa. Maastotyypillä on myös merkitystä; kosteat ja varjoisat alueet, joissa on runsaasti kasvillisuutta, ovat punkkien suosiossa läpi vuoden.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka punkkien aktiivisuus hiipuu merkittävästi talvella, täydellinen punkkivapaus on harhakuvitus. Varovaisuutta on syytä noudattaa ulkoillessa aina, vuodenajasta riippumatta. Asianmukaisia varotoimia, kuten pitkät vaatteet ja punkkisuoja-aineet, kannattaa käyttää myös leudoilla talvipäivinä, jos liikkuu alueilla, joilla punkkeja tiedetään esiintyvän.