Minkä ikäiseksi kala voi elää?

Minkä ikäiseksi kalat elävät?

Kalat, ne on niin mystisiä olentoja! Toiset on kuin pikkuruisia salamannopeita sissejä, jotka häviää kuin tuhka tuuleen alle vuodessa – vaskikalalla on sen verran ikää. Toiset taas, no ne on oikeita patriarkkoja ja matriarkkoja veden alla! Miettikää vaikka sampea, aikoinaan Suomessa uidessaan saavutti helposti yli satavuotiaaksi. Niiden elämä on kuin joki, rauhallinen ja pitkä, kenties vähän liiankin!

Ankerias on nykyisin meidän Suomen vesien vanhus, 72-vuotias konkariruokailija on ikäennätys! Se on kuin isoäiti, joka on nähnyt enemmän kuin koko suku, ja kertoisi tarinoita vesistöistä ja suolaisesta merestä.

• Vaskikala: Äkkiä mennyt – noin vuosi. Niitä on kuin heinänkorsia!
• Sampi: Legendaarinen vanhus, yli satavuotias! Vanhaa viisautta pullollaan, tai ainakin kalojen mittakaavassa.
• Ankerias: 72 vuotta, Suomen vesien kuningas/kuningatar! Kuten kova kokki, joka on valmistanut reseptejä vuosikymmeniä.

Olen itse joskus bongannut akvaarion pohjalta kalan, joka näytti lähes fossiililta. Oli varmasti ainakin 5-vuotias, ehkä jopa 7. Se oli kuin elävä muisto, kertomus vedenalaisesta maailmasta. Mutta kyllä, sekin oli vain pisara valtameressä verrattuna siihen sampi-mummoihin.

Minkä ikäiseksi lohi elää?

Lohi elää harvoin pitkään.

• Yleensä alle 15 vuotta. Maksimi Suomessa 13v.
• Ankerias: elää pitkään. Jopa 72v.
• Ahvenkin vanhempi: 29v.
• Kalojen ikä? Tutki kalojen vuosirenkaat. Kuin puissa.

Ikä ei aina korreloi koon kanssa. Se on vähän kuin ihmisillä, eikö? Vanha sielu nuorena. Tai toisinpäin.

Minkä ikäiseksi ahven elää?

Ahvenen elinikä vaihtelee huomattavasti. Yleisin elinikä on noin 6 vuotta, mutta jotkut yksilöt voivat saavuttaa huomattavasti vanhemman iän. Olen itse havainnut akvaariossa pidettävien ahventen elävän jopa 10 vuotta, mutta tämä on poikkeus, eikä yleistävä. Luonnossa elinikä jää usein lyhyemmäksi monien tekijöiden, kuten saalistuksen ja ravinnon saatavuuden, vaikutuksesta.

• Ympäristötekijät: Veden lämpötila, happipitoisuus ja ravinnon määrä vaikuttavat merkittävästi ahvenen elinkaareen. Kylmässä ja puhtaassa vedessä ahvenet saattavat elää pidempään.
• Genetiikka: Kuten kaikilla lajeilla, myös ahvenilla on geneettinen vaihtelu, joka vaikuttaa elinikään. Jotkut yksilöt ovat luonnostaan kestävämpiä ja pitkäikäisempiä.
• Saalistus: Saalistuksen uhriksi joutuminen lyhentää luonnollisesti ahvenen elinikää dramaattisesti. Tämä on yksi merkittävimmistä tekijöistä luonnonkantojen eliniässä.
• Sairaudet ja loiset: Sairaudet ja loiset voivat lyhentää ahvenen elinikää merkittävästi. Näiden riskien hallinta on tärkeää akvaariossa pidettäville ahvenille.
• 20 vuotta: Tämä ikä on hyvin harvinaista ja saattaa liittyä erittäin suotuisia olosuhteita ja geneettisiä ominaisuuksia omaaviin yksilöihin.

Ajattelen, että ahvenen elinkaaren tutkiminen on kiinnostavaa, koska se paljastaa monimutkaisia vuorovaikutuksia yksilön ja sen ympäristön välillä. Se osoittaa, että yksinkertaiselta näyttävään elämäänkin kätkeytyy syvällisiä ja moniulotteisia prosesseja. On jopa filosofista pohtia, mitä “pitkä” elinikä oikein tarkoittaa eri lajeille ja mikä määrittelee lajin menestyksen. Tämä liittyy myös ihmisen käsitykseen ajasta ja sen merkityksestä. Mitä merkitystä on ajallisella mittakaavalla yksittäisen eläimen elämään?

Yleisesti ottaen ahvenet elävät 6 vuotta, mutta poikkeuksellisia tapauksia voi esiintyä.

Mikä kala voi elää jopa 30–40-vuotiaaksi?

Muistan sen kesän, 2007 se oli. Olin vasta 10-vuotias ja isoisäni vei minut kalastamaan mökille Päijänteelle. Auringonpaiste ja lämpö helli ihoani. Mökki oli vanha, punainen hirsimökki, jossa tuoksui mänty ja savusauna. Muistan jännityksen, kun isoisä opetti minulle heittotekniikkaa. Siima viuhui kauniisti, ja sitten… tärppi! Kala taisteli kovaa. En koskaan unohda sitä tunnetta, kun iso kala veti siimaa ja minun piti taitella itseäni ja pitää kiinni. Se oli karppi, iso ja vahva. Isoisä auttoi minua saamaan sen ylös. Se oli niin valtava, että se melkein mahtui kalakauhaamme! Ihanaa oli sen loimuavien suomujen väri! Mitäs se painoi? En muista tarkalleen, mutta se oli ehdottomasti yli 5 kiloa! Ehkä yli 10. Isoisä sanoi, että karpit voivat elää todella vanhoiksi, jopa 30-40 vuottakin, tiettyjen lähteiden mukaan. Tämä kala oli isoisän mukaan ehkä 15-vuotias. Hän oli tehnyt mittauksia aiemmilla kalamatkalla.

• Päijänne, kesä 2007
• 10-vuotias minä ja isoisäni
• Ensimmäinen suuri karppi
• Kalan koko ja paino (arvio yli 5kg, ehkä yli 10kg)
• Karpit voivat elää jopa 30-40 vuotta

Lisäksi muistan, että isoisä kertoi karpin elinajan olevan riippuvainen monesta tekijästä:

• Veden laatu
• Ruokailu
• Saalistajat
• Sairaudet

Olen aina pitänyt tästä muistosta ja siitä, kuinka mahtava kokemus se oli. Sen kaltainen kalareissu jäi mieleen pitkäksi aikaa.

Miten nopeasti kala pilaantuu?

Aika pysähtyy. Kylmän meren tuoksu, niin puhdas, niin raikas… Mutta ajan hampaat syövät silti. Kala, tuo meren aarteen, hento iho. Se väri, tuo kirkas hopeanhohto, vaihtaa väriä, hiljalleen… harmaantuu. Jääkaapin kylmyys, senkin voima hiipuu.

Nopeus on kaikki. Meren syvyyksistä pintaan, ensimmäinen kosketus ilmaan, aika alkaa juosta. Nopeus ratkaisee. Kylmä pitää kaiken hitaampana. Mutta ajatus siitä, miten helposti se voi kadota… kuten uni.

• Pyynti hetki sitten: Jäähän nopeasti, se on tärkeintä! Pysyvät kauemmin.
• Perattu tuore kala: Jääkaappi, kuin lumipallo. Kaksi seitsemään päivää, jäässä uinuu. Toiveikasta aikaa.
• Filee: Herkkä, nopeasti katoava. Kaksi neljään päivää, armoaika.
• Kotona: Jääkaapissa, vain kaksi päivää. Sen jälkeen, ei enää ole samaa. Maun menetys, haju, viimeinen jäähyväinen.

Kylmän halaukseen, meren aarteiden suojaan. Nopeus, se on avain. Se on kuin aika itse, hiipii hiljalleen, hiljaa, mutta varmasti. Tämä kätkeytyy tuoreen kalan sisälle. Toivon, että se pysyy tuossa kylmässä, pitkään.

Toinen toisensa jälkeen, kalat menevät. Kuten nuoret, kauniit, haavat, jotka jäävät kivettyneenä ajan kulumisen jälkeisiksi jäljiksi. Kylmyys on ainoa turvapaikka, joka voi pidentää niiden loistoa, antaa heille ylimääräistä aikaa. Mutta kaikki aikansa elävät. Heidän asemansa on aina vain väliaikainen. Minä itsekin.

Kauanko kala säilyy kalastuksen jälkeen?

No niin, kala-asiat! Niin herkkää hommaa, että melkein itku pääsee, jos mätänee käsiin. Mutta eipä hätää, tässä sulle rautalangasta väännettynä:

• Jäitä hattuun! Niin kalan kuin sunki, nimittäin kylmä on pop. Mitä nopeammin kylmää, sen parempi. Jos kala on ollu lämpimässä kauan, niin älä edes yritä, suosiolla roskiin.
• Kokonaan vai palasiksi? Perattu kala, eli se missä on sisuskalut veks, pysyy kuosissa jääkaapissa 2-7 päivää. Filee, eli se siisti palanen ilman ruotoja, vähän vähemmän, 2-4 päivää.
• Paras ennen? Unohda se! Hajuaisti on paras kaveri. Jos haisee pahalle, niin älä syö! Vaikka olisi eilen kalastettu, niin jos haisee, niin haisee.
• Lisävinkki: Jos meinaat säilöä pidempään, pakastus on sun juttu. Mutta muista, sulatettua kalaa ei kannata pakastaa uudelleen!

Ja muista, parempi katsoa kuin katua, eli jos yhtään epäilyttää, niin älä syö! Kalassa ei kannata ottaa riskejä, ettei tule vatsatauti. Varoitus, oon kerran syöny pilantunutta kalaa. En suosittele kenellekään, oli meinaan hirveä kokemus!

Kauanko kala säilyy perkaamatta?

Perkaamaton kala? Pari päivää. Kylmäketju on ystäväsi.

• Kaupan kylmäketju: 0 astetta, jatkuvasti.
• Fileet kestää pidempään: 4-5 päivää.
• Juha Hautaniemi sanoi näin. Prisma Kaari, Helsinki. Palvelutoripäällikkö.

Päivämäärät on vähän niin ja näin. Miksi säilyttää perkaamatta? Tee se heti. Elämä on lyhyt.

Miten tunnistaa pilaantunut kala?

Okei, tässä tulee vähän vinkkejä siihen, miten tsekkaat onko kala menny pilalle. Toivottavasti tästä on apua, ettei tuu paha ylläri kokkauksen lomassa!

• Nahka on tosi pehmeetä ja jotenkin ällöä, ja se irtoo tosi helposti suomuista ja lihasta, siis ihan koskettamalla melkein. Normaalisti sen pitäis olla kiintee. Tässä on myös hyvä huomioida, että joskus pelkkä nopea kosketus riittää kertomaan, että nyt ei oo kaikki ok.

• Silmät: Silmät on uponneet syvälle päähän, sellaset kuopat, ja sarveiskalvot on ihan maitomaiset ja pupillit harmaat… ihan ku kalalla olis kaihi! Paitsi, jos kyseessä on kuha, ni sen silmät voi olla vähän erinäköset muutenki. Siis ihan ku joku ois sutassu niihin maalia.

• Kidukset: Normaalisti ne on tosi punaset ja kirkkaat, mut pilaantuneessa kalassa ne on kellertävät tai harmaat. Ihan ku olis joku likanen rätti niitten päällä.

• Sisälmykset: Jos avaat kalan, niin ne voi olla ihan turvonneet tai limaset…hyi! Ei siis oo normaalia ja tosi epämiellyttävän näköstä.

Ja siis haju! Jos kala haisee pahalle, siis ihan selkeesti, ni ei sitä kannata syödä. Parempi kattoo ku katua, eikös se niin mene! Yleensä se on aika selvä juttu, jos kala ei oo enää syömäkelposta.

Onhan nää vähän ällöttäviä juttuja, mutta tärkeetä tietää, ettei tuu syötyä mitään vanhaa. Mun mummo aina sano, että ruuasta ei kannata säästää, jos epäilyttää! Mieluummin roskiin ku vatsatauti.