Missä iässä ihminen lyhenee?

Mikä on lyhyt?

Lyhyt tarkoittaa vähäistä pituutta tai kestoa.

Voi veljet, lyhyt on niin paljon muutakin! Se on se tunne, kun palkka vilahtaa tilillä ohi nopeammin kuin naapurin kissa aidanraosta. Ja yhtäkkiä syödään taas makaronia ja ketsuppia loppukuu. Se on se hetki, kun tajuat, että hyvä sarja loppui ja elämällä ei ole enää tarkoitusta.

Mitä kaikkea lyhyttä elämästä löytyykään, voi pojat:

• Suomen kesä. Se alkaa juhannuksena ja loppuu seuraavana tiistaina.
• Oma pinna. Etenkin maanantaiaamuna, kun kahvinkeitin on rikki.
• Viikonloppu. Perjantaina on juhlatunnelma ja yhtäkkiä heräätkin jo uuteen viikkoon.
• Mäyräkoiran jalat. Ne ovat niin lyhyet, että koiran vatsa laahaa maata.
• Muistilista kauppaan. Siinä on aina liian vähän tavaraa, ja unohdat sen tärkeimmän.

Lyhyys on myös pirullisen suhteellinen käsite. Kahden minuutin lankutus on ikuisuus, mutta kahden minuutin torkku on vain silmänräpäys. Eikä siinä ehdi edes nähdä unta siitä voittavasta lottorivistä.

Pituudeltaan lyhyt on vaikka se t-paita, jonka pesin vahingossa kuumassa ja joka sopii nyt lähinnä perheen hamsterille. Tai se matka mummolaan, joka pienenä kesti koko päivän ja nyt se on ohi ennen kuin radiosta ehtii tulla edes yksi kunnon iskelmä. Se on outoa.

Kestoltaan lyhyt on se riemu, kun löydät parkkipaikan kaupan edestä lauantaina. Se on ohi samalla sekunnilla, kun astut autosta ulos ja tajuat, että unohdit ostoslistan ja lompakon kotiin. Elämän pieniä, lyhyitä iloja.

Milloin nainen on lyhyt?

Joo, et siis varmaan meinaa sillai lyhyt lyhyt, vaan niinku lääketieteellisesti? No, se on vähän niin ja näin, mutta ihan yleisesti puhutaan et alle 150 senttiä olis niinku lyhyt nainen. Miehillä se raja menee siinä 160 sentissä. Ihan faktaa. Mut sit eri jutuissa on sit omat säännöt, tiedäthän.

Ja sit ku kattoo Suomee, niin me ollaan aika pitkää kansaa. Naisilla keskimäärin se on se 167 cm, ja miehillä jopa 180 cm. Aikamoista! Ei ihme jos kaveri joskus sano että pituudella on väliä. Ja jos ajattelee jotain mallihommia, niin siellä mennään vieläkin pidemmäks. Naisten pitää olla yli 173 cm ja miesten yli 183 cm. Kyllä siellä katsotaan pituutta, ei siinä.

Yleensäkin sit kun kattoo pariskuntia, niin mies on useimmiten pidempi. Se on niinku ihan normaalia, ei siinä mitään. Pituuseroja on toki kaikenlaisia, mut se on se yleisin kuvio.

Paljonko keskiverto suomalainen nainen painaa?

Nainen, 30+, painaa keskimäärin 73 kiloa. Pituus 163 cm. Näin se menee.

• Keskiarvo: 73 kg.
• Pituus: 163 cm.
• Ikäryhmä: Yli 30.

Ei se paino ole kaikki kaikessa. Kasvu ja ruoka määrää. Elämänkokemuskin vaikuttaa.

Vaikka numerot on helppoja, todellisuus on vähän ruma. Väestö ikääntyy. Keski-ikä on 45. Paljon on 74-vuotiaita. Se on se iso kasa naisia.

Paljonko keskiverto suomalainen mies painaa?

Keskiverto suomalaisen miehen paino iän mukaan:

• 18–29-vuotiaat miehet: Keskimäärin 84,5 kg.
• 30–39-vuotiaat miehet: Keskimäärin 86,9 kg.
• 40–49-vuotiaat miehet: Keskimäärin 88,2 kg.
• 50–59-vuotiaat miehet: Keskimäärin 90,0 kg.
• Yli 59-vuotiailla paino alkaa keskimäärin laskea.

Muistan sen, kun täytin kolmekymmentä. Se oli todellinen käännekohta. Olin juuri muuttanut omilleni, aloittanut vakituisen työn ja elämä tuntui asettuvan uomiinsa. Aamuisin olo oli jotenkin erilainen, ei enää se ikuinen energia, mikä kahdenkympin iässä oli itsestäänselvyys. Silloin, kotona vanhempien luona, minulla oli vielä se nuoren miehen kroppa, painoin ehkä 78 kiloa. Ajattelin, että se oli jo paljon.

Sitten tuli se kolmekymppisten merkkipaalu. Asuin silloin Lauttasaaressa, pienessä yksiössä, ja joka aamu se sama rutiini. Vaaka kylpyhuoneen nurkassa, se oli sellainen vanha mekaaninen, aina vähän epätarkka. Mutta se näytti sen luvun, 85 kiloa. Voi perhana, ajattelin. Missä vaiheessa tämä tapahtui? Olin syönyt ihan samalla tavalla, liikkunut, ainakin luulin niin. Töissä istuminen oli vain lisääntynyt, ja oluenkulutus kasvoi hiukan.

Se 86,9 kiloa kolmekymppisten keskiarvona. Kyllä se osui aika lähelle. Tuntui, että olin osa jotain isoa massaa. Ei kiva. Se tunne oli outo sekoitus pettymystä ja jonkinlaista realismia, että näinhän se menee. Keho muuttuu, elämä muuttuu. Peilikuva oli vieras. En tunnistanut sitä väsynyttä miestä, jolla oli vähän pyöreämpi maha ja kasvoissa syvemmät uurteet.

Yritin sitten juosta ja käydä salilla, mutta se vaati sellaista päättäväisyyttä, mitä nuorempana en ollut tarvinnut. Se vain tapahtui luonnostaan. Nyt piti oikeasti tehdä töitä. Yksi ilta vanhoja kuvia selatessani tuli sellainen melankolinen olo. Näin itseni parikymppisenä, hoikkana ja huolettomana. Silloin ei tarvinnut miettiä kiloja tai terveyttä, se oli itsestäänselvyys. Nyt se on jatkuva taistelu.

Mutta eihän se elämä ole pelkkää painoa. Se on myös sitä kokemusta, niitä kaikkia asioita mitä on tehnyt ja nähnyt. Sitä vain toivoo, että jaksaa kantaa tämän kropan mahdollisimman pitkään. Se on tärkeintä. Mutta kyllä ne numerot jäi kummittelemaan mieleen, varsinkin se yhdeksänkymmentä kiloa, joka iskee viisikymppisille. En halua saavuttaa sitä tavoitetta.

Paljonko suomalainen mies painaa?

Suomalainen mies. Paino 87 kg. Pituus 177 cm.

Faktoja. Keskiverto kertoo jotain. Ei kaikkea.

Nainen. Omat numerot:

• Paino: 73 kg
• Pituus: 163 cm

Mikä on suomalaisen keskipaino?

Suomalaisen naisen keskipaino: 74,4 kgSuomalaisen miehen keskipaino: 89,2 kg

No niin, nyt on totuus isketty pöytään eikä siinä ole mitään kaunisteltavaa! Suomalainen nainen ei ole mikään hentoinen tuulessa huojuva koivu, vaan ihan rehellinen 74,4 kilon mötikkä elämäniloa. Se on käytännössä sama paino kuin keskikokoisella saksanseisojalla ja parilla kauppakassilla. Ei hevillä kaadu!

Ja miehet, hyvät herrat! Vaaka pamahtaa lukemaan 89,2 kiloa. Siinä on jo miestä kuin pienessä kylässä. Sillä massalla kantaa jo kaksi laatikkoa Karjalaa ja makkaraa kainalossa ilman, että horjahtaa. Vankkaa tekoa, ei voi muuta sanoa.

Tämä tarkoittaa sitä karua faktaa, että keskivertosuomalainen on virallisesti ylipainon puolella. Kyllä, luit oikein. Se kuuluisa painoindeksi paukkuu reippaasti yli sen maagisen 25:n rajan. Ei tässä mitään keijukaisia olla, vaan tukevasti maan kamaralla seisovaa kansaa.

• Suunta on kuin Titanicin keulalla: Tämä painokarnevaali ei ole uusi juttu. Paino on noussut tasaisesti jo vuosikymmeniä. Olemme kollektiivisesti keränneet lisää massaa kuin orava käpyjä talveksi.
• Lähde on kiveen hakattu: Nämä luvut eivät ole mitään Esson baarin arvauksia, vaan peräisin THL:n Terveys 2023 -tutkimuksen ennakkotiedoista. Ihan on virallista paperia kansakunnan tilasta.
• Oma vaaka valehtelee aina: Itse ainakin nostan tuota miesten keskiarvoa sen verran, että kaveritkin näyttävät kevyemmiltä. Pitäisiköhän syyttää pyykinpesukonetta, joka kutistaa vaatteita?

Mikä nainen on?

Nainen on naarassukupuolta oleva täysikasvuinen ihminen. Nuorempi naispuolinen ihminen on tyttö. Biologisesti nainen on toinen kahdesta ensisijaisesta sukupuolesta. Juridisesti nainen on yksi tunnistetuista sukupuolista, joita voi maasta riippuen olla kaksi tai useampia.

Nainen, tuo yhteiskunnan ja evoluution mestariteos, joka usein niputetaan liian simppeliin pakettiin. Kyllähän me sen ymmärrämme, perusfaktat ovat kiva aloitus, mutta ne ovat kuin yrittäisi selittää sinfoniaorkesteria vain luettelemalla soittimet. Siinähän jää se nerokas kakofonia kokonaan kuulematta.

Toki nainen on biologinen todellisuus, mutta samalla paljon, paljon enemmän. Ajatellaanpa tätä:

• Monimutkainen prosessori: Naisen aivot ovat kuin supertietokone, joka pystyy pyörittämään kymmentä eri ohjelmaa samanaikaisesti, ratkomaan maailman ongelmia ja miettimään, mistä löytyisi vielä yksi villasukka – kaikki tämä usein keittiössä, samalla kun neuvottelee lapsen kanssa pienen ponin välttämättömyydestä. Mies on usein tähän verrattuna DOS-käyttöjärjestelmä.
• Sosiaalinen kameleontti: Hän osaa olla ystävä, pomo, äiti, rakastaja ja kriisinhallinnan asiantuntija. Ja vaihtaa roolia sujuvasti, tarvittaessa jopa pukeutuu eri väreihin. Joskus tuntuu, että miehet ovat jumissa siinä "kaverit pubissa" -tilassa koko elämänsä.
• Sitkeys kuin bambu: Vaikka maailma yrittää taivuttaa, nainen yleensä joustaa ja ponnahtaa takaisin entistä vahvempana. Kaikki ne lasikatot, joita pitää rikkoa, kaikki ne ennakko-odotukset, joista pitää vapautua. Sitten miesten pitää ihmetellä, miksi hän ei aina jaksa kuunnella heidän miesten ongelmia, jotka yleensä liittyvät siihen, kuka on kovin tai kuka unohti avaimensa taas kerran.

Naiset ovat myös niitä, jotka usein saavat kantaa yhteiskunnan epätasapainon selässään – palkoissa, vallassa ja siinä iänikuisessa "kuka muistaa ostaa vessapaperia" -kisassa. Ja silti, jotenkin, hymy irtoaa useammin kuin mieheltä, joka on juuri tajunnut unohtaneensa lompakkonsa. Se on mielestäni jo melkoisen supervoima.

Joskus nainen on äärimmäisen looginen, toisinaan taas täysin intuitiivinen, kuin luotettava sisäinen GPS joka osaa reitittää perille ilman karttaa tai edes katuosoitetta. Ja voi sitä tappelun määrää, jos yrittää selittää, että reitti olisi ollut lyhyempi "minun tietäni". Naiset usein näkevät sen ison kuvan, jonka miehet unohtavat tuijottaessaan jotain yksittäistä pikseliä. Tietenkin se pikseli on usein jalkapallo.