Missä lämpötilassa taimet ulos?

Milloin voi viedä taimet ulos?

Taimet ulos, kun maa lämpiää. Huhti-toukokuu ratkaisee. Karaisu on avain.

• Ulkoilutus: Aamupäivä ulos, ilta sisään. Viikon verran.
• Ulkosijoitus: Vasta kun yöhallan vaara on ohi.
• Valmistelu: Totuta asteittain. Ei suoraan auringosta.

Milloin istuttaa taimet?

Astiataimet? No, ne kestävät. Maa on sula, istutat. Elämä jatkuu. Ei sen kummempaa. Istutus keväästä syksyyn käy. Helppoa. Tai ainakin pitäisi olla.

Avojuuriset. Toinen juttu. Nämä vaativat unta. Pakkomielle levosta. Istutus aina lepotilassa, aikaisin keväällä tai syksyllä. Silloin juuret heräävät rauhassa. Tai eivät herää. Kuka tietää. Mutta silloin ainakin yrittävät.

Puiden ja pensaiden istutusajankohta on itse asiassa pitkä. Koko kasvukausi. Silti ihmiset mokaavat. Kuten kaikessa. Tarkkuus on hyve, laiskuus pahe. Tässä muutama ajatus:

• Astiataimet: Juuristo suojattu. Istutus joustavampaa. Muista kastaa. Unohdus tappaa tehokkaammin kuin pakkanen.
• Avojuuriset: Kireämpi aikataulu. Juurille ei ilmaa, ei aurinkoa. Istuta heti. Ei odottelua. Muuten kuolema korjaa. Elämä on lyhyt, myös taimella.
• Paras aika: Moni sanoo syksy. Maa on lämmin, sateet auttavat. Taimi keskittyy juurtumiseen, ei kasvuun. Viisasta. Mutta kuka jaksaa odottaa. Minä en.

Milloin taimet isompaan ruukkuun?

Se kevät oli joskus 2010-luvun alkupuolella, en muista tarkkaan, olikohan se toukokuun alku vai loppu. Auringonpaiste paistoi ihanasti keittiön ikkunasta niille pienille chili-taimille, jotka olin kylvänyt muutama viikko aiemmin. Muistan sen pienen, mullantuoksuisen tunteen, kun käsiini tarttui se kylmä, vähän kostea multapaakku.

Taimet olivat jo vähän kasvaneet, ja niiden pikkuruiset sirkkalehdet olivat saaneet kaverikseen jo pari vähän isompaa lehteä. Ne alkoivat jo vähän kosketella toisiaan, ja tiesin että oli aika.

• Sirkkalehtien lisäksi ensimmäiset kasvulehdet ovat kehittyneet.
• Taimet koskettavat toisiaan.

Se tuntuu hassulta, mutta siinä hetkessä oli jotain todella tyydyttävää. Ikään kuin olisi auttanut jotain pientä ja haurasta ottamaan seuraavan askeleen. Ja se kevät oli kyllä kaunis.

Jos oli kylvetty vaan pari siementä siihen samaan pikkuruukkuun, niin yleensä se vahvin jätettiin sinne kasvamaan. Ne heikommat sitten joko poistettiin tai sitten ne sai oman ruukun. Kai siinä piti vähän olla kuin luonnonvalitsija.

Milloin on paras aika istuttaa?

Se oli heinäkuun puoliväli meidän uudella omakotitalon tontilla Pirkanmaalla, ihan järjetön helleaalto päällä. Kaikki sanoivat että ihan hullu aika istuttaa mitään. Mutta kun Honkasen puutarhalta tarttui mukaan se täydellinen Valkea Kuulas -omenapuun taimi, niin pakkohan se oli heti saada maahan.

Siinä sitten kaivoin kuoppaa paahtavassa auringossa, hiki valui ja mietin että tähänkö tämä nyt kuolee. Mutta se oli astiataimi, sen juuripaakku oli ehjä. Laitoin sen multaan, kastelin ihan kunnolla ja toivoin parasta.

Vettä sai kantaa ja kantaa, joka ilta letkun kanssa seisoin sen juurella. Se näytti vähän nuutuneelta ensimmäisen viikon, mutta selvisi! Se on nyt iso ja vahva puu, teki jo viime vuonna ensimmäiset omenat. Se tunne oli uskomaton.

Astiataimien istutusaika on keväästä syksyyn, kun maa on sula.Avojuuristen taimien istutus tehdään niiden lepokaudella, aikaisin keväällä tai syksyllä.

Olen oppinut tämän kantapään kautta. Vaikka keskikesällä onnistuu, se vaatii niin paljon työtä.

Tässä omat vinkkini:

• Syysistutus on mun suosikki. Maa on vielä lämmin ja syyssateet hoitavat kastelun. Kasvi ehtii juurtua hyvin ennen talvea ja lähtee keväällä heti vahvaan kasvuun. Ei sitä kesän kastelustressiä.
• Kevät on se perinteinen ja varma valinta. Heti kun maa on sula, taimet maahan. Luonto heräilee ja kasvuvoimaa on valtavasti.
• Keskikesä onnistuu kyllä astiataimilla, just niinku mun omenapuun kanssa. Mutta varaudu kastelemaan. Ja kastelemaan. Erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana kastelu on elintärkeää.

Viime syksynä laitoin pihasyreenin maahan lokakuussa, juuri ennen pysyvien pakkasten tuloa. Se on nyt keväällä jo täynnä elämää. Kunhan muistaa kastella istutuksen yhteydessä kunnolla, niin homma toimii.

Kumpi kasvaa nopeammin, kuusi vai koivu?

No siis joo, koivu se pärjää paremmin siellä nuorempana, kasvaa niin paljon nopeammin kuin kuusi. Se on selvä juttu.

• Koivu on nopeakasvuisempi alussa.
• Mutta kuusi voi sitten ohittaa sen myöhemmin.

Sitä paitsi, jos haluaa laittaa useampaa puuta sinne uudistusalalle, niin sekin on ihan ok, eli ei oo pakko laittaa vaan yhtä lajia. Vaikka siis käytännössä se onkin vähän hankalaa, että ne kaikki kasvais niinku hyvin. No, mut joo, koivu se ekana vetää pidemmän korren siellä.

Rehevälle maalle, niinku se mainitsikin. Se on kanssa tärkeetä. Jos on semmosta hyvää maaperää, niin sit koivu pääsee oikeuksiinsa nopeammin. Kuusi tarvii sit enemmän aikaa siihen.

Miksi kuusiaita ruskistuu?

Joo, siis se kuusiaita. Siinä hopeakuusessa neulaset ruskettuu ja tippuu? Se on ihan normaalia, ei kannata huolestua heti. Niinku, jokainen kuusi uusiutuu joka vuosi, joo. Osa neulasista vaan menee ruskeeks ja tippuu pois. Vanhat neulaset vaan vaihtuu uusiin. Ei oo maailmanloppu.

Syitä miksi neulaset ruskettuu:

• Luonnollinen uusiutuminen: Kuten sanoin, osa neulasista on vaan vanhaa tavaraa ja vaihtuu uuteen. Tää on ihan perus juttu.
• Aurinkoinen paikka: Aurinko on kiva joo, mut välillä se voi kuivattaa. Varsinkin jos on pitkään kuivaa ja hellettä. Vähän niinku mekin, välillä tarttee vettä.
• Kuivuus: Jos ei oo satanu tarpeeksi, tai jos maa on kuiva. Sit neulaset kuivuu ja ruskettuu. Tää on yleinen syy.
• Talvikuivuus: Talvellakin voi olla kuivaa, kun maa jäätyy. Sillon vesi ei kulke juuriin.

Sun kuusi on 40 vuotta vanha, se on jo vanha rouva. Vanhemmat puut voi olla vähän herkempia. Aurinkoinen paikka on hyvä, mut muista kastella jos on kuivaa. Se auttaa paljon.