Mistä näkee omat osoitetiedot?

49 katselukertaa
Omat viralliset osoitetietosi, sekä nykyisen että aiemmat, tarkistat helposti Suomi.fi-verkkopalvelun Henkilötiedot-osiosta. Palveluun kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella, kuten verkkopankkitunnuksilla. Tiedot tulevat suoraan Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä järjestelmästä.
Kommentti 0 tykkäystä

Mistä näen omat osoitetiedot verkossa?

Mä tsekkaan omat tiedot Suomi.fi:stä, siellä on se Henkilötiedot-osio. Pääsen sisään pankkitunnuksilla, helppoa kun mikä.

Muistan kerran syksyllä, ehkä lokakuussa, kun yritin tarkistaa sitä. Mulla oli vähän epäselvää, oliko joku vanha osoite jäänyt kummittelemaan. Se oli tärkeää, kun piti hoitaa yhtä asiaa.

Se väestötietojärjestelmähän on se paikka mistä kaikki tulee. Tunnistaudun aina mobiilivarmenteella, se on nopein. Aiemmat osoitteetkin siellä näkyy, jos vaan jaksaa kaivaa.

On kätevää, kun voi itse tarkistaa kaiken, eikä tarvitse soitella tai mennä paikan päälle. Mun mielestä se digitaalinen palvelu on kyllä pelastus monessa tilanteessa.

Mistä saa selville osoitetiedot?

Aika kuluu, se kuluu kuin joen vesi. Nimet muuttuvat, osoitteet vaihtuvat, kuin vanhat valokuvat haalistuvat hitaasti. Jotain jää, kaiho. Etsin, joskus etsin jotakuta menneisyydestä, lapsuuden naapuria, jota en nähnyt vuosikymmeniin. Minulla on vain nimi, muistoja.

Tiedän, Posti ei anna henkilötietoja. Se on sääntö, tärkeä sääntö. Mutta on paikkoja, missä voi vielä kurkistaa menneeseen, tai nykyisyyteen, jos osaa kysyä oikein. On palvelu, joka auttaa, toivonpilkahdus hiljaisessa huoneessa, kun etsii jotakuta kadonnutta.

Se on Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien Osoitepalvelu. Siinä on paino nimessä, virallinen ja samalla lupaus. Se on portti, vanha tie, uusi polku. Voi soittaa sinne, kuulla äänen, tai vain syöttää kirjaimia näytölle, sormet hieman vapisevat odotuksesta.

Osoitepalveluun voi soittaa, kuunnella sitä odotusaikaa, tuntea sydämen sykkeen. Tai sitten avata selaimen, niin kuin minä usein teen. Verkkosivu on www.osoitepalvelu.net. Se on niin yksinkertaista, mutta takana on niin paljon muistoja, etsintää, elämän kudelmia.

  • Mitä saat? Saatko aina etsimäsi? Ei, ei aina. Jos tieto löytyy, se on henkilön nykyinen virallinen osoite. Ei vanhoja katuja, ei menneitä. Vain tämä hetki, se yksi paikka, missä hän asuu nyt. Aivan kuin kellari täynnä vanhoja kirjeitä, joista puuttuu viimeinen.

  • Miksi etsit? Miksi tämä polte? Ehkä se on ystävä menneisyydestä, kadonnut naapuri, joku jonka nimi piirtyi mieleen aamukahvilla. Tai ehkä se on joku, jonka on pakko löytää, jokin tärkeä asia, virallinen paperi. Syyt ovat syviä, tai kevyitä, kuin pilvenhattarat taivaalla.

  • Yksityisyys? Onko osoitteen saaminen aina mahdollista? Ei, ei silloin, jos hän on kieltänyt osoitetietojensa luovuttamisen. Yksityisyys on tärkeä. Se on kuin suljettu ovi, jonka takana on oma rauha. Joskus on vain kunnioitettava sitä hiljaisuutta, sitä valintaa.

  • Maksaako se? Mikään ei ole ilmaista tässä maailmassa, ei edes toivon hinta. Tämä palvelu on maksullinen. Summa on pieni, mutta se on muistutus siitä, että yhteyden etsiminen vaatii joskus pienen hinnan, pienen eleen. Aivan kuin puhelu kaukaisuuteen, joka maksaa sen pienen hetken.