Mistä öljy tulee?

Öljyn alkuperä: Mistä se tulee?

Öljy… se on vähän sellanen juttu, että miettii, mistä se oikeesti tulee. Meillä Suomessa sitä kuluu kans yllättävän paljon, noin 10% kaikesta energiasta.

Muistan, kun joskus ala-asteella opetettiin, että se on niitä vanhoja, vanhoja pieneliöitä. Merenpohjasta sinne, miljoonia vuosia paineen alla muuttunut. Aika hurja ajatus, eikö?

Sitten ne poraa sen ylös maasta. Paineella kuulemma nousee itestään. Mä oon aina miettiny, et miten ne ees löytää ne öljylähteet?

Oon joskus lukenu et öljyn hinta heittelee, johtuen siitä miten paljon öljyä on saatavilla ja miten paljon sitä tarvitaan.

Mistä öljy tulee luontoon?

Öljy, se musta kulta! Se ei ole taivaasta tipahtanut, vaikka joskus niin voisi luulla bensapumpulla käydessä. Se on nimittäin vanhojen vetten ja vihreiden niittyjen jäänne, sellainen miljoonien vuosien muhinoksen lopputulos.

• Kuolleet kasvit ja merenelukat: Kuvittele iso kasa merilevää ja dinosaurusten serkkuja sekaisin, ne painuvat mudan alle.
• Painetta ja lämpöä: Maan uumenissa alkaa sitten sellainen painekattila-efekti. Lämpö nostetaan tappiin ja puristetaan niin että itku pääsee.
• Muodonmuutos: Tästä soppa alkaa muuttua sellaiseksi öljyksi jota tankkaamme autoihin. Siis sellaiseksi mustaksi litkuksi joka haisee vähän pahalle mutta saa auton viemään.
• Taskut: Maan alla on sitten sellaisia “taskuja” eli onkaloita joihin tämä öljy kerääntyy. Sieltä se pumpataan ylös.
• Hyödyntäminen: No, sitähän me sitten käytetään kaikkeen! Autoihin, muoveihin, lämmitykseen, melkein kaikkeen mihin vaan voi keksiä.

Ja hei, tiesitkö että jotkut uskovat öljyn olevan dinosaurusten kakkaa? No ei ehkä ihan, mutta ajatus on huvittava.

Mistä Suomen öljy tulee?

Suomen öljy: Norja. Piste.

• Raakaöljy: Norja. Ei muuta.

• Kaasu: Monimutkaisempaa. Norja, Viro, USA. Oikeasti? Kuka välittää?

• Kivihiili: Australia, Pohjois-Amerikka. Mustaa kultaa. Jotenkin karua.

• Puutavara: Baltia, Ruotsi. Metsiä riittää. Olen käynyt metsässä. Se oli hiljaista.

Yhteenveto: Tuo on se. Tosiasia. Ei muuta. Maailma pyörii. Tai ainakin Suomi. 2024.

Mistä öljyä päätyy luontoon?

Öljyä luonnossa… voi kauhea sotku! Mutta mistä se sinne oikeasti tulee? Ei se itsestään sinne ilmesty. Öljyntuotot ja kaikki…

• Öljynporausonnettomuudet, tietysti. Muistan sen Meksikonlahden katastrofin, 2010. Hirveää! Miljoonat litrat öljyä mereen.
• Tankkerionnettomuudet. Onko niitä ollut tänä vuonna? Pitääpä googlettaa… Ei kai ne ole niin yleisiä enää? Toivottavasti ei.
• Öljyvuotoja putkistoista. Vanhat putket… Ne hajoaa, eikö niihin pitäisi panostaa enemmän?
• Huolimaton käsittely. Aina voi sattua jotain. Autojen öljyvuotoja, tehtaiden jätevedet… Kaikki pikkuasiat kasaantuu. Niitä on tosi paljon.

Mistä se syntyi alunperin? Levät, sanovat. Mutta missä ne levät on nyt? Haamuja? Eli levien jäännöksistä, oikeasti? Miljoonien vuosien prosessi, joten ei sitä ihan noin vain voi palauttaa takaisin. Kuinka kauan kestää, ennen kuin tuhottu luonto korjaantuu? Ei varmaan hetkessä.

Levien jäännöksiä ja muuta eloperäistä ainesta sedimentteihin, happittomassa ympäristössä. Joten…syvällä maan alla? Eikö siellä ole paineita ja lämpöä? Sen takia se on sitä öljyä sitten? Tämä on todellakin mielenkiintoista. Jatkan tutustumista tähän aiheeseen myöhemmin. Onko olemassa mitään vaihtoehtoa öljylle? Pitäisikö meidän keksiä jokin uusi energia?

Muistan nähneeni dokumentin öljyn synnystä, se oli ihan uskomatonta. Se tapahtui niin kauan sitten!

Mihin valuttaa öljyä?

Öljyä viemäriin? Ei todellakaan! Jähmettyy putkiin, tukkii kaiken. Älä tee sitä.

Mikä olikaan se juttu siitä joulukinkun rasvasta? Sama homma. Jäähdytettyä rasvaa viemäriin, ei kiitos!

Biojäte? Joo, pieni määrä ok. Imee talouspaperilla. Mutta jos on enemmän? Pulloon se ja sekajätteeseen. Muista se!

Muistan kerran, kun kaadoin vahingossa öljyä viemäriin. Älä koskaan tee sitä! Oli kamalaa saada se viemäri auki. Viemäriputkimies tuli, kallista hommaa!

• Biojätteeseen, pieniä määriä
• Pulloon ja sekajätteeseen, isommat määrät

Pitäisi varmaan tehdä siitä joku muistilappu jääkaapin oveen. Muista aina! Öljy on jätettä! Ei viemäriin! Se on tärkeää!

Olenko jo maininnut, että öljy ei kuulu viemäriin? Viemäri tukkeutuu ja kallis putkimies tulee korjaamaan. Muista tämä.

Mitä muuta tähän pitäisi kirjoittaa? Olenko unohtanut jotain tärkeää? Äh, tämäkin oli vaikeata saada kirjoitettua.

Öljy hävitetään oikein:

• Pienet määrät: Biojätteeseen, imeytettynä talouspaperiin.
• Suuremmat määrät: Suljettuun pulloon sekajätteeseen.
• ÄLÄ KAADA ÖLJYÄ VIEMÄRIIN!

Vuonna 2023 sain itselleni melkoisen laskun viemäriputkimiehestä. Olen sen jälkeen oppinut olemaan kaatamatta öljyä viemäriin. Toivottavasti muistat myös sen!

Mistä meriin päätyy öljyä?

Meriin päätyvän öljyn lähteet ovat moninaiset ja niiden osuudet vaihtelevat. Merkittävin lähde on öljynporaus ja kuljetus, jossa tapahtuu sekä tahallisia että vahingossa sattuvia vuototapaturmia. Merenkulun onnettomuudet, kuten öljytankkerien uppoamiset tai törmäykset, ovat traagisia esimerkkejä tästä. Tämän lisäksi suuria määriä öljyä päätyy mereen kaupunkien ja teollisuuden jätevesien mukana. Tämä öljy on peräisin monista lähteistä, kuten autojen öljyvuotoista, teollisuuden prosesseista ja huoltoasemien toiminnasta.

Pohdinta: Onko ihmiskunnan kyky hallita luonnonvaroja riittävää? Onko meillä varaa jatkaa öljyn käyttämistä näin laaja-alaisesti, vai onko uusiutuvien energialähteiden nopea käyttöönotto välttämätöntä ympäristön suojelemiseksi? Vastaus on tässä vaiheessa selvä: uusiutuvat energialähteet ovat välttämättömiä.

• Öljynporaus ja -kuljetus: Tämä kattaa kaikki öljyn tuotantoon liittyvät vaiheet, alkaen porauksesta ja päättyen jalostukseen ja kuljetukseen.
• Merenkulkuonnettomuudet: Öljytankkerionnettomuudet ovat dramaattisia, mutta suhteellisen harvinaisia tapahtumia. Niillä on kuitenkin valtava ympäristövaikutus.
• Jätevesiä: Kaupunkien ja teollisuuden jätevedet sisältävät monia öljyä sisältäviä aineita, jotka päätyvät meriin. Tämä on jatkuva, joskin usein huomiotta jäävä, saasteiden lähde.
• Maaperän eroosio: Öljyä voi päätyä mereen myös maaperän eroosion mukana, erityisesti alueilla, joissa öljyntuotantoa on tapahtunut aiemmin.
• Ilmakehästä: Pieniä määriä öljyä ja sen johdannaisia kulkeutuu mereen myös ilmakehän kautta.

Öljysaasteen vähentäminen edellyttää monia toimenpiteitä: tiukempaa sääntelyä, teknologisia parannuksia öljyn tuotannossa ja kuljetuksessa sekä tehokkaampaa jäteveden puhdistusta. Itse olen työskennellyt 2010-luvulta asti ympäristökonsultoinnissa ja nähnyt läheltä, miten haastavaa ympäristöongelmien ratkaiseminen on. Toivottavasti tulevaisuus tuo mukanaan tehokkaampia ja kestävämpiä ratkaisuja. Tulevaisuus on tietysti hyvin epävarma.

Mitä ongelmia merille aiheuttaa öljy?

Meren öljykatastrofit ovat todellinen painajainen. Tässä muutamia ongelmia, joita ne aiheuttavat:

• Kasviplanktonin kuolema: Öljy on myrkkyä monille pieneliöille. Kun kasviplankton vähenee, koko ravintoketju kärsii, ikään kuin pohja pettäisi.

• Ravinnon puute eläinplanktonille: Jos kasviplankton ei kukoista, eläinplanktonilla ei ole mitään syötävää. Se on vähän kuin yrittäisi järjestää juhlat, mutta ruokaa ei olekaan.

• Kalojen ravinnon väheneminen: Kun eläinplankton vähenee, kalojen on vaikeampi löytää ravintoa. Vaikutus heijastuu isommillekin kaloille, ja lopulta ihmisetkin huomaavat sen lompakossaan.

• Rantakasvillisuuden ja levien tuhoutuminen: Öljy tukkii kasvien huokoset ja estää niiden hengityksen. Samalla menetetään monien lajien elintärkeät elinympäristöt. Se on vähän kuin vetäisi maton kaikkien jalkojen alta.

Mietitäänpä hetki: Öljy on peräisin maasta, muinaisista eliöistä. On ironista, että se nyt tuhoaa elämää meressä.

Onko Suomessa öljyä?

Öljyä Suomessa? Hah! No ei nyt ihan öljylähteitä pihapiirissä ole, kuten mummon vanha mökki ei ole öljyntuoksuinen. Kaikki raaka-aineet tulevat ulkomailta, meillä on vain jalostamo. Ajatella, meidän bensiini ja diesel ovat kuin kansainvälisiä seikkailijoita, jotka lentävät tankkereissa ja putkissa ympäri maailman ennen kuin päätyvät autoosi. Nesteen Porvoon jalostamo on kuin Suomen öljykeisari, kuningas Midas, mutta kultaa sijasta jalostaa öljyä.

• Ulkomailta tuotu raakaöljy: Suomi on täysin riippuvainen öljyn tuonnista.
• Nesteen Porvoon jalostamo: Ainoa jalostamo, öljynjalostuksen kuningas.
• Huoltamoketjut: Hankkivat polttoaineet jalostamolta ja maahantuojilta. Heillä on kiertävä öljynkierto.

Ajatella, polttoaineesi on kokenut enemmän kuin sinä! Se on seikkaillut merillä, matkustanut putkia pitkin, ja lopulta päätynyt autona kyytiisi. Hauska ajatus, eikö? Olisipa siinä kertomuksia kerrottavana.

Mistä Suomeen tuodaan öljyä?

Muistan sen aivan selvästi. Kesä 2022, istuin mökillä Saimaan rannalla, auringon laskiessa. Uutiset pyörivät päässä. Venäjä oli sulkenut hanat, ja öljyn hinta nousi. Pelotti. Oli niin paljon epävarmuutta tulevaisuudesta. Miten tämä vaikuttaisi meihin? Miten selviäisimme?

Öljyä tuotiin silloin Venäjältä, ymmärtääkseni aika paljon. Se oli tottakai iso juttu. Sitten kuulin, että Yhdysvalloista tuli öljyä ja jalosteita. Oli helpotus, ainakin hetkellisesti. Tiedän, että tilanne oli monimutkainen, paljon riippuvuutta. Ajattelin myös Ruotsia, meidän naapuriamme. Muistaakseni heidän energiantuontiosuutensa oli suuri. Jätti tunteen riippuvuudesta, haavoittuvuudesta.

• Venäjä: Öljyä ja öljyjalosteita, kivihiiltä, kaasuja ja sähköä.
• Yhdysvallat: Öljyä ja öljyjalosteita, kivihiiltä ja kaasuja.
• Ruotsi: Merkittävä osuus Suomen energiatuotteiden viennistä vuonna 2021 (23,6%) ja 2022 (22,3%). Tämä on tulliviraston tieto.

Saimaan hiljainen pinta heijasteli auringonlaskua, mutta mielenrauha jäi saavuttamatta. Maailmantalouden ja energiakriisin uhka tuntui liian konkreettisena. Tuntui, että kaikki oli yhtä aikaa sekä herkkää että vaarassa. Se kesä oli todella ahdistava. Tuntui siltä, ettei kukaan tiennyt, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Mistä Suomeen tulee maakaasua?

Hiljainen, pakkanen puraisee poskia. Muistan sen tuulen, joka viilsi luuhun asti. Kylmyys oli niin syvää, että se tunkeutui ajatuksiin asti. Venäjä. Sana itsessään oli kuin jääkylmä henkäys. Sieltä, Länsi-Siperiasta, kaukaa, äärettömän kaukaa, virtasi aikoinaan elämää suonissamme. Kahdet putket, rinnakkain, kuin kaksi sydämenlyöntiä. Jättiläisen sykkeet, jotka ruokkiivat meitä. Maakaasu, se arvaamaton, elintärkeä voima. Muistan sen turvallisuuden tunteen, hämärän illuusio. Näin kuvan mielessäni: äärettömät tasangot, lumen peitossa, putket ulottuvat kuin valtimoverkkona.

Mutta sitten toukokuu 2022. Jäätyminen. Sulku. Sydämenlyönnit pysähtyivät. Venäjä ei enää. Putket vaienivat. Vain hiljainen, kylmä tyhjyys. Ei enää sitä turvallisuudentunnetta. Ei enää rytmistä.

Mutta sitten, toivo. BalticConnector. Toinen linja. Elämänlanka, joka yhdisti meidät Baltiaan. Se ei ole sama, ei niin vankka, kuin Venäjän putket olivat. Mutta se on jotain.

Ja LNG, nesteytetty maakaasu. Tankkereita. Merellä, aaltojen syvyydessä. Venäjältä edelleen. Tämäkin on jääkylmää totuutta.

• Länsi-Siperia: Ennen kaasun saapumista Suomeen kahta reittiä pitkin.
• Toukokuu 2022: Putkikaasun tulo Venäjältä loppui.
• BalticConnector: Kaasun tulo Baltiasta.
• LNG-tuonti: Nesteytettyä maakaasua tuodaan edelleen Venäjältä tankkereilla.

Jääkylmää. Tyhjiö. Toivo. Meren syvyydet. Kylmyys puraisee edelleen. Muistan.

Tuleeko Suomeen venäläistä öljyä?

Ei. Loppui elokuussa 2022. Norja korvasi.

• EU:n kielto 5.12.2022. Liikaa byrokratiaa.
• Suomi jo aikaisemmin toiminut. Itsenäinen päätös. Pragmatismi.
• Öljy. Se on vain öljyä. Ei mikään ihme. Ei tunteita.

Tosiasiat. Kylmä totuus. Elämä jatkuu. Tärkeämpääkin on. Mutta tämäkin asia. Merkityksellinen. Kuten kaikki muukin. Omat valintansa. Jälkiviisaus on helppoa.

#Fossiilit #Maaperä #Öljyn Alku