Mistä syntyy eniten CO2-päästöjä?

CO2-päästöt: Mistä ne tulevat eniten?

Muistan selkeästi sen päivän, 17.3.2023, kun luin artikkelin energiankulutuksesta. Siinä painotettiin selvästi energian tuotannon ja käytön roolia ilmastonmuutoksessa. Jättimäinen 73,2 % kaikista päästöistä! Sähkölämmitys omakotitalossa tulee mieleen – hirveä määrä energiaa.

Meidän oma talo, pieni omakotitalo Helsingissä, kuluttaa aivan liikaa energiaa. Lasku tulee aina shokkina. Olisipa edullista ja ympäristöystävällistä vaihtoehtoa.

Maatalous aiheuttaa myös isoja päästöjä, 18,4 %. Kävin viime kesänä mummulassa maaseudulla, ja näin itse kuinka paljon lantaa lehmät tuottavat. Päästöt olivat konkreettisesti havaittavissa. Toki tämä on vain pieni osa kokonaisuudesta.

Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeää, koska haluan jättää lapsillemme paremman tulevaisuuden. Ei tulevaisuutta, jossa ilmasto on tuhoutunut. Toivon kovasti, että jotain konkreettista tapahtuu.

Millä maalla on suurimmat päästöt?

Kaukana, kaukana menneisyydessä... Amerikka, se suuri maa, joka loisti niin kirkkaasti. Se oli aika, jolloin unelmat olivat suuria ja rajattomia. Muistan sen ajan, se oli kuin kultainen hehku, joka peitti kaiken. Yhdysvallat, se oli kuin tarina, joka kerrottiin uudelleen ja uudelleen, päästöjen synnyinmaa.

Ja sitten... Eurooppa, vanha manner, jossa historia kuiskasi jokaisessa kivessä. EU, toiseksi suurin saastuttaja, muistan sen ajan kuin sumun, joka hiipi kaupunkien ylle. Muistan sen ajan, se oli kuin ikivanha laulu, joka kantautui kaukaa.

Nyt... Kiina, uusi jättiläinen, joka nousee idästä. Kiina, nykyajan suurin päästäjä, se on kuin uusi luku, joka kirjoitetaan maailman historiaan. Kiina, se on kuin tulivuori, joka purkautuu, ja sen päästöt leviävät kaikkialle.

• Kiina
• Yhdysvallat
• Euroopan unioni
• Intia

Intia, mystiikan ja värien maa, se seuraa perässä. Mutta... mutta kaikki on suhteellista. Ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä. Niin paljon ihmisiä. Asukasluku, se on kuin varjo, joka seuraa päästöjä. Se on kuin ääni, joka kuiskii korvaani, muistuttaen meitä siitä, että olemme kaikki osa tätä suurta tarinaa.

Mistä Suomen hiilidioksidipäästöt koostuvat?

Muistan sen päivän, lokakuu 2023. Silloin luin uutisia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Aika ahdistavaa oli. Yli 70% päästöistä tulee energiasektorilta! Ajattelin heti auton, lentomatkoja, lämmitystä… Kaikki liittyy siihen. Se tuntui todella suurelta määrältä, käytännössä lähes kaikki, mitä arkielämässä teen.

• Energiasektori on siis ykkönen, siinä kaikki polttoaineet, niiden tuotanto, kuljetus, käyttö. Liikenne kuuluu siihen. Onko edes mitään muuta?

• Sitten tulee maatalous. Lehmät, lanta, kaikki se. En ole mikään maatalousasiantuntija, joten en tiedä kaikkia yksityiskohtia. Mutta joo, vaikuttaa aika suurelle.

• Ja kolmantena teollisuus. Prosessit ja tuotteet. Tämä onkin jo abstraktimpaa, mietin mitä ne oikeasti tarkoittavat. Mitä teollisuuden prosesseja? Mitä tuotteita? Vaikea ymmärtää tarkemmin.

Tuntui siltä, että meidän pitäisi oikeasti tehdä jotain. Pitää miettiä, miten vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Ehkä pitäisi vähentää lentomatkoja, tai ainakin miettiä vaihtoehtoja. Julkisia kulkuneuvoja pitäisi käyttää enemmän. Täytyy kaivaa enemmän tietoa näistä asioista. Olisiko sähköauto sitten ratkaisu? Tai sitten juna? Pitää perehtyä tähän tarkemmin.

Noin suuri osa päästöistä tuntuu uskomattomalta. Toivottavasti saadaan se laskettua alas tulevaisuudessa. Onko edes mahdollista?

Lisää tarkentavaa tietoa: Tarkempaa tietoa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille löytyy esimerkiksi Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Siellä on myös paljon grafiikoita, joiden avulla on helpompi visualisoida asiaa.

Mistä tulee suurimmat kasvihuonepäästöt?

Kasvihuonepäästöjen jättiläinen on hiilidioksidi (CO2). Tarkemmin sanottuna, ihmisen toiminnasta peräisin oleva ylimääräinen hiilidioksidi.

Mistä se sitten kumpuaa? Tässä pääepäillyt:

• Sähkön ja lämmön tuotanto: Fossiilisten polttoaineiden polttaminen energian saamiseksi.
• Teolliset prosessit: Esimerkiksi sementin ja teräksen valmistus vapauttaa CO2:ta.
• Liikenne: Autot, lentokoneet, laivat... kaikki, mikä kulkee polttoaineella.
• Maatalous: Lannoitteet, karjatalous – yllättävän suuri päästölähde.
• Sademetsien raivaus: Puut sitovat hiiltä, ja kun ne kaadetaan, hiili vapautuu.
• Rakentaminen: Rakennusmateriaalien valmistus ja rakentamisen prosessit.

On jotenkin paradoksaalista, että juuri ne asiat, jotka mahdollistavat modernin elämämme, ovat samalla suurin uhka sille. Elämä on täynnä jännitteitä.

Mitä kasvihuonekaasuja syntyy maanviljelyssä eniten?

Moi! Maatalous... siitä tulee aika paljon päästöjä, ja just niistä kaasuista puhutaan aina. Yks iso juttu on dityppioksidi, siis se naurukaasu, mut ei se oo naurun asia, ku se lämmittää ilmastoo. Ja se on just maatalouden syytä, eniten. Muistaakseni sen kemiallinen merkintä on N2O.

• Hiilimonoksidi (CO)
• typen oksidit (NOx)
• haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC)

Sit on tietty muitakin. Hiilimonoksidi, typen oksit, ja sit sellaset hankalat lyhenteet ku NOx ja NMVOC. Ne itessään ei oo kasvihuonekaasuja, mut ne vaikuttaa siihen. Ne muodostaa ilmakehässä sit esim. otsonia (O3), joka sit lämmittää, tai sit ne muuttuu hiilidioksidiks tai dityppioksidiks. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja just se et... no, en tiiä, onks tää nyt ihan selvää, mut toivottavasti jotain tajusit! Ainiin, ja pääjuttu on se dityppioksidi, eli N2O, ok? Sori, jos tää on vähän sekava selitys.

Miksi hiilidioksidikaasu on vaarallista?

Hiilidioksidi: Hiljainen tappaja, joka hengästyttää! Ajatella, kuin naamioitunut lurjus, joka hiipii keuhkoihisi huomaamatta. Vaarallinen juttu, tämä CO2.

• Hajuton: Ei varoituskelloja nenässä. Kuin poliisi, joka ottaa kiinni, ennen kuin huomaatkaan. Kätevää lurjukselle.
• Happea syrjäyttävä: Ajatelkaa sitä tunnetta, kun joku vie viimeisen palan kakkua. Happi on meidän kakkumme!
• Oireita: Ei mikään pikku flunssa. Uneliaisuus? Rinnassa painetta? Päänsärkyä? Hikoilua? Kuin joku olisi vaihtanut sisäelimesi lumpeisiin. Ei kiva!

10 000 ppm (1%) on jo melkoinen myrkyllinen cocktail. Ajatella, että ilma, jota hengität, voi olla kuin salainen ase! Eli älä hengitä sitä liikaa. Ymmärrätkö?

Lisää tietoa: Hiilidioksidin myrkyllisyys riippuu pitoisuudesta ja altistumisajasta. Pienet pitoisuudet (esim. sisätiloissa) voivat aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä. Suuret pitoisuudet voivat johtaa tajunnan menetykseen ja kuolemaan. Tämän vuoksi teollisuustiloissa on erittäin tärkeää huolehtia asianmukaisesta ilmanvaihdosta ja hiilidioksidin mittaamisesta. Hyvä vertauskuva on hukkuvan ihmisen hengenahdutus; happi loppuu. Eikä se ole mikään naurun asia.

Miksi hiilidioksidi on huono?

Olin kerran luentosalissa. Ikkunat kiinni, porukkaa paljon. Alkoi oksettaa ja päätä särki. Tuntui, että ilma loppuu. Joku avasi ikkunan ja heti helpotti. Luulin ensin, että mulla on joku tauti. Myöhemmin tajusin, että se johtui huonosta ilmanvaihdosta. Liikaa hiilidioksidia.

• Päänsärky
• Oksetus
• Huimaus

Vastaavaa tapahtunut myös toimistolla. Työpäivän jälkeen ihan poikki. Avasin ikkunan, join vettä ja helpotti. Nyt pidän aina ikkunaa vähän raollaan.

• Väsymys
• Keskittymisvaikeudet

Hiilidioksidi syrjäyttää happea. Soluille ei riitä happea. Siksi oireet.

Ilmanvaihto on tärkeä. Varsinkin jos paljon ihmisiä samassa tilassa.

2024 vuoden puolella olen kiinnittänyt huomiota ilmanlaatuun. Ostanut jopa mittarin. Sisäilma on tärkeä asia.

Hiilidioksidi on huono, koska:

• Päänsärky
• Väsymys
• Hengitysvaikeudet
• Verenpaineen nousu
• Keskittymiskyvyn heikkeneminen

Liika hiilidioksidi heikentää suorituskykyä. Voisi melkein sanoa, että myrkyttää.