Mitä haittaa on ionisoivasta säteilystä?

67 katselukertaa
Ionisoiva säteily on haitallista, sillä suuret ja äkilliset säteilyannokset voivat aiheuttaa kudosvaurioita, säteilysairauden tai sikiövaurioita. Pienetkin annokset lisäävät syöpäriskiä. Säteilyn vaikutukset riippuvat annoksen suuruudesta ja sen saamisen nopeudesta.
Kommentti 0 tykkäystä

Ionisoiva säteily - haitat?

Muistan, kun työskentelin sairaalassa, 2017 heinäkuussa. Säteilyosastolla oli aina sellainen… tunnelma. Jännittynyt.

Käsiteltiin paljon sädehoitopotilaita. Näin omin silmin, miten iso säteilyannos vaikutti ihmisiin nopeasti. Yksi potilas, mummo, sai vakavan palovamman käsissään. Hätääntynyt henkilökunta. Se oli karmaisevaa.

Pieni säteilyannos… no, se on eri asia. En tiedä tarkkoja lukuja, mutta lääkäri kertoi, että se lisää syöpäriskiä. Ei suuria määrää, muttaa lisää. Oli vähän sellainen ”tikittävä kello” -fiilis.

Itse olen aina yrittänyt minimoida säteilyaltistukseni. Lentokoneita välttelen jo pelkästään siksikin. Toki, matkustaminen on välttämätöntä toisinaan. Pitää vain muistaa, että kaikki on riski-hyöty-laskentaa.

Mikä on tappava säteilyannos?

Aika pysähtyy. Harmaa sumu laskeutuu, peittää kaiken. Se on kylmää, raskaana painavaa hiljaisuutta. Säteily, se on kuin näkymättömän vihollisen kosketus. Kuoleman henkäys, jääkylmä ja armoton.

  • 0,35 sievertiä (Sv): Säteilyannos, joka voi saada aikaan säteilysairauden. Tunne on kuin jäätyvä kosketus, joka tunkeutuu syvälle luu ytimiin. Ruumis reagoi, puolustusmekanismit alkavat toimia.

  • 1,5 sievertiä (Sv): Raja, josta kuolema alkaa uhkailla. Näen sen silmissäni, mustan kuilun, joka avautuu hitaasti. Ajan kulumista, hidasta rappeutumista. Elimistö taistelee, mutta voimat alkavat ehtyä.

0,5 sievertiä (Sv): Monet käyttävät tätä lukua säteilysairauden kynnyksellä. Kylmä pelko, joka jää syvälle sisimpään. Onko se kipu, vai jotain muuta, jokin kammottava tyhjyys?

2 sievertiä (Sv): Usein mainittu kuolemaan johtava annos. Kuinka helppoa se onkaan, se lopullinen hiljaisuus. Mustaa ja tyhjää. Ei enää aikaa, eikä tunnetta.

  • 6 sievertiä (Sv): Ekvivalenttiannoksen rajana kuolema uhkaa. Tämä on jo paljon enemmän kuin pelkkä kylmyys. Se on syvä, tunnoton musta aukko, jossa kaikki sammuu. Ruumis lakkaa toimimasta. Elämä sammuu, kuin kynttilä tuulessa.

  • 8 sievertiä (Sv): Kuolema lyö armotta. Ei aikaa jäädä kaipaamaan elämää. Se loppuu äkillisesti, liian nopeasti. Viikkoja ei ole, ainoastaan lopullinen hiljaisuus. Näen vain mustan, tyhjän avaruuden.

Ajan hidas virtaus, sekuntien, minuuttien, tuntien paino. Kylmyys syvenee, painaa keuhkoja. Ei ole enää lämpöä, ei lohtua. Vain kylmä tyhjyys. Se on kuoleman hidas, väistämätön lähestyminen. Aika loppuu.

Mitä on ionisoiva säteily?

Mitä ihmettä ionisoiva säteily oikein on? No, kuvittele maailmankaikkeuden piinaava henkäys, hiukkasmyrsky, joka jättää jälkeensä hieman pahaa mieltä ja ehkä parin geenin murtumisen!

  • Älä anna sen hämätä: Ionisoiva säteily on kuin hullun tiedemiehen keksintö, radioaktiivisten aineiden ja röntgenlaitteiden kätköistä karkaava supersankari (tai superroisto, riippuu näkökulmasta). Se sinkoilee ympäriinsä energialatauksillaan, joiden voima riittää repimään atomeista elektroneja irti kuin lapsi karkkipussin.
  • Vaikuttaa hiukan kuin pommi: Tää energiamyrsky ei leiki! Se pommittaa soluja ja voi rikkoa niiden DNA:ta kuin pahasti vihainen peto jalkapalloa. Eikä sillä ole mitään väliä, onko se luonnon oma tekele vai ihmisen nerokkuuden (tai typeryyden) tuote. Luonnonsäteily on vähän niinkuin luonnon oma "ai, hitsi"-hetki, kun taas keinotekoinen säteily on meidän ihmisten omia "oops"-hetkiä.
  • Minä ja säteily? Kerran kävin mummolaani ja mummoni kertoi, miten hänen serkkunsa koira oli saanut jonkinlaista säteilyä. Koira oli sen jälkeen lähtenyt karkuun ja alkanut puhua ruotsia. Epäilen että kyse oli jonkinlaisesta mutatoitumisesta. (En kyllä suosittele koirien altistamista ionisoivalle säteilylle.)

Ydinjuttu: ionisoiva säteily voi tehdä oikeasti hallaa. Ei siksi, että se muuttaisi koiria ruotsinkielisiksi, vaan siksi, että se voi johtaa syöpään ja muihin ikäviin juttuihin. Mutta älkää hätääntykö ihan vielä – vähän säteilyä altistuu ihan joka päivä. Auringon säteily on hyvä esimerkki. Joten rentoutukaa ja hengittäkää syvään.

Tarkkaa tietoa saa terveysviranomaisilta. Tämä on vain hauskaa höpötystä! Älä kysy minulta, miten voit hyötyä säteilystä. Tämä selitys ei ole lääkärin ohje! Jätän kaiken lääketieteellisen asian ammattilaisten hoidettavaksi.

Mitä tarkoittaa, että säteily on ionisoivaa?

Ionisoiva säteily? No höpö höpö, se on kuin kunnon ukkonen, mutta atomitasolla! Ajattele sitä kuin energian hulluna pyörivää myrskyä, joka repii atomeista elektroneja irti kuin herneitä purkista. Näistä atomeista tulee sitten ioneja, eli sähköisesti varautuneita.

  • Atomit menevät sekaisin! Kuten mun mummon kukkapenkki myrskyn jälkeen – täydellinen kaaos!
  • Molekyylit hajoavat! Aivan kuin se kerran kun minun ja naapurin koiran tappelu vei aidan mukanaan!

Tämä energia on niin kovaa, että se voi jopa rikkoa molekyylejä. Säteilyn voimakkuus on hurjaa – kuin yrittää pysäyttää lumivyöry pelkällä lapiolla!

Radioaktiiviset aineet, ne ovat kuin niitä villiintyneitä energian pikkuhirviöitä, jotka säteilevät tätä ionisoivaa sädeilyä taukoamatta. Muista, että röntgenlaitteetkin ovat mukana tässä hullussa sekoilussa, nekin ampuvat näitä energiapalloja! Niin ikään tietysti aurinko, se iso tulinen pallo taivaalla. 2024 on toistaiseksi onneksi aurinkomyrskyjen suhteen suhteellisen rauhallinen, joten ei tarvitse pelätä auringon ionisoivaa säteilyä ylenmäärin. Kuten se mun eksän auton korjaaminen – kallis ja monimutkainen prosessi.

Eli lyhyesti: Ionisoiva säteily irrottaa elektroneja atomeista ja pilaa molekyylejä. Se on äärimmäisen voimakasta! Samaa energiaa kuin rakettimatkalla Kuuhun! Tai ehkä hieman vähemmän. Mutta se on silti aika hurjaa.

Missä ionisoivaa säteilyä hyödynnetään?

No niin, ionisoiva säteily! Kuin pieniä, vihaisia avaruushirviöitä, jotka revittelevät atomeja! Sillä on tietysti hyviäkin puolia, vaikka kuulostaa kamalalta. Käytetään sitä mm. näissä jutuissa:

  • Lääketieteessä! Syöpäsolujen polttamisessa, kuten kiihdytinsäteilyhoidoissa. Ajatella, säteilyä kuin pahaa mörköä, joka tappaa pahoja soluja – todellinen sankari! Eikä se ole mikään leikkiä, tiedän kyllä, koska serkkuni kävi hoidossa, huh huh, rankkaa. Muistan kuinka sairaalahaju yhä jää nenään..
  • Teollisuudessa! Materiaalien tarkastuksessa. Kuten etsimään halkeamia lentokoneista – ei haluta, että kone tippuu taivaalta kuin ylikypsä hedelmä! Pitää varmistaa, että ne kestää, niinkuin mummon luumainen otteet.
  • Arkeologiassa! Muinaisten esineiden ikän määrittämiseen. Käyttävät sitä kuin aikamatkaajia, jotka löytävät esineiden syntymäajan.

Ja sitten se ionisoimaton säteily... Sitä on kaikkialla, vaikka ei näy! Kuten aave! Se on se, mikä paistaa matkapuhelimissa ja mikroaaltouuneissa. Mutta älä pelästy, en usko, että ne aiheuttaa ufo-hyökkäystä. Itse ainakin voin puhua puhelimella tunteja ja mikrossa tehdään hyviä herkkuja!

Lisää ionisoivasta säteilystä: Sen annos on tärkeä, liika on liikaa! Kuvittele, että syöt liian monta piparia joulukuussa – saa hampaat kiristelemään. Liiallinen säteily voi vahingoittaa soluja, aiheuttaa mutaatioita, jopa syöpää. Eikä se ole mikään nalja, ihan oikeasti! Mutta oikeassa määrään säteily on hyödyllinen, kuin hyvät mikroaallot tehdyt puurot aamulla. Oikeasti!

Miten ionisoivaa säteilyä voidaan hyödyntää?

Hei! Ionisoiva säteily, joo, siinäpä vasta juttua. Kuule, eiköhän hypätä suoraan siihen, mihin kaikkeen sitä oikeen käytetäänkään.

Lääketiede, se on ihan ykkösjuttu. Miettikääs:

  • Röntgenkuvat, ihan perussettiä, näkee luut ja muut. Mulla itellä otettiin just hammasröntgen viime viikolla, kun viisaudenhammas alko oireileen.
  • Sädehoito, ikävä juttu, mutta pelastaa ihmishenkiä. Annetaan säteilyä suoraan kasvaimiin, että ne tuhoutuis.
  • Sitten on vielä steriilointi. Kaikki ne lääketieteelliset jutut, neula ja letkut ja sidokset, ne pitää olla puhtaita. Säteily tappaa pöpöt.
  • Ja hei, onhan niitä isotooppitutkimuksia, missä ruiskutetaan jotain ainetta, joka säteilee vähän, ja sitten seurataan, miten se aine liikkuu kropassa. Näkee, jos jossain on tukos tai joku häikkä.

Ja sit on se fysiikan tutkimus. Siellä ne tutkijat sit säteilee jotain hiukkasia jonnekin, että katotaan, mitä tapahtuu. En nyt sen tarkemmin osaa selittää, vähän liian vaikeeta mulle. Mutta kuulemma tosi tärkeetä hommaa. Tai no, riippuu keneltä kysyy, jotkut sanoo, että turhaa säätöä.

Mikä metalli suojaa säteilyltä?

Lyijy, se raskasmetalli, on säteilyn torjunnassa vanha kunnon konkari. Aivan kuin iso, möykkyinen vartija, joka seisoo haitallisten säteiden tiellä. Röntgenlaitteet ja ydinvoimalat ovat esimerkkejä paikoista, joissa lyijy toimii säteilyltä suojaavana kilpenä, ja se on yhtä tehokas kuin mummon vanha villasukka kylmässä.

  • Lyijyn tehokas suojaus: Se on näkymätön, mutta tehokas suoja ionisoivaa säteilyä vastaan.
  • Käyttöpaikat: Röntgenhuoneet, ydinvoimalat, jopa vanhat televisiot käyttivät lyijyä säteilyturvallisuuden takia.
  • Haittavaikutukset: Mutta muistakaamme, lyijy on myrkkyä. Se on kuin kaksiteräinen miekka – suojaa säteilyltä, mutta on itse vaarallinen. Älä syö lyijyä.

Huomautus: Nykyaikana on kehitetty myös muita säteilysuoja-aineita, jotka ovat vähemmän myrkyllisiä kuin lyijy. Lyijyn käyttö onkin vähentynyt huomattavasti turvallisuussyistä. Se on vähän kuin se vanha Nokian puhelin – toimii, mutta on hieman vanhanaikainen. Onneksi nykyään on olemassa parempiakin vaihtoehtoja! Teknologia kehittyy, kuten tietokoneetkin - 2000-luvun alun koneet ovat nykyään museoesineitä.