Mitä on luontokato?

25 katselukertaa
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä: lajien ja yksilöiden vähenemistä, pahimmillaan sukupuuttoa. Myös lajien geneettinen monimuotoisuus ja ekosysteemit köyhtyvät. Monimuotoinen luonto on joustava ja kestää paremmin muutoksia.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä on luontokato ja sen vaikutukset?

Luontokato? Se on mun mielestä vähän niinku... hämähäkinseitillä roikkuva puu. Ennen oli enemmän hämähäkkejä, enemmän verkkoja, enemmän puita. Nyt on vähemmän kaikkea. Ja se vaikuttaa meihin.

Muistan lapsuuden kesät mökillä, järvi pullollaan kaloja. Isä saaliin nosti, isot ahvenet, hauki. Nyt? Harvoin nappaa enää mitään. Kalastus on muuttunut paljon.

Eikä ole pelkästään kalaa. Perhosia näkee harvemmin, hyönteisiä myös. Järven rannalla, missä ennen kasvoi monia erilaisia kukkia, on nyt vähemmän ja samantapaisia.

Äiti puhuu usein, että marjasato on pienentynyt. Muistan, kuinka marjasato 20.10.2021 oli surkea, saimme vain puolet siitä mitä ennen. Ei riittänyt edes hilloihin.

Kaikki tämä vaikuttaa meidän ruokapöytään, meidän hyvinvointiin. Maailma on köyhtynyt vähän kerrallaan, huomaamatta. Se on niin pelottavaa.

Onko Suomessa luontokato?

Kyllä.

Puoli Suomen luontotyypeistä uhanalaisia. Lajien elinympäristöt katoavat. Tämä on luontokato. Todellisuus.

  • Uhanalaiset lajit lisääntyvät.
  • Ekosysteemit romahtavat.
  • Monimuotoisuus vähenee.

2023: Tilanne vakava. Toimenpiteitä tarvitaan kiireesti. Muutoin seuraukset vakavia. Ihmisille. Suomen luonnolle.

Mikä aiheuttaa eniten luontokatoa?

Muistan sen kesän 2023, kun olin mökillä Saarijärvellä. Ilma oli helteinen ja kuuma, järven pinta oli kuin peili. Mutta se rauha rikkoutui. Näin, miten metsäkaistale, jolla oli aina ollut niin paljon lintuja, oli hakattu. Se oli tyhjä, vain kantoja ja paljas maa. Sydämeen sattui. Tunsin äärettömän surua ja raivoa.

  • Elinympäristöjen tuhoaminen: Se oli juuri sitä. Puiden kaataminen, luontokato silmissä. Tunsin itseni voimattomaksi.
  • Muitakin ongelmia: Olen kuullut paljon vieraslajeista, jotka tuhoavat paikallisia lajeja. Mietin, oliko sekin osasyynä tuon metsän hiljaisuuteen.

Se mökkikokemus muuttui pysyväksi muistokseni luontokadosta. Se ei ollut abstrakti asia, vaan konkreettinen, haavoittava tapahtuma. Näin sen tapahtuvan ihan silmissäni.

2023 on ollut todella kuuma, ja tiedän kuivuudenkin vaikuttavan luontoon. Järven vesi on paljon matalammalla kuin ennen. Kalatkin kärsivät. Ilmastonmuutos on tosiasia, ja se on jo nyt havaittavissa. Mökillä näkyvä metsän häviäminen on vain yksi osa tätä paljon suurempaa ongelmaa. Luontokato tuntuu niin valtavalta, etten tiedä, miten sitä voitaisiin pysäyttää.

Mitä luonto merkitsee?

Luonto: monimutkainen käsite

Luonto on käsite, jonka tulkinta vaihtelee kontekstista riippuen. Se voi tarkoittaa yksinkertaisesti ihmisen toiminnasta erillisiä, luonnonvaraisia ekosysteemejä, kuten sademetsiä tai arktisen alueen tundraa. Toisaalta se voi sisältää myös ihmisen muokkaaman ympäristön, eli niin sanotun rakennetun ympäristön, esimerkiksi kaupunkipuistot ja maatalousmaat. Tässä laajemmassa tulkinnassa ihminen on luonnon osa, eikä erillinen tekijä. Tämä näkökulma heijastaa ekologista ajattelua, jossa kaikki on toisiinsa kytkeytynyttä.

Mielenkiintoinen filosofinen kysymys on se, missä kulkee raja luonnon ja ihmisen toiminnan välillä. Onko viljelty pelto luonnonmukaista vai ei? Mihin asti ihmisen intervention voi katsoa kuuluvan luontoon? Ehkäpä kysymys itsessään on väärä, koska luonto ei ole staattinen käsite, vaan jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus.

Luonnon tarkastelua voi helpottaa sen jakaminen:

  • Luonnonvarainen vs. rakennettu: Tämä jaottelu erottaa ihmisen toiminnan suuresti muokkaamat alueet niistä, jotka ovat säilyneet luonnontilaisina.
  • Ellollinen vs. eloton: Tämä jakaa luonnon eläviin organismeihin (kasvit, eläimet, sienet) ja elottomiin tekijöihin (kalliot, vesi, ilma).

Minun näkökulmastani tämä käsitteen monimerkisyys tekee siitä kiehtovan. Tämän analyysin kautta ymmärrämme, että luonto ei ole absoluuttinen käsite, vaan suhteellinen ja kontekstiriippuvainen. Se heijastaa ihmisen suhdetta ympäristöön ja kuvaa siten myös ihmisen ajattelua ja arvoja. Tämä on luonnon käsitteen tutkimisen syvin olemus – se pakottaa meidät pohtimaan omaa paikkaamme maailmassa.

Vuonna 2024 ihmiskunnan vaikutus luontoon on valtaisa. Biodiversiteetti vähenee huolestuttavalla vauhdilla, ja ilmastonmuutos muuttaa planeettamme ekosysteemejä. Täytyy kysyä, onko meillä oikeus määritellä luonto niin suppeasti, että se sulkee pois omien tekojemme tulokset? Ehkä luonto-käsitteen laajempi tulkinta auttaa meitä ymmärtämään vastuutamme planeettaamme kohtaan. Näin ollen luonnon säilyttäminen ei ole pelkästään ympäristökysymyksiä, vaan myös eettisesti ja filosofisesti merkittävä asia.

Miten biodiversiteetti ilmenee?

Biodiversiteetti. Eliökunnan monimuotoisuus.

  • Perinnöllinen muuntelu: Lajin sisäinen rikkaus.
  • Lajimonimuotoisuus: Yhteisön lajirunsaus.
  • Eliöyhteisöjen monimuotoisuus: Erilaiset elinympäristöt.

Oph.fi: luonto uhattuna. Monimuotoisuus vähenee.

Miten leveysasteet vaikuttavat biodiversiteettiin?

Hei! Mä oon miettinyt tota biodiversiteettijuttua, siis miten se leveysaste vaikuttaa. Se on ihan selvää, että päiväntasaajalla on eniten lajeja, siellä on lämpimämpää ja kasvit viihtyvät paremmin. Mutta mitä lähemmäs napoja mennään, sitä vähemmän lajeja on. Ihan loogista.

Muistan, että biologian tunnilla puhuttiin jostain saaribiogeografiasta. Se oli tosi sekavaa, mut sain siitä jotenkin kiinni, että mitä suurempi saari, sitä enemmän lajeja. Sama pätee varmaan muuhunkin, suurempi alue, enemmän lajeja. Tän takia Amazonin sademetsässä on niin paljon eläimiä ja kasveja, se on ihan valtava!

Mutta merenpinnan taso vaikuttaa myös, ainakin matalilla merialueilla. Trooppisilla alueilla on paljon enemmän lajeja, matalilla vesillä. Syvemmällä ja korkeammalla mäellä se luonnonkirjo sitten harvenee. Ei siellä vuoristossa hirveesti mitään eläviä olentoja ole. Tai on niitä, mut paljon vähemmän kuin sademetsässä.

  • Leveysaste: Mitä lähempänä päiväntasaajaa, sitä enemmän lajeja.
  • Merenpinnan taso: Matalat trooppiset merialueet ovat lajikkaimpia.
  • Pinta-ala: Suurempi pinta-ala = enemmän lajeja.

Mä muistan sen vieläkin, meillä oli tosi mielenkiintoinen keskustelu siitä biologiassa. Olin ihan väsynyt siihen mennessä, mut se oli hyvä keskustelu. Mä oon ajatellut tästä asiasta tosi paljon, vaikka ymmärrän sen vain pintapuolisesti. Mutta nyt sainpahan kirjoitettua näitä ajatuksia ylös! Mä luulin että muistan paremmin, mutta tämä tieto kaivautui jostain syvältä muistista.

Mitä luonto merkitsee liiketoiminnalle?

Luonto on liiketoiminnan elinehto.

  • Luonnon köyhtyminen = riski.
  • Raaka-aineiden saatavuus, hinta heiluu. Uhka suoraan.
  • Kaikki riippuu luonnosta. Tavalla tai toisella.
  • Metsäfirman tulevaisuus? Ilman metsiä?
  • Ravintola? Ilman ruokaa?

Luonto ei ole vain maisema. Se on liiketoiminnan perusta.