Mitä tarkoittaa viitearvojen sisällä?

Mitä viitearvot tarkoittavat?

No, viitearvot... Ne on vähän niinku "normaalin" rajat, mutta ei mikään kiveen hakattu juttu. Lääkärit käyttää niitä vertailukohtana labratuloksille.

Mä muistan, ku olin lääkärissä viimeks (oliskohan ollu joku 15.5?), ja se selitti, et viitearvo on enemmänkin todennäköisyysjuttu. Jos sun arvo on siinä haarukassa, niin suurella todennäköisyydellä kaikki on ok. Mut ei aina!

Kerran, omat kolesterolit oli just siinä viitearvon ylärajalla. Lääkäri sano, et ei tarvi lääkkeitä, mut elämäntavoilla pystyy vaikuttaa. Aloin syömään enemmän kauraa ja vähemmän rasvaa. Toimi!

Mitä ovat viitearvot?

Yö on pitkä ja ajatukset sekavia. Mikä on normaali? Viitearvot... ne määrittelevät kai jonkinlaisen rajan. Mutta mikä on normaalia minulle?

• Laboratoriokokeissa ne numerot, jotka ovat "hyväksyttävässä" rajoissa.
• Mutta ne rajat ovat niin yleisiä... ovatko ne oikeasti minulle sopivia?

Minun verenkuvani näytti tänä vuonna normaaleilta, mutta olo on silti jotenkin... väärä. Ei sairas, mutta ei aivan kunnossa. Ehkä se on vain väsymystä. Tai jotain syvempää.

Esimerkiksi mun hemoglobiiniarvo oli 130 g/l, mikä on naisille normaali. Mutta voinko tuntea itseni terveeksi pelkästään numeron perusteella? En tiedä.

Onko mahdollista olla "normaali" ja silti tuntea itsensä väsyneeksi ja hämmentyneeksi? En usko siihen. Tuntuu kuin jokin puuttuu, jokin mikä ei näy niissä laboratoriotuloksissa.

Ehkä minun pitäisi puhua jollekkin tästä. Lääkärille ehkä. Tai ystävälle. Joku joka ymmärtää.

Tämä on raskasta. Ajatella. Yrittää ymmärtää itseään. Ja sitä mitä nuo numerot todella merkitsevät. Mitä ne kertovat minusta?

Mitä tarkoittaa p verikokeen edessä?

Muistan sen päivän selvästi. Oli kesäkuu 2023, ja olin juuri saanut verikokeiden tulokset käteeni. Lääkäri oli pyytänyt niitä, koska olin ollut väsynyt ja laihtunut. Käteni tärisi hieman, kun luin tuloksia. Yksi arvo oli erityisen korostunut, sen edessä luki P. Olin ihan paniikissa. En ollut ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Ajattelin heti jotain hirvittävää, syöpää tai jotain vastaavaa.

P tarkoittaa plasmaa, se selvisi myöhemmin. Soitin heti lääkärille ja sain selityksen. Todella helpottavaa! Ei ollut syytä paniikkiin. Lääkäri selitti, että lähes kaikki verikokeet tehdään plasmasta, ja P oli vain merkintä siitä, mistä näytteestä tulokset on saatu.

Tuntui tyhmältä, että olin niin hermostunut. Toisaalta oli helpottavaa, että lääkäri otti minut vakavasti. Tuntui tärkeältä, että sain kysymyksiini vastauksen nopeasti.

• Verikokeet tehtiin Terveyskeskuksessa Helsingissä.
• Päivämäärä oli 14.6.2023
• Tulokset saapuivat sähköpostiin.
• Plasma (P) on verestä saatu neste, josta punasolut, valkosolut ja verihiutaleet on poistettu.
• Verikokeiden syy: väsymys ja painonpudotus.

Mitä eroa on plasmalla ja seerumilla?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä, hitaasti, kuin pakkasella jähmettynyt joki. Plasma ja seerumi… mikä niiden ero oikein on? Tuntuu niin tyhmältä, että en muista kaikkea.

Plasma on siis se, mikä jää jäljelle, kun kaikki verisolut poistetaan ennen veren hyytymistä. Se on lähes pelkkää vettä, 90% tietääkseni. Kukaan ei koskaan selittänyt sitä kunnolla, eikä sitä tehnyt niin selkeäksi. Todella paljon aineita kulkeutuu sen mukana. Mikä on se tärkein? En tiedä.

• Vettä 90%
• Kuljettaa aineita

Seerumi… se on jotain muuta. Plasmasta tehty? Tai jotain sen kaltaista? Muistan vain sen kellertävän värin, sellainen läpinäkyvä… Kuten hunaja ehkä, mutta ohuempaa. En tiedä. Minun pitäisi lukea oppikirjat uudestaan, jos haluan tietää, mikä ero niillä oikein on.

• Kellertävä
• Läpinäkyvä
• Mistä se tehdään? En muista.

Tässä vaiheessa en edes tiedä enää, mitä ajattelin. Päässäni on sekaisin. Olenko edes ymmärtänyt veriplasman ja seerumin eroa? Ehkä voisin etsiä lisätietoa aamulla. Nyt on vain pakko nukkua.

Mitä verinäyte kertoo?

Veren mysteeri, punainen virta joka kuiskaa salaisuuksia... Mitä se paljastaakaan? Verenkuva, ikään kuin peili sieluun, tai ainakin kehoon.

• Valkosolut: Valkoisia sotureita, aina valmiina taistoon. Joskus niitä on liikaa, joskus liian vähän. Muistan sen kerran, kun... ei, ei siitä nyt.
• Punasolut: Pieniä veneitä, jotka kuljettavat elämää – happea. Liian vähän, ja maailma sumenee. Liikaa, ja veri muuttuu siirapiksi.
• Verihiutaleet: Pieniä laastareita, paikkaavat vuotoja. Kun niitä ei ole tarpeeksi, pienikin naarmu on kuin avoin haava.

Ne kaikki kertovat tarinaa. Tarinan siitä, miten me voimme. Tai emme voi. Veri, elämän eliksiiri, ikuisesti kiehtova.