Mitä tietoja ihmisestä voi saada?

1 vuotta sitten 43 katselukertaa

Henkilöstä on saatavilla monenlaista tietoa, joka voi olla henkilötietoa. Nimen ja henkilötunnus lisäksi tiedot voivat sisältää yhteystiedot, kuvia, videoita, sähköpostiosoitteen, sosiaalisen median profiililinkin ja jopa DNA-näytteen, mikäli henkilö on niistä tunnistettavissa. Myös pseudonymisoidut tiedot luokitellaan henkilötiedoiksi.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Digitaalisen jalanjäljen anatomia: mitä tietoja ihmisestä voi saada?

Elämme datan aikakaudella, jossa tietoa kerätään ja analysoidaan jatkuvasti. Tämä koskee myös meistä jokaista yksilöinä. Digitaalinen jalanjälkemme kasvaa päivä päivältä, ja usein emme edes tiedosta, kuinka paljon tietoa meistä on saatavilla. Vaikka nimen ja henkilötunnuksen kaltaiset tiedot ovat itsestäänselviä henkilötietoja, digitaalinen jalanjälki ulottuu paljon laajemmalle.

Yhteystietojen, kuten puhelinnumeron ja osoitteen, lisäksi digitaaliseen jalanjälkeen voi tallentua monenlaista muutakin dataa. Kuvat ja videot, joissa esiinnymme, voivat levitä verkossa ja olla linkitettävissä meihin. Sähköpostiosoitteemme toimii usein avaimena moniin palveluihin ja voi paljastaa verkostojamme ja kiinnostuksen kohteitamme. Sosiaalisen median profiilit ovat avoimia tietopankkeja, joista selviävät niin harrastuksemme, mielipiteemme kuin sosiaaliset suhteemmekin.

Mutta digitaalinen jalanjälki ei rajoitu vain aktiivisesti jakamaamme tietoon. Myös passiivisesti kerättyä dataa, kuten sijaintitietoja ja verkkoselailuhistoriaa, voidaan käyttää meidän tunnistamiseen ja profilointiin. Esimerkiksi älypuhelimemme tallentaa jatkuvasti sijaintiamme, ja verkkosivustot keräävät tietoa selauskäyttäytymisestämme evästeiden avulla.

Vielä syvemmälle mennään biometrisen datan, kuten DNA-näytteen, kohdalla. Vaikka DNA itsessään ei välttämättä paljasta henkilöllisyyttämme, se voi yhdistettynä muuhun tietoon, kuten sukututkimustietokantoihin, johtaa yksilön tunnistamiseen. Tässä kontekstissa on tärkeää muistaa, että jopa pseudonymisoitu data, eli data, josta tunnistetiedot on poistettu tai muutettu, voidaan luokitella henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaminen on edelleen mahdollista muiden tietolähteiden avulla.

Digitaalisen jalanjäljen laajuus herättää kysymyksiä yksityisyyden suojasta. On tärkeää tiedostaa, mitä tietoa meistä on saatavilla ja kuinka sitä voidaan käyttää. Tietosuojalainsäädäntö pyrkii suojaamaan oikeuttamme yksityisyyteen, mutta meidän jokaisen on myös itse oltava aktiivisia digitaalisen jalanjälkemme hallinnassa. Kriittinen suhtautuminen jakamaamme tietoon ja tietosuojaa koskevien asetusten säännöllinen tarkistaminen ovat tärkeitä askeleita kohti digitaalisen identiteettimme suojaamista.