Mitä maakaasusta saadaan?

0 katselukertaa
Kysymykseen siitä, mitä maakaasusta saadaan, vastaus on sähköä, lämpöä sekä teollisuuden raaka-aineita. Maakaasusta saatava energia kattaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon tarpeita. Teollisuudessa maakaasun käyttökohteet liittyvät kemianprosessien raaka-aineisiin ja korkeita lämpötiloja vaativiin tuotantovaiheisiin. Tämä fossiilinen polttoaine palaa puhtaasti, mikä tuo merkittäviä hyötyjä teollisuuden päästöjen vähentämisessä.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä maakaasusta saadaan? Energiaa ja raaka-aineita

Monet pohtivat, mitä maakaasusta saadaan ja miten tätä luonnonvaraa hyödynnetään tehokkaasti. Maakaasun ymmärtäminen auttaa hahmottamaan nykyaikaisen energiantuotannon ja teollisuusprosessien toimintaa. Selkeiden faktojen avulla vältetään väärinkäsityksiä energiamuotojen eroista ja tunnistetaan puhtaamman palamisen tuomat konkreettiset edut teollisuudelle.

Mitä maakaasusta saadaan ja miten sitä käytetään Suomessa?

Maakaasua hyödynnetään yhteiskunnassa monipuolisesti eri energiatarpeisiin, ja sen merkitys näkyy erityisesti laajamittaisessa energiantuotannossa sekä teollisuuden prosesseissa. Noin 75 prosenttia Suomen maakaasusta käytettiin aikoinaan sähköntuotantoon, lämmöntuotantoon ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Vaikka energiamarkkinat ovat vuosien varrella muuttuneet ja kaasun rooli elää murrosta, maakaasulla on edelleen omat tärkeät käyttökohteensa suomalaisessa arjessa ja tuotannossa.

Sähkön- ja lämmöntuotannon keskeinen polttoaine

Suuri osa maakaasusta ohjataan perinteisesti voimalaitoksiin, joissa se palaa puhtaasti verrattuna moniin muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto eli CHP (Combined Heat and Power) on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi hyödyntää kaasua, sillä prosessissa syntyy samanaikaisesti sekä kaukolämpöä että maakaasusta saatava energia taajamien tarpeisiin.

Maakaasua käyttävät Suomessa lisäksi teollisuus ja kasvihuoneet. Teollisuustuotannossa kaasua tarvitaanprosesseissa, jotka vaativat tasaista ja korkeaa lämpötilaa. Kasvihuoneviljelyssä puolestaan hyödynnetään sekä maakaasun palamisesta vapautuvaa lämpöä että hiilidioksidia, mikä vauhdittaa vihannesten ja kukkien kasvua suurissa kasvihuoneissa.

Maakaasun rooli kotitalouksissa ja ravintoloissa

Vaikka valtaosa maakaasusta kuluu raskaassa energiantuotannossa ja teollisuudessa, se näkyy myös paikallisesti urbaanissa arjessa. Esimerkiksi Helsingissä noin 30 000 kotitaloutta ja 300 ravintolaa valmistaa ruoan maakaasulla. Kaasuliesi on monen ammattikokin suosikki, sillä se reagoi lämmönsäätöön silmänräpäyksessä.

Kaasun jakelu vaatii omanlaisensa putkiverkoston, minkä vuoksi sen käyttö kotitalouksissa keskittyy tietyille alueille, joissa verkko on valmiina. Vaikka kotitalouksien osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, se tuo paikallista joustavuutta energiankäyttöön.

Maakaasun ja muiden polttoaineiden vertailu energiantuotannossa

Energian tuotantomuotoja valittaessa punnitaan usein eri vaihtoehtojen päästöjä, tehokkuutta ja toimitusvarmuutta. Maakaasu asettuu näissä vertailuissa perinteisten raskaiden polttoaineiden ja uusiutuvien välimaastoon.

Maakaasu

  1. Erittäin korkea hyötysuhde sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
  2. Teollisuuden prosessit, voimalaitokset ja tietyt kaupunkien kiinteistöt.
  3. Puhtaampi palavissa fossiilisissa kuin hiili tai öljy, mutta tuottaa silti hiilidioksidipäästöjä.

Biokaasu (Uusiutuva vaihtoehto)

  1. Vastaa kemiallisesti maakaasua, joten se sopii samoihin käyttökohteisiin.
  2. Liikennepolttoaineena, teollisuudessa ja energiantuotannossa.
  3. Lähes hiilineutraali vaihtoehto, joka voidaan syöttää suoraan olemassa olevaan kaasuverkkoon.
Maakaasu toimii pitkälti siltana kohti puhtaampia energiamuotoja. Siirtyminen uusiutuvaan biokaasuun tapahtuu usein saumattomasti, sillä jakelujekko ja polttolaitteet ovat pitkälti samoja.

Ravintoloitsijan arki kaasulieden äärellä Helsingissä

Juha, 42-vuotias ravintoloitsija Helsingin keskustassa, pyörittää vilkasta kortteliravintolaa, jonka keittiön sydämenä toimii perinteinen kaasuliesi.

Aluksi Juha mietti siirtymistä pelkkään sähköön, mutta keittiömestari vastusti ajatusta kiivaasti vedoten liekin nopeaan reagointikykyyn.

He päättivät pitää maakaasulla toimivan lieden, mikä mahdollistaa nopean ruskistuksen ja tarkan lämmönsäädön kiireisinä lounasaikoina.

Ratkaisu on pitänyt keittiön henkilökunnan tyytyväisenä ja ruoan laadun tasaisena, vaikka energiamarkkinoiden hintavaihtelut ovat tuoneet omat haasteensa liiketoimintaan.

Jos haluat oppia lisää tästä aiheesta, lue myös artikkelimme Onko maakaasu raaka-aine?.

Yleiset väärinkäsitykset

Mihin maakaasua käytetään eniten Suomessa?

Suurin osa maakaasusta on perinteisesti kulunut sähköntuotantoon, kaukolämmön tuotantoon sekä teollisuuden tarpeisiin. Myös kasvihuoneet hyödyntävät kaasua lämmityksessä.

Voiko tavallinen kotitalous käyttää maakaasua?

Kyllä, mutta vain tietyillä alueilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tuhannet kotitaloudet ja ravintolat valmistavat ruokaa maakaasulla olemassa olevan kaasuverkon kautta.

Miten maakaasu eroaa biokaasusta?

Maakaasu on fossiilinen polttoaine, kun taas biokaasu syntyy orgaanisen jätteen mädätyksestä. Kemiallisesti ne ovat hyvin samankaltaisia, minkä ansiosta biokaasua voidaan sekoittaa maakaasuverkkoon.

Yleiskuvaus

Pääkäyttökohteet energiantuotannossa

Noin kolme neljäsosaa maakaasusta on mennyt sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä teollisuuden tarpeisiin.

Paikallinen merkitys kaupungeissa

Esimerkiksi Helsingissä kymmenet tuhannet kotitaloudet ja sadat ravintolat käyttävät maakaasua ruoanlaitossa.

Siirtymä uusiutuviin

Kaasuverkkoon voidaan syöttää yhä enemmän kotimaista biokaasua, mikä pienentää hiilijalanjälkeä.