Miten meri vaikuttaa ilmastoon?

21 katselukertaa
Meri säätelee tehokkaasti ilman lämpötilaa ja lieventää sen vaihteluita. Se varastoi lämpöä kesällä ja luovuttaa sitä syksyllä sekä alkutalvella. Keväällä ja alkukesällä meri jäähdyttää ilmaa. Vaikka Itämeren pintakerros reagoi nopeammin kuin valtameret, alueen ilmasto on sen ansiosta pääosin merellinen.
Kommentti 0 tykkäystä

Miten meri ja valtameret vaikuttavat maapallon ilmastoon?

Muistan kun viime elokuussa Hangossa rannalla seisoin, kuinka se merituuli hyväili. Aina se meri vain tasaa meidän ilmastoa, tekee arjesta jotenkin vakaampaa ja mukavampaa.

Se on ihan todella kiehtovaa, miten meri varaa kesän lämmön itseensä, kuin jättimäinen lämpöpatteri. Kun syksyn puolella, vaikka ilmat jo viilenevät, merestä kohoaa vielä leppeää höyryä. Olen monta kertaa huomannut sen, kun viime syyskuussa 2022 olin mökillä Tammisaaressa, aamuisin rannasta nousi sumua täynnä kesän energiaa.

Ja sitten taas keväällä, maaliskuussa tai huhtikuun alussa, meri tuntuu pitävän meidän oloja viileämpinä. Se ikään kuin vetää jarrun, ettei lämpö nouse liian nopeasti.

Meidän Itämeri, se on vähän omanlaisensa. Sen pinta lämpenee ja jäähtyy paljon nopeammin kuin ne valtavat valtameret tuolla kauempana. Isä on aina sanonut, ettei ole ihme, kun Itämeri on niin matala. Esimerkiksi Porvoon saaristossa vesi on toukokuun lopussa uimakelpoista, mutta lokakuussa se hyytää jo nopeasti.

Niinpä meillä täällä Itämeren äärellä ilmasto on kyllä ihanasti merellinen. Kesät eivät ole tukahduttavia, eikä talvet usein paukkupakkasilla koettele. Se on meri, joka sen tekee.

Missä maissa on meri-ilmasto?

Meri-ilmasto, se on se elämän lahja, jossa ilmasto ei heittele sinua kuin kuuma peruna. Eihän siellä nyt aina paista, mutta ei siellä lämpötila sentään tanssi humppaa niin, että kesken viikon vaihtuu neljä vuodenaikaa, kuten meillä täällä peräpohjolassa välillä tuntuu. Se on sellainen tasainen ja leppoisa, kuin vanha mummo keinutuolissa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Näitä varsinaisia, lauhkean vyöhykkeen mannerten länsirannikoita kutsutaan usein näiden leppoisien olojen keitaiksi. Siellä meri toimii kuin jättimäinen termospullo: pitää kesällä viileämpänä ja talvella lämpimämpänä. Ei ihme, että ihmiset viihtyvät siellä ja keksivät vaikka minkälaisia ulkoilma-aktiviteetteja, kun ei tarvitse katsella ikkunasta pelätessään ankarinta lumipyryä tai helleaaltoa, joka sulattaa asfaltin.

Missä näitä mukavuusalueita sitten oikein on? No, katsotaanpa:

  • Euroopan länsiosissa, siis siitä Norjasta alkaen, pitkin länsirannikkoa alas aina Portugaliin saakka. Ajattelepa Ranskan viinitiloja tai Irlannin vihreitä niittyjä, juuri sitä tasaisuutta haen takaa.
  • Pohjois-Amerikassa, siellä Tyynenmeren rannikolla, Kanadan ja Yhdysvaltojen puolella. Siellä on usein sumua kuin mummon keittiössä puurolietteen jälkeen.
  • Chilessä, tuossa pitkässä ja kapeassa maassa, jossa Andien vuoret kohoavat kuin maailman selkäranka. Meren vaikutus tuntuu siellä pitkällä pituudella.
  • Sitten on nämä kaukaiset helmet, kuin toisesta ulottuvuudesta: Tasmania ja Uusi-Seelanti. Ne ovat kuin valtavat vihreät laivat keskellä merta, joissa tuulet ja kosteus pitävät huolen viihtyisästä ilmastosta.

Ja miksi meri sitten tekee tämän kaiken? No, se varastoi lämpöä ihan mahdottoman hyvin, kuin iso puuhella, joka pitää pirtin lämpimänä pitkään senkin jälkeen kun tuli on sammunut. Se tasaa lämpötiloja ja tekee niistä alueista paljon mukavampia asua, kun ei tarvitse kestää äärimmäisiä pakkasia tai kuumuuksia. Siellä sadettakin riittää, kun merestä nousee kosteutta ja se tiivistyy, kastellen maiseman vihreäksi. Aika kätevää, eikös?