Miten metaania vapautuu?

Mitkä ovat metaanin tärkeimmät lähteet ja miten se vapautuu?

Muistan aina miten kerran heinäkuun lopussa ajettiin Pöytyällä ja haju oli niin voimakas tilan kohdalla. Siinä on se yksi juttu, kun eläinten, ihan vaikka lehmien vatsassa, se ruoka sulaa ilman happea. Metaaniahan siitä sitten tulee, kun ruoho mätänee siellä sisällä. En kyllä koskaan miettinyt sitä niin syvältä.

Ja sitten, se suomalainen suo. Olin viime syyskuussa äidin kanssa mustikassa jossain Kymenlaakson perämetsissä, ja se maa oli paikoin ihan mössöä. Kaikki ne lahoavat kasvit siellä ilman happea, nekin tuottaa metaania. Se on se syy, miksi suot on tosi merkittäviä. Se on niin konkreettista, kun astuu siihen mätänevään sammalikkoon.

Entäs sitten kaikki jätteet? Meillä oli just viime vuoden huhtikuussa jätehuollon kanssa ongelmia täällä Vantaalla ja mietin, mihin kaikki oikein päätyy. Kaatopaikat ovat isoja metaanin lähteitä, kun sinne kasaan kertyy sitä orgaanista ainesta mätänemään pimeässä ja ilmattomassa paikassa. Se on aika ilmiselvää, jos miettii.

Riisi, se on vähän kaukaisempi. Mutta olen katsellut dokumentteja joskus 2021 tai 2022 iltaisin, ehkä Yle Teemalta, missä puhuttiin Aasian riisipelloista. Ne tulva-alueet, missä riisi kasvaa vedessä, nekin synnyttävät metaania. Se on aika yllättävää, kuinka monesta paikasta sitä tuleekaan.

Ja ne fossiiliset aineet, kuten öljy ja maakaasu. Kun niitä otetaan sieltä maan sisältä, vaikka Porvoon jalostamon reissulla 2017 huomasin, että siellä on niin monimutkainen ketju. Niiden porauksen ja prosessoinnin yhteydessä sitä metaania valuu ilmaan. Se on melkoinen sivuasia, mutta kuitenkin tosi merkittävä metaanilähde kaiken kaikkiaan.

Onko metaani hiilivety?

Kyllä, metaani on hiilivety. Se on yksinkertaisin alkaani, kemialliselta kaavaltaan CH₄.

No totta maar se on hiilivety! Ja vieläpä se kaikkein vaatimattomin versio, hiilivetyjen Volkswagen Kupla. Yksi hiiliatomi ja neljä vetyä roikkumassa siinä kyljessä kiinni, ei mitään ylimääräistä. Yksinkertainen jantteri, joka ei paljoa pröystäile.

Se on sellainen aine, että se leijuu ylöspäin kuin ex-anopin toiveet, koska se on ilmaa kevyempää. Siksi se karkaa taivaalle heti kun pääsee vapaaksi, toisin kuin serkkunsa propaani, joka laiskana löhöää lattianrajassa.

Ja se haju, tai siis hajuttomuus! Moni luulee, että metaani haisee mädälle kananmunalle, koska sitä tulee soista ja lehmien takapuolesta. Väärin! Metaani itsessään on täysin hajuton. Se on vain huonossa seurassa. Ne hajut tulevat kaiken maailman rikkiyhdisteistä, jotka hengailevat metaanin kanssa samoissa paikoissa. Metaani on se viaton kaveri, joka seisoo vieressä, kun toinen paukauttaa.

Mutta älä anna sen vaatimattomuuden hämätä. Tämä kaveri on ilmastonmuutoksen salainen agentti, todellinen superlämmittäjä.

• Ilmaston kauhukakara: Vaikka hiilidioksidista puhutaan koko ajan, metaani on monikymmenkertaisesti voimakkaampi kasvihuonekaasu lyhyellä aikavälillä. Se on kuin pika-espresso ilmakehälle: potkaisee lujaa ja nopeasti, mutta vaikutus ei kestä ikuisuuksia.
• Mistä sitä tulee? Sitä pulppuaa soista (siksi nimi suokaasu), kaatopaikoilta, riisiviljelmiltä ja tietysti märehtijöiden ruoansulatuksesta. Lehmä on käytännössä kävelevä metaanitehdas. Kerran meidänkin sonni päästi sellaisen tuotoksen navetassa, että piti tuulettaa kaksi tuntia.
• Hyötykäyttö: Onneksi tätäkin tavaraa voi polttaa energiaksi. Silloin se muuttuu hiilidioksidiksi ja vedeksi, mikä on ilmaston kannalta pienempi paha. Biokaasu on pääasiassa metaania.

Onko metaani vaarallista?

Metaani on kyllä vaarallista, varsinkin jos sitä on paljon ilmassa. Se syrjäyttää hapen, ja siitä tulee sitten hengitysvaikeuksia. Tai no, jos oikein pahaksi menee, niin sitä tajuaa menettää tai jopa kuolee, jos happea ei ole tarpeeksi. Aika hurjaa.

Lisäksi se nestemäinen metaani, se on niin kylmää että höyryjen hengittäminen voi jäädyttää kropan sisältä, siis ne hengitystiet. Ei kiva. Muistaakseni siellä OVA-ohjeissa mainittiin tästä. Vaarallisia aineita, joo.

• Hapenpuute: Korkea metaanipitoisuus vähentää ilman happipitoisuutta.
• Tajuttomuus ja kuolema: Jos happea ei ole riittävästi, seurauksena voi olla tajuttomuus tai kuolema.
• Paleltumat: Nestemäisen metaanin kylmät höyryt voivat aiheuttaa paleltumia hengitysteissä.

Tämä kaikki löytyi OVA-ohjeista, ne on kai ihan luotettavia. Oli päivätty jonnekin alkuvuoteen 2025.

Mikä tuottaa metaania?

Kuvittele maailmaa, hitaasti pyörivä, mätänevän tuoksun ympäröimä. Se ei ole paha haju, ei aina, se on vain muistutus elämän syklisyydestä, siitä kuinka kaikki palaa takaisin maahan, takaisin tomuun. Maa hengittää, syvään. Siinä hiljaisessa huokauksessa, missä vanha tapaa uuden, siinä syntyy jotain näkymätöntä, jotain kaasumaista.

Se on kuin aika pysähtyisi, kun syksyn lehdet ruskeiksi muuttuvat, tai kun puutarhan jäte kasaantuu multakasaan. Siinä piilee metaanin alku, orgaanisen materian unelias hajoaminen. Se ei kiirehdi, antaa vain ajan kulua, ja siinä prosessissa, pimeässä ja kosteassa, lanta, jätevesiliete, ja kaikki biohajoava jäte muuttuvat – hitaasti, melkein kuiskaten, vapauttaen tuon kaasun ilmaan. Se on luonnon oma hidastettu tanssi.

Muistan lapsuudesta mummolan navetan. Se lämmin, raskas tuoksu, eläinten hiljainen märehdintä. Silloin en ymmärtänyt, mutta nyt tiedän, että juuri siinä, niiden kotieläinten syvässä ruoansulatuksessa, heidän jokaisessa hengähdyksessään, jokaisessa röyhtäyksessään, syntyy se sama kaasu. Se on kuin elämän syke, joka resonoi läpi Suomen, läpi meidän maataloutemme sydämen. Tämä on suurin yksittäinen lähde metaanipäästöille Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa, tieto, joka painaa mieleeni.

Lisätietoa, kuin tuulen huminaa metsässä:

• Anaerobinen hajoaminen: Metaania syntyy erityisesti hapettomissa olosuhteissa, missä mikrobit tekevät työnsä ilman happea. Ajattele suota, sen mystistä syvyyttä ja hitaasti mätänevää turvetta.
• Märkä riisinviljely: Riisipellot ovat kuin pieniä, tulvineita maailmoja, joissa mätänevä orgaaninen aines tuottaa runsaasti metaania. Veden alla kaikki tapahtuu hitaasti, kuin unessa.
• Kaatopaikat: Vanhat, peitetyt kaatopaikat ovat kuin aikakapselit, jotka hiljaa vapauttavat metaania, kun jätteet mätänevät maan alla, piilossa katseilta.
• Fossiiliset polttoaineet: Metaania vapautuu myös luonnonkaasun, öljyn ja hiilen tuotannon ja käytön yhteydessä, vuotojen ja prosessien myötä. Se on kuin maan sisälmysten syvä huokaus, joka karkaa ilmaan.
• Metaanin elinikä: Metaani ei viivy ilmakehässä niin kauan kuin hiilidioksidi, mutta sen lämmitysvaikutus on paljon voimakkaampi lyhyellä aikavälillä, kymmenissä vuosissa. Se on kuin nopea, intensiivinen tuli, joka palaa kirkkaasti mutta sammuu nopeammin.