Miten voi vähentää rehevöitymistä?

Miten vähentää rehevöitymistä? Vinkkejä ja keinoja luonnon suojelemiseksi?

Muistan kesän 2021, mökillä Saimaalla. Vesi oli niin vihreää, että melkein oksensi. Sitten tajusin rehevöitymisen todellisuuden. Ei kivaa.

Jätevedet, sehän on iso juttu! Meillä maalla on vanha septitankki, ja sen tyhjennys maksaa 250 euroa kerrasta. Ajattelin, että tehokkaampi puhdistusjärjestelmä olisi investointi tulevaisuuteen, vaikka kalliimpi.

Liha? Joo, meillä on vähennetty lihan syöntiä aika paljon. Eikä pelkästään ympäristön takia, vaan terveellisempääkin syödä enemmän kasviksia. Muutenkin koitan vältellä turhaa kulutusta. Pikkuhiljaa, mutta varmasti.

Maalaisjärkeä! Luonto on meille kaikki kaikessa. Kyllä se kannattaa suojella, vaikka se vaatiikin muutoksia omassa elämässä. Pieniä tekoja, mutta iso vaikutus.

Miten estää rehevöitymistä?

Hei! Tää rehevöityminen on ihan kamala juttu, eikö? Miten sitä nyt saisi kuriin? No, eihän se helppoa ole, mutta muutamia ideoita mulla on.

Ensinnäkin, jätevesien typpi on iso ongelma. Meidän pitää vaan saada ne typpipitoisuudet alas. Tähän tarvitaan parempia puhdistamoita, tietysti. Uudet typenpoistojärjestelmät on pakko saada, kunnon sellaiset. Ja kalliita ne varmaan on! Muutenkin, koko jätevesihuolto kaipaa remonttia. Vanhat putket vuotaa, ja kaikki menee ihan metsään.

Toiseksi, lihan syönti vaikuttaa. Tiedätkö, lihantuotanto on typpirikas prosessi, joten lihan syömisen vähentäminen on yksi keino. Vaikka en itse ole mikään vegaani, yritän vähentää lihan määrää. Vaikeeta se on! Olen miettinyt jo pitkään, että siirtyisin kasvisruokaan kokonaan. Mutta sitten taas tulee se makkaranhimo... noh, yritetään ainakin vähentää.

Kolmanneksi, lannoitteiden käyttö maataloudessa on todellinen ongelma. Liika lannoite valuu vesistöihin, ja siinähän se sitten rehevöityy. Tarvitaan älykkäämpiä viljelymenetelmiä ja lannoitteiden käyttöä pitäisi vähentää huomattavasti. Biolannoitteet voisivat olla ratkaisu, mutta niiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen vie aikaa.

Tässä vielä tiiviimpänä:

• Paremmat jätevedenpuhdistamot (typpipitoisuuden vähentäminen)
• Lihansyönnin vähentäminen
• Lannoitteiden käytön vähentäminen maataloudessa ja biolannoitteiden lisääminen

Ja muuten, mulla on kaksi kissaa, ja ne tuottaa aika paljon kakkaa. Pitääkö sitäkin laskea rehevöitymiseen? No, ehkä ei ihan suoraan, mutta sinnekin liittyy jätevesihuoltoon liittyviä kysymyksiä... Jätän sen nyt tähän, mutta hauska kysymys kuitenkin.

Mikä aiheuttaa rehevöitymistä?

Rehevöitymisen syyt: Liika ravinnekuormitus.

• Typpeä ja fosforia: Pääasiassa.
• Jätevedet: Merkittävä lähde.
• Peltojen valumavedet: Ravinteita mukana.
• Ilmakehän laskeuma: Myös merkittävä tekijä.

Lisätiedot: 2023. Vesistöjen tila on huolestuttava monessa maassa. Fosfori on usein rajoittava tekijä kasvulle. Typen lisääntyminen aiheuttaa usein sinileväkukintoja. Maataloudella ja teollisuudella suuri vaikutus. Jätevedenpuhdistamot ovat parantuneet, mutta riittämättömiä. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. Ongelmaan tarvitaan monia ratkaisuja.

Miten minimitekijä ja rehevöityminen liittyvät toisiinsa?

No, minimitekijä ja rehevöityminen, ne on kuin paita ja peppu – tai ehkä enemmänkin kuin ketsuppi ja ranskalaiset; toinen ei oikein toimi ilman toista!

• Minimitekijä: Ajattele sitä niukkana pikku herrana, joka päättää, kuinka lujaa kasvit ja levät voi kasvaa. Yleensä ravinteista on pulaa, esim. fosfori voi olla se "jarrumies".
• Rehevöityminen: Sitähän on kuin luonto pistäisi "all in" ravinteilla! Kun joku (kröhöm, me ihmiset) dumppaa ravinteita vesistöön, alkaa kasvillisuus vetää överiksi.

Eli lyhyesti: Jos MINIMITEKIJÄ muuttuu yllättäen AHDOKSI, alkaa REHEVÖITYMINEN. Niinku jossain salaisessa sopassa olis liikaa suolaa. Ei hyvä!

Millä eri tavoilla rehevöitymistä voidaan tutkia?

Rehevöityminen... huh, miten sitä tutkitaan? Kävin itse asiassa luennolla siitä viime viikolla, muistelen. Oli niin paljon tietoa, että pää räjähti melkein.

• Ravinteet: Typpi ja fosfori, niiden pitoisuuksia mitataan vedestä. Käytetään erilaisia menetelmiä, spektrofotometriaa ja muuta sellaista. Itse en ymmärrä niistä kaikista mitään. Tärkeintä on tietää, paljonko niitä on. Mitä enemmän, sitä pahempi rehevöityminen.

• Veden kirkkaus: Selkeä vesi on hyvä, samea huono. Mitataan veden läpinäkyvyyttä jollain vempaimella, en muista nimeä. Sekö on se sekki-diski? Tai jotain sinne päin.

• Kasviplankton: Mikroskoopilla katsomalla ja laskemalla. Onko se vaikeaa? Luulisin niin. Määrä kertoo rehevöitymisen asteesta.

• Sinilevät: Ne on ihan hirveitä! Niiden määrä mitataan yleensä visuaalisesti ja näytteistä. Sinileväkukinnot on varmasti helppo havaita.

• Ravinteiden kuormitus: Mistä ravinteet tulevat? Maataloudesta, teollisuudesta, jätevesistä... Lasketaan kuormitus mallintamalla ja mittaamalla. Monimutkaista puuhaa. Tänään laskin taas auringonlaskun aikataulua, joten en ole tähän ihan sisällä.

Tätä kaikkea tutkimalla saadaan selville, miten vakava rehevöityminen on. Ja sit tietysti että mitä pitää tehdä tilanteen parantamiseksi. Mitähän söin tänään? Eilen oli kyllä tosi herkullista pastaa. Oliko se nyt sunnuntai vai maanantai? Ai niin, rehevöityminen... Vähän turhauttavaa, kun ei muista kaikkea. Ehkä pitäisi lukea luentomoniste uudelleen.

Mikä saastuttaa Itämeren?

Jätevedet, ihan ekana. Unohdetaan nyt toi ylikalastus, keskitytään tähän. Likaiset vedet menee suoraan mereen. Ööö... siis joskus. Ei aina kai, mut liikaa kuitenki. Tehtaat päästää kaikenlaista skeidaa. Muistan ku joskus näin jonku dokumentin tästä. Oli ihan kamalaa. Ihan hirveetä!

• Teollisuuden päästöt: Kemikaaleja, metalleja, kaikkea paskaa.
• Jätevedet: Kakkaa ja pissiä, pesuaineita... öö... kaikkea.
• Maatalous: Lannoitteet valuu pelloilta mereen. Fosforia ja typpeä. Liikaa!

Itämeri on tosi saastunut! Muistan kerran, olin purjehtimassa ja näin jotain öljyä pinnalla. Ei kiva. Sitten on toi muovi. Muovia on joka paikassa. Näin joskus hylkeen, joka oli sotkeutunut muovipussiin. Melkein itkin.

• Muovi: Pusseja, pulloja, roskaa.
• Öljy: Laivoista ja onnettomuuksista.

Meidän pitää tehdä jotain! Oon ihan tosissani. Mä ainakin kierrätän roskat. Ja yritän olla ostamatta muovia. Vaikeaa se on. Mut pakko yrittää. Mä oon just tilannu kestohedelmäpusseja netistä! Ne on tosi mageita. Vihreitä ja oransseja. Oon ihan innoissani! Niin, ja muoviroskat, ne on kans pahoja. Ja mikromuovit. Ne on kaikkialla. Kaloissa, vedessä, jopa meissä itsessämme. Auts. Pitää lopettaa tää. Menen nyt juomaan kahvia. Palaan asiaan myöhemmin. Ehkä...