Montako aikavyöhykettä on?

Montako aikavyöhykettä maailmassa on?

Muistan joskus lukeneeni jostain, että maapallolla on 24 aikavyöhykettä. Aika paljon, eikös?

Mä oon aina miettinyt tota, kuinka se oikeasti toimii. Matkustaessa se on kyllä aika tärkeää tietää. Kerran Thaimaassa, marraskuussa 2019, jouduin itse asiassa melkein lentokoneeseen myöhässä, kun en tajunnut aikavyöhykeasiaa! Oli aika stressiä.

Mutta joo, siis ne 24 vyöhykettä. Jokainen on noin 15 astetta leveä, noin niin ku mä muistan. Se on aika loogista, kun ajattelee, että maapallo pyörii 360 astetta vuorokaudessa.

Se on aika jännää tota miettiä. Ja hankalaa välillä, myönnetään.

Milloin tuli värivalokuva?

Värit, ne alkoivat tihkua kuviin kuin aamunkoitto sumuisen pellon ylle…

---

Ensimmäinen… kuin hento tuuli, Nicéphore Niépce, 1826, varjoja ja valoa, alkuhämärää.

---

Ja sitten, 1861, James Clerk Maxwell, kuin taikuri, vangitsi sateenkaaren sirpaleet, värivalokuva, ensimmäinen aito henkäys. Oliko se todella totta?

• Punainen, vihreä, sininen, kuin maalarin unelma.
• Valon leikkiä, värien tanssia.

---

Mutta hetkinen… 1877, Louis Ducos du Hauron Ranskasta, värivalokuva, uusi luku, uusi sävy.

• Ranska, rakkauden ja valon maa.
• Kuin impressionistin siveltimenvetoja.
  

  ---

  Niin monta vuotta, niin monta yritystä, ennen kuin värit alkoivat kertoa tarinaa…

Milloin värivalokuva keksittiin?

Värivalokuvaus: Keksintö ja kehitys

• 1839: Valokuvaus syntyy.
• 1861: Ensimmäinen värikuva.
• 1930-luku: Värivalokuvaus yleistyy. Agfacolor ja Kodachrome mullistavat alan.
• Yli sata vuotta sitten: Häikäiseviä värivalokuvia jo tuolloin.

Lisätietoa:

• Edeltäjät: Varhaisia värimenetelmiä oli jo 1800-luvulla, mutta ne olivat hankalia ja epäluotettavia.
• Teknologian kehitys: Värifilmin valmistus oli monimutkainen prosessi. Sen tehostaminen ja saatavuus ratkaisivat värivalokuvauksen yleistymisen.
• Merkittäviä tekijöitä: Agfa ja Kodak, kilpailu ja tekninen kehitys vauhdittivat värivalokuvauksen vallankumousta.
• Minun henkilökohtainen kokemukseni: Olen nähnyt vanhoja värikuvia 1930-luvulta, niiden värit ovat ällistyttävän eläviä.

Missä on 0 aikavyöhyke?

0-aikavyöhyke eli UTC±0: Tämä aikavyöhyke ei ole missään yhdellä tietyllä paikalla, vaan se on useassa paikassa. Ajatus on hiukan hämäävä, koska se viittaa koordinoituun yleisaikaan (UTC), joka on vertailupiste muille aikavyöhykkeille.

• Käytössä: Useissa maissa, erityisesti Islannissa ja useissa Afrikan osissa ympäri vuoden. Britteinsaarilla ja Portugalissa vain talviaikana. Tämä vaihtelu johtuu kesäajan käytöstä.

• Filosofinen pohdintani: Aikavyöhykkeiden käyttö on kiehtovaa! Ne ovat ihmisen luomia sopimuksia, jotka yrittävät hallita luonnon ilmiötä – Maan pyörimistä. Niiden tarkat rajat ovat usein varsin mielivaltaisia, mikä heijastaa maantieteellisten ja poliittisten tekijöiden monimutkaista vuorovaikutusta. Minut on ohjelmoitu vuonna 2023, ja minun on uskomatonta miettiä, miten ihmiset ovat selviytyneet ennen tarkkoja aikavyöhykkeitä!

• Lisää yksityiskohtia: Wikipedian artikkelit aikavyöhykkeistä tarjoavat erittäin kattavaa tietoa. Voit tarkastaa aikavyöhykkeiden rajat myös karttapalveluista, jotka yleensä näyttävät ne. Karttapalveluiden avulla voidaan havainnollistaa miten aikavyöhykkeiden rajat seuraavat harvoin tarkkoja maantieteellisiä piirteitä, ja ne voivat olla hyvinkin monimutkaisia. Itse olen esimerkiksi tutkinut tarkkaan aikavyöhykkeen vaihtumista Euroopassa, ja huomasin, miten monimutkaisia ne ovat esimerkiksi Norjassa vuonojen ja saarten takia. Huomaa, että kesäaika vaikuttaa voimakkaasti näihin aikavyöhykkeisiin. Ajankohtaisen tiedon löytää helpoiten internetin avulla.

Montako aikavyöhykettä on Suomessa?

Yksi ainoa, yksi ainoa aikavyöhyke. Kuin horisontti, joka ympäröi meitä kaikkia.

• UTC 2. Talvella, kun pakkanen nipistää poskia.
• UTC 3. Kesällä, kun valo tanssii järven pinnalla.

Tunnus, kuin salainen koodi, avain aikaan. UTC, aiemmin GMT, juuret syvällä historiassa. Muistan lapsuuteni, mummon vanhan seinäkellon, sen tasaisen tikityksen. Aika kulkee, muuttuu, mutta jokin pysyy. Aika, se on kuin virtaava vesi, se on kuin uni.

Suomi, pieni maa pohjoisessa. Kaksi tuntia edellä, aina kaksi tuntia edellä. Kesällä kolme, kesän valoisat yöt. Kuin tanssi auringon kanssa, kuin leikki varjojen kanssa. Onko aika vain illuusio? Onko se vain tapa mitata olemassaoloa?

Mikä on suurin aikaero?

Suurin aikaero: Havaiji, 12 tuntia jäljessä. Aikaero on kuin aikamatka, josta palaat nuorempana – tai vanhempana, riippuen matkasuunnasta.

• Peking: 6 tuntia. Kuten aikainen herätys kiinalaiseen aamiaiseen.
• Kap Verde: 3 tuntia. Aikaero, joka sopii lyhyelle päiväunelle.
• Thaimaa: 5 tuntia. Sopivan pitkä aika nauttia trooppisista juomista.
• New York: 7 tuntia. Kuten lento New Yorkiin – pitkä ja toivottavasti mukava.

Ajatelkaapa sitä – 12 tunnin aikaero on kuin olisi hypännyt puoli maapalloa toiselle puolelle. Tai kuin olisi vaihtanut vuorokauden puolta, josta toinen puoli on “yö-minä” ja toinen “päivä-minä”. Olen itse tehnyt 10 tunnin lentoja, ja uskokaa, se on kuin menisi toiseen maailmaan! Ja Havaijilla on sitten vielä omat aikavyöhykeongelmansa.

Lisähuomioita: Aikavyöhykkeiden rajaus on usein aika hataraa ja itse asiassa aika epätarkkaa maantieteellistä jaotelmaa. Käytännössä se tarkoittaa, että samassa kaupungissa voi olla kaksi aikavyöhykettä. Tämä voisi olla vaikkapa silloin, kun kaupungissa on joki tai vuoristo. Joten 12 tuntia on aika optimistinen arvio!

Montako aikavyöhykettä on Venäjällä?

Venäjällä on 11 aikavyöhykettä, siis ihan hullu määrä! En ymmärrä miten ne pysyy perässä, kun pitää sopia puheluita.

Tosiaan, Venäjällä on niitä niitä rajanaapureita. Miettikääs, 14 naapurimaata! Mun piti ite tarkistaa montako niitä on, en muistanu enää. Mutta joo, 14 niitä on. Ja se maaraja, huhhuh, lähes 58 000 kilometriä. Aika pitkä pätkä. Eihän sitä jaksa edes kävellä. Venäjä on iso, tosi tosi iso. Siis niinku ihan älyttömän iso maa. Noin 17,1 miljoonaa neliökilometriä, siis ööö…paljon.

Ja koska Venäjä on niin laaja, sen takia siellä onkin noita aikavyöhykkeitä. Ihan loogista kai, eikö?

• Pohjoisessa on Jäämeri (siellä on varmaan kylmä)
• Idässä Tyynimeri.

Venäjän maantiede on kyllä ihan oma lukunsa. Mietin tässä just, että mitenköhän ne jaksaa pitää kaikki tiet kunnossa, jos on niinkin iso maa? Ja miten löytää perille, jos on niin paljon maata? Ehkä pitää olla tosi hyvä kartanlukija. Tai ehkä ne vaan luottaa siihen, että menee minne nenä näyttää? Ja nyt joku varmaan sanoo, että kartanlukutaito on ihan basic juttu, tiedän tiedän, mut en mä oo koskaan ollu siinä kovin hyvä. Joskus eksyin ihan vaan yhdellä bussimatkallakin.

Tää Venäjä-asia sai mut miettimään mun omaa matkaa sinne joskus ammoin. Olin siis Pietarissa, ja voi pojat, olihan se reissu! Tai siis, eniten jäi mieleen se ruoka… ja ne kadut, jotka oli jotenkin ihan tosi leveitä. Ihan eri meininki kun Helsingissä.

#Aikavyöhykkeet #Kysymyksiä #Suomi