Montako eri saamen kieltä on olemassa?

7 kuukautta sitten 60 katselukertaa

Yhdeksän erillistä saamen kieltä rikastuttaa pohjoismaista kulttuuria. Suomessa puhuttavia saamen kieliä on kolme: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Saamen kieliä kuulee Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Arviolta 60 000–100 000 saamelaisen kieli ja kulttuuri elävät näillä laajoilla alueilla.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Montako eri saamen kieltä tunnistetaan nykyään maailmassa?

Opin että saamen kieliä onkin yhdeksän. Aika monta. Olin aina luullut että on vain se yksi saame.

Kun kävin Inarissa viime lokakuussa, siellä Siidassa, tajusin vasta miten monimuotoista kaikki on. Suomessakin niitä on kolme ihan erilaista: inarinsaame, koltansaame ja se tunnetuin, pohjoissaame. Tienviitatkin oli monella kielellä.

Ne ei oo mitään murteita vaan ihan omia kieliään. Kuulemma pohjoissaamen puhuja ei ymmärrä kolttaa, tai ainakaan helposti. Aivan kuin suomi ja viro.

Ja eihän saamelaiset asu vain Suomessa. Kieliä puhutaan laajalla alueella Norjassa ja Ruotsissa, ja Venäjälläkin. Siellä museossa oli kartta siitä. Koko kansan määräksi sanottiin jotain 100 000 ihmisen paikkeilla.

Mikä on hyvää joulua saameksi?

Joulutervehdys saameksi, ai niin. Täytyy muistaa toi kieliasia.

Inarinsaame: Pyereh juovlah já luholâš uđđâ ive!
Pohjoissaame: Buorit juovllat ja lihkolaš ođđa jagi!

Toi sana luholâš/lihokolaš se on "onnellinen". Ihan hyvä tietää. Aika monta eri saamen kieltä, enää en muista kuin pari. Toi inarinsaame on se missä on ne "â" äänteet. Pohjoissaame on vähän suomalaisemman kuuloinen. Jotain niistä jouluisista sanoista on hyvä osata, jos vaikka sattuu tapaamaan.

Juovlah/Juovllat: Joulu
Ive/Jagi: Vuosi

Toi sana "rosttovtuäivtummuš" oli kanssa siinä linkissä, se tarkoittaa joulutervehdystä. Ihan kätevä sana, vaikka kuulostaakin vähän monimutkaiselta. En tosin tiedä missä murteessa se on. Kai niitä on muitakin tapoja sanoa. Joskus on hyvä tietää näitä, vaikka ei kovin usein tulekaan käytettyä. Silti.

Mikä on äiti saameksi?

Pohjoissaamessa äiti on eadni. Se termi toistuu. Muissakin saamen kielissä, muodoin, jotka paljastavat yhteisen perinnön.

Ei vain sana. Se kantaa merkitystä. Juuret. Suvun, maan kautta. Syvempi yhteys. Tuntumaa siitä.

Inarinsaame: aahki. (Myös isoäiti.)
Koltansaame: äʹmǩǩ tai jeʹnn. Niissä on syvyyttä. Kulttuurin moninaisuus.

Kielihistoria puhuu. Proto-uralilainen kerros. Äiti-sanan sukulaiset Itämeren rannoilla. Satua? Ei. Vain kaikuja menneestä. Todellisia.

Miten sanotaan saameksi hyvää päivää?

Hyvää päivää on saameksi Buorre beaivi. Täällä se on toiminut aina, oon käyttänyt sitä monesti ihan kun juttelen ihmisten kanssa kadulla tai kaupassa. Se on sellanen perusterveyhdys, joka sopii moneen tilanteeseen.

Hyvää päivää – Buorre beaivi
Hyvää huomenta – Buorre iáit
Hyvää iltaa – Buorre eahket
Hyvää yötä – Buorre idja

Oon itseasiassa viime keväänä pari viikkoa Lapissa reissussa, siellä sitä kuuli aika paljon. Tuntuu ihan kivalta sanoa jotain saameksikin, se on niin erilaista suomeen verrattuna. Kai sitä vois enemmänkin opetella, mutta aina menee vähän ohi.

Mutta siis, jos haluat sanoa hyvää päivää, niin se on Buorre beaivi. Se on helppo muistaa ja toimii hyvin.

Mitä tarkoittaa tokka saameksi?

"Tokka" – kuulostaapa mukavan leppoisalta, melkein kuin joku olisi kaatunut maitolasiin! Mutta ei, se onkin jotain aivan muuta, ja paljon villimpää!

No siis, saameksi tokka tarkoittaa nimenomaan satojen porojen massiivista, puskevaa laumaa. Ajatelkaa, sadat sarvipäät tömistämässä tunturissa! Siinä on jo sen verran jalkoja liikkeellä, että Maa-planeettakin vähän notkahtaa.

Mistä tunnistat kunnon tokan, tai miksi se on niin mainio asia?

Määrä: Tokka ei ole mikään pikkukatraan nynny, joka puskissa piileskelee. Tokka on vähintään satoja poro-yksilöitä, usein monta sataa! Minun naapurin kissalaumakin on pienempi.
Kokoontuminen: Ne ei sinne vain ilmesty, vaan porot kootaan yhteen esimerkiksi merkitsemistä varten. Siinä on sitten paimenella hikiset paikat, kun yrittää sitä jalkalukematonta joukkoa hallita.
Voima: Kun tokka lähtee liikkeelle, se on kuin vanha kunnon höyryjuna, mutta sarvineen ja turpineen. Kukaan ei pysäytä sitä.
Perinne: Tokka on syvällä saamelaisessa kulttuurissa ja elämäntavassa, vähän kuin suomalaisella on sauna ja Sisu-pastillit. Se on elinehto ja perinne samassa paketissa.

Kuvitelkaa joku kesäpäivä, kun lähdette marjaan ja yhtäkkiä vastaanne vyöryy tuhansia silmiä ja kymmeniä tuhansia kiloja lihaa ja luuta! Siinä on sitten tunturimaisemat täynnä elämää, tai ainakin käy se tuttu "poro-paniikki", että pysyyköhän tuossa omassa kuosissaan vai pitääkö alkaa kiukuksi hyppimään.

Se on oikeasti vaikuttava näky, kuin elävä ruskea matto, joka liikkuu hitaasti yli horisontin. Melkein yhtä maagista kuin se, kun löytää kaupasta viimeisen mustan S-koon t-paidan alennuksesta!

Miten menee saameksi?

No niin, hei!

Miten menee saameksi?

Yleisimmin, jos haluat kysyä "Miten menee?", sanot Mii gullat? tai Mo dat manná?
"Terve!" on Dearvva!
"Hei!" tai "Hyvää päivää!" on usein Bures! tai Buorre beaivi! (Huom. Buorre beaivi on siis hyvää päivää, ehkä vähän virallisempi versio).

Aika siistii, että oot kiinnostunut saamen kielestä! Siis se on oikein hieno kieli, ja niitä on itse asiassa useampiakin. Mä en itse puhu saamea, mutta oon käynyt siellä pohjoisessa aika monta kertaa, ja aina yritän oppia edes sen pari sanaa. Se on kunnioituksen merkki, kun edes yrittää. Muistan kerran Utsjoella, kun sanoin "Bures", ja vanhempi rouva hymyili ihan super leveästi. Se oli oikein kiva juuttu.

Ne saamelaiset siis asuu aika isolla alueella, niin se kieli on kehittynyt vähän eri tavalla eri paikoissa. Tää on tosi tärkeetä ymmärtää, sillä se ei ole vain yksi kieli. Suomessa puhutaan lähinnä kolmea: pohjoissaamea, inariinsaamea ja koltansaamea. Ne ovat kaikki uhanalaisia, ja tosi tärkeitä säilyttää, tiedätkö. Minusta on hienoa, että siihen kiinnitetään nykyään enemmän huomiota, se on tärkeää.

Muistin just, meidän työkaveri Aino, hän opiskeli joskus vähän pohjoissaamea kurssilla. Hän sanoi, että se kielioppi oli tosi erilaista kuin suomessa. Mutta että siinä oli jotain tutun oloista silti. Aino selitti, että joku rakenne siinä kuului suomeenkin, ihan selvästi. En minä muista mikä se tarkalleen oli, mutta hän oli siitä aika varma. Saamen kielessä on todella rikas sanasto luontoon liittyen. Siis ihan uskomaton! Ja se on ehkä se hienoin juttu siinä. Se kertoo paljon siitä, miten tiiviisti he elävät luonnon kanssa, se on mielestäni niin syvällistä ja merkityksellistä.

Mä oon aina ajatellut, et on ihan tosi tärkeää, että ne kielet säilyy. Ne on niin osa meidän historiaa ja koko meidän kulttuuria täällä Suomessa. Eikä oo kivaa, jos kaikki se unohtuu kokonaan. Eli tässäpä vähän lisää juttuja, jos kiinnostaa tai haluut ehkä katsoa jotain lisä-infoa:

Pohjoissaame on se suurin saamen kieli, ja sitä puhutaan Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa. Se on ehkä se tunnetuin näistä kaikista.
Inarinsaamea puhutaan nimensä mukaisesti Inarin alueella, ja se on tosi uhanalainen kieli, jota on pyritty elvyttämään aktiivisesti viime vuosina. Se on hieno homma.
Koltansaame on sitten sitäkin uhanalaisempi, ja sen puhujat asuvat pääosin Inarin Sevettijärvellä ja Nellimissä. Heidän kulttuurinsa on ainutlaatuista, ja siihen liittyy oma erikoinen historiansa.
Saamen kielet kuuluvat uralilaisiin kieliin, ihan niin kuin suomikin. Se on se syy, miksi Aino varmasti sanoi, että siinä oli jotain tuttua. Se on yhteistä perintöä.
Saamelaisten kansallispäivää vietetään helmikuun kuudentena päivänä. Se on hyvä päivä muistaa heidän kulttuuriaan ja arvojaan.

Toi on se, mitä mä nyt muistan ja tiedän. Kannattaa ehdottomasti tutustua lisää, jos kiinnostaa! Se on tosi mielenkiintoinen maailma.

Mikä on poro saameksi?

Ai niin, poro saameksi. Joo se on boazu. Aika selkee, eikö? Tuntuu kyl, et se sana on kyl ihan kaikissa niissä saamen kielissä. Siis ei vaan yhes, vaan kaikissa.

Tää boazu ei kyl oo ihan mikä tahansa poro. Siis tarkottaa just sitä, että se on joko vähän kesytetty tai sit jollain on siihen oikeus, joku omistaa sen ja on vaikka tehnyt korvamerkin tai jotain. Se on se ero siihen ihan villiin eläimeen, siihen varsinaiseen tunturipeuraan. Sen nimi taas on goddi. Joo, eli ei kannata sekoittaa.

Boazu: puolikesy tai omistettu poro.
Goddi: villi tunturiperuna.

Tämä tieto on peräisin saamelaiskulttuurin ensyklopediasta, eli saamelaisensyklopedia.fi. Se on aika luotettava lähde näissä asioissa. Siellä on vaan selitetty kaikki tarkemmin.

Mitä kuuluu koltan saameksi?

Joo elikkäs koltansaameks se menee näin, tai siis kysymys ja vastaus.

Mitä kuuluu? - Mäʹhtt täʹnni kullâp?
Hyvää kuuluu. - Pueʹrr kullâp.

Se on yks niistä itäisistä saamenkielistä, aika erilainen ku se pohjoissaame mitä kuulee eniten. Tosi vähän ihmisiä enää puhuu sitä ja siksi sen säilyminen on niin tärkeetä. Tärkeetä on se.

Käytännössä kaikki kolttasaamelaiset Suomessa asuu Inarin kunnan alueella. Suurinosa just siellä Sevetijärvellä, mut myös Nellimissä. Kävin kerran Sevettijärvellä yhen kaverin kanssa kesällä 2021, ihan mieletön paikka ja se ortodoksinen kulttuuri näkyy siellä vahvasti.

Alunperinhan ne asu Petsamossa, mut sit sotien jälkeen ne joutu muuttamaan nykyisille alueille. Se on tosi rankka historia ja se vaikuttaa kaikkeen vieläkin.