Onko käärmeitä sateella?

Onko käärmeitä sateella? Kosteus ja aktiivisuus

Kysymys siitä, miten sateinen sää vaikuttaa onko käärmeitä sateella, herättää usein pohdintaa luonnossa liikkujien keskuudessa. Vaikka matelijat vetäytyvät yleensä sateella koloihinsa säästääkseen energiaa kylmässä, poikkeukselliset olosuhteet voivat ajaa ne liikkeelle. Ota selvää siitä, miten sääolosuhteet vaikuttavat käärmeiden käyttäytymiseen ja miten osaat toimia oikein kohdatessasi matelijan sateen aikana tai sen jälkeen.

Onko käärmeitä sateella luonnossa liikkeellä?

Kysymys käärmeiden esiintymisestä sateella voi herättää monenlaisia oletuksia, mutta todellisuudessa käärmeiden kohtaaminen sadesäällä riippuu vahvasti olosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Pääsääntöisesti käärmeitä ei juuri näy vesisateella, sillä ne vetäytyvät suojaan kylmyydeltä ja kosteudelta. Joskus rankkasade kuitenkin pakottaa ne liikkeelle.

Matelijat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joiden ruumiinlämpö ja toimintakyky mukautuvat täysin ympäristön mukaan. Sateella ilman lämpötila yleensä laskee, mikä tekee käärmeistä kankeita ja hitaita. Tämän vuoksi ne viettävät sateiset tunnit mieluiten koloissaan, kantojen alla tai tiheässä kasvillisuudessa odottaen sään selkenemistä. Käärmeiden esiintyminen sateella suomalaisessa luonnossa on siis vähäistä, ja ne välttävät turhaa energiankulutusta kylmässä.

Muistan elävästi erään oman retkeni Nuuksion metsissä, kun taivas repesi ja rankkasade alkoi piiskata maata. Astuin huolimattomasti lahonneen kannoton viereen - ja siinä se oli. Kastunut, synkän musta kyy oli kiertynyt tiukalle kerälle rungon suojaisimmalle puolelle. Se oli niin kankea kylmyydestä, ettei se jaksanut edes sihistä minulle, vaan yritti vain vetäytyä syvemmälle kuoren alle. Se oli täydellinen oppitunti siitä, miten sää hallitsee näitä eläimiä. Mutta entä silloin, kun olosuhteet muuttuvat äärimmäisiksi? Siitä pääsemme seuraavaan tärkeään ilmiöön.

Miksi käärme sateella saattaa joskus tulla esiin?

Vaikka käärmeet pääsääntöisesti välttelevät vesisadetta, on olemassa tilanteita, joissa ne joutuvat poistumaan piiloistaan ja liikkuvatko käärmeet sateella märässä maastossa. Suurin syy tähän on niiden maanalaisten pesäkolojen ja suojapaikkojen täyttyminen vedellä rankkasateen aikana. Kun hätä ja hukkumisvaara iskee, matelijan on pakko paeta korkeammalle ja kuivemmalle maaperälle.

Toinen merkittävä syy liittyy ravinnonhankintaan. Rankkasade ja korkea ilmankosteus houkuttelevat esiin monia sammakkoeläimiä ja hyönteisiä, jotka puolestaan ovat käärmeiden herkkua. Etenkin nuoret kyykäärmeet hyödyntävät tätä tilannetta saalistaakseen pikkusammakoita. Luonnon tarkat mekanismit osoittavat, että missä käärmeet ovat sateella saattavat ottaa tietoisen riskin ja liikkua sateessa, jos tarjolla on helppoa ravintoa suoraan niiden nenän edessä.

Missä käärmeet ovat sateella ja minne ne piiloutuvat?

Sateen yllättäessä käärmeet etsivät suojaa paikoista, joissa lämpötila pysyy mahdollisimman tasaisena ja vesi ei pääse kastelemaan niitä suoraan. Luonnossa parhaita suojapaikkoja ovat maankolojen lisäksi suuret kivikasat, tiheät pensaikot, kuivat mättäät sekä vanhojen puiden juurakot. Nämä paikat tarjoavat turvaa myös saalistajilta silloin, kun käärme on kylmyyden vuoksi puolustuskyvytön.

Aina luonnon omat piilot eivät kuitenkaan riitä, ja silloin käärmeet voivat suunnata ihmisasutuksen piiriin. Etenkin pitkään jatkuvien sateiden aikana onko käärmeistä vaaraa hakeutua kuivien rakennusten rakenteisiin. Tällaisia tyypillisiä paikkoja ovat: Terassien ja kuistien aluset Puutarhavajat ja ulkorakennukset Halkopinot ja risukasat puutarhassa Kompostit, jotka tuottavat luonnollista lämpöä

Pihapiirin pitäminen siistinä onkin tehokkain keino välttää nämä kohtaamiset. Kun nurmikko ajetaan säännöllisesti lyhyeksi ja risukasat korjataan pois, käärmeille ei jää houkuttelevia ja suojaisia reittejä siirtyä talon läheisyyteen sateen aikana.

Käyttäytyminen sateen jälkeen - auringon merkitys

Kun vesisade lopulta tauoaa ja aurinko alkaa pilkistää pilvien raosta, käärmeiden käyttäytymisessä tapahtuu välitön muutos. Koska matelijat tarvitsevat ulkoista lämpöä herätäkseen kunnolla eloon, ne suuntaavat heti paikkoihin, joihin aurinko paistaa esteettömästi. Tämä on se hetki, jolloin luonnossa liikkujan kannattaa olla erityisen tarkkaavainen.

Käärmeet hakeutuvat sateen jälkeen lämpimille kiville, kallioille, hiekkateille tai jopa mustalle asvaltille, joka imee auringon säteilyä tehokkaasti itseensä. Ne loikoilevat paikoillaan pitkiä aikoja keräten energiaa saalistusta ja ruoansulatusta varten. Sateen jälkeinen aurinkoinen sää onkin kaikkein yleisin ajankohta kohdata käärme, sillä ne ovat silloin kaikkein näkyvimmin esillä.

Suomen käärmelajien suhtautuminen sateeseen ja kosteuteen

Suomessa elää kaksi varsinaista käärmelajia, joiden elintavat ja suhtautuminen kosteisiin olosuhteisiin eroavat merkittävästi toisistaan.

Rantakäärme

- Täysin vaaraton ihmiselle, ei ole myrkyllinen eikä pure herkästi

- Erinomainen uimari, joka viihtyy luonnostaan vesistöjen läheisyydessä ja kosteissa ympäristöissä

- Kestää kosteutta hyvin ja voi liikkua sateellakin herkemmin ravinnon perässä

Kyy (Suomen ainoa myrkyllinen käärme)

- Myrkyllinen, mutta käyttää myrkkyään ensisijaisesti saalistukseen ja puolustautuu vain pakon edessä

- Viihtyy kuivemmilla ja aurinkoisilla paikoilla, kuten metsänreunoilla ja soiden laidoilla

- Karttaa sadetta ja vetäytyy tiukasti piiloon, ellei pesäkolo tulvi voimakkaasti

Matin havainto mökkipihalla rankkasateen aikaan

Matti, 45-vuotias kesämökkeilijä Heinolasta, oli viettämässä viikonloppuaan mökillä, kun alueelle osui poikkeuksellisen raju ja pitkäkestoinen kesäsade. Hän oletti kaikkien eläinten pysyvän visusti piilossa, joten hän lähti rauhassa hakemaan lisää polttopuita liiteristä ilman saappaita.

Astuttuaan ulos kuistilta Matti huomasi puupinon juuressa liikehdintää, joka osoittautui maata pitkin luikertelevaksi kyykäärmeeksi. Tilanne herätti hänessä pienen säikähdysreaktion, sillä käärme oli hakeutunut aivan puuvajan oven viereen suojaan sateelta.

Matti muisti kuulleensa, että rankkasade saattaa hukuttaa käärmeiden maanalaiset kolot, mikä ajaa ne etsimään kuivaa turvapaikkaa ihmisten rakennuksista. Hän ei halunnut vahingoittaa rauhoitettua eläintä, joten hän päätti antaa sille tilaa ja seurata tilannetta etäältä.

Sateen tauottua ja auringon tultua esiin käärme siirtyi hitaasti pihamaan aurinkoiselle kalliolle lämmittelemään ennen kuin katosi takaisin metsään. Tämä kokemus opetti Matille, että saappaat ovat tarpeen pihallakin pitkän sateen aikana.