Onko pohjanlahdella haita?

Onko pohjanlahdella haita? Holkeri elää 500-vuotiaaksi

Selvitä nopeasti, onko pohjanlahdella haita, jotta ymmärrät Suomen merialueiden kiehtovan eläimistön salaisuudet ja vältyt virheellisiltä uskomuksilta. Valtameren asukkaiden satunnainen harhautuminen rannikolle herättää paljon kysymyksiä turvallisuudesta ja lajien selviytymisestä murtovedessä. Lue viralliset tiedot näistä ikivanhoista vaeltajista ja opi tunnistamaan pohjoiset merieläimet oikein.

Onko Pohjanlahdella haita? Totuus Suomen lähivesien asukeista

Kysymys haiden esiintymisestä Suomen rannikolla voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä siihen ole aivan yksiselitteistä vastausta. Vaikka monille tulee haista mieleen trooppiset ja lämpimät valtameret, vastaus on kyllä - hait pohjanlahdella on tehty satunnaisia hainhavaintoja.

Aivan rehellisesti sanottuna olin itsekin aluksi melko epäluuloinen näiden tarinoiden suhteen, kun kuulin niistä ensi kerran vuosia sitten veneillessäni rannikolla. Ajattelan niiden olevan vain kalastajien liioiteltuja juttuja tai hylkeiden aiheuttamia väärinkäsityksiä. Mutta kun aloin tutkia aihetta tarkemmin, todellisuus paljastui paljon mielenkiintoisemmaksi. Suomen merialueilla ui kuin ui itään harhautuneita rustokaloja. Se on täysi fakta.

Nämä havainnot koskevat pääasiassa yhtä erityistä lajia nimeltä holkeri jäähai. Holkeri on arktisissa vesissä viihtyvä suuri kala, joka voi kasvaa jopa yli seitsemän metrin mittaiseksi ja painaa huimat 1400 kiloa. Se on hidasliikkeinen jättiläinen, joka eksyy Itämeren pohjoisosiin vain äärimmäisen harvoin. Tavallisesti nämä eläimet elävät satojen metrien syvyydessä Pohjois-Atlantilla, missä vesi pysyy tasaisen kylmänä ympäri vuoden.

Holkeri eli jäähai - Pohjoisen hyisten syvyyksien mystinen vaeltaja

Kun puhutaan hait suomessa, huomio kiinnittyy väistämättä holkeriin, joka tunnetaan myös grönlanninhaina. Tämä laji on biologisesti aivan uskomaton, sillä tutkijat ovat selvittäneet sen olevan maailman pitkäikäisin selkärankainen eläin. Eräät yksilöt voivat saavuttaa jopa 400 vuoden iän. Mieti sitä hetki. Harvoin tapaa lajia, joka elää näin pitkään.

Mutta miten tämä valtava ja hidas arktinen asukas päätyy matalaan ja vähäsuolaiseen Pohjanlahteen? Vastaus piilee Itämeren erityislaatuisissa suolapulsseissa. Kun Pohjanmereltä vyöryy voimakkaita ja suolapitoisia vesimassoja Tanskan salmien läpi, näiden virtausten mukana voi tulla myös syvän meren asukkaita - kuten holkereita - jotka eksyvät reitiltään. Ne vaeltavat pohjoista kohti seuraten kylmää ja suolaisempaa pohjavettä.

Monet oppaat väittävät, että hait hakeutuvat rannikoille ravinnon perässä. Minun kokemukseni mukaan nämä vaellukset ovat kuitenkin pikemminkin puhtaita navigointivirheitä. Kun holkeri joutuu Pohjanlahden kaltaiseen suljettuun ja makeaan vesialueeseen, se kohtaa suuria selviytymishaasteita. Vähäsuolainen vesi ja liian lämpimät pintakerrokset kesäisin tekevät sen olosta tukalan. Siksi ne pysyttelevät syvissä hautanteissa, joissa ihmiset eivät niitä näe.

Muut Suomessa tavatut hailajit - Mitä muuta vesissämme ui?

Holkeri ei suinkaan ole ainoa laji, joka on historian aikana onnistunut harhautumaan Suomen rannikolle. Alueelta on dokumentoitu virallisesti kaksi muuta lajia, jotka tekevät satunnaisia vierailuja Itämereen.

Ensimmäinen näistä on piikkihai, joka on huomattavasti holkeria pienempi ja kasvaa tyypillisesti vain noin metrin mittaiseksi. Se on Skandinavian länsirannikolla suhteellisen yleinen näky, mutta Suomen rannikolla se on äärimmäisen harvinainen vieras. Toinen laji on sillihai - nopea ja urheilullinen petokala - joka muistuttaa ulkonäöltään hieman valkohaita, vaikka onkin ihmiselle vaaraton. Sillihai voi kasvaa yli kaksimetriseksi, ja se liikkuu tehokkaasti suurten kalaparvien perässä.

Tämä seuraava asia saattaa yllättää monet uimarit ja rannikon asukkaat, jotka pelkäävät haita. Mikään näistä lajeista ei nimittäin muodosta minkäänlaista vaaraa ihmisille. Holkeri on niin hidas, ettei se pystyisi edes yrittämään ihmisen saalistusta, ja sen hampaat on suunniteltu pääasiassa raatojen ja kalojen syömiseen. Piikkihai ja sillihai taas pysyttelevät kaukana uimarannoilta ja matalista vesistä. Pelko on turhaa.

Suomen merialueilla tavattujen hailajien vertailu

Holkeri (Jäähai)

• Arktiset vedet ja syvänteet, viihtyy kylmässä pohjavedessä
• Äärimmäisen hidasliikkeinen, sokeahko ja ihmiselle täysin vaaraton
• Suurikokoinen jättiläinen, pituus usein viitisen metriä, suurimmat jopa seitsemän metriä

Piikkihai

• Mutapohjaiset rannikkovedet, yleisempi Skandinavian länsipuolella
• Liikkuu usein parvissa ja syö pieniä selkärangattomia
• Pienikokoinen, pituus yleensä noin metrin verran

Sillihai

• Avomeri, vaeltaa satunnaisesti kalaparvien mukana Itämereen
• Erittäin nopea ja aktiivinen uimari, saalistaa parvikaloja
• Keskikokoinen, pituus voi olla runsaat kaksi metriä

Merenkulun ammattilaisen yllättävä kohtaaminen Merenkurkussa

Matti, kokenut rannikkokalastaja ja veneilijä Vaasasta, oli vetämässä verkkoja Merenkurkun syvänteen reunalla lämpimänä elokuisena iltana. Hän oli kuullut huhuja suurista kaloista rannikolla, mutta piti niitä pelkkinä tarinoina.

Hänen ensimmäinen yrityksensä nostaa raskaaksi jäänyttä verkkoa melkein epäonnistui, kun jokin valtava voima painoi varustusta takaisin pohjaan. Verkko repesi pahasti ja Matti pelkäsi jo menettäneensä kalliit välineensä kokonaan huolimattomuuden vuoksi.

Hän huomasi pinnan alla hitaan, harmaan hahmon, joka paljastui hidasliikkeiseksi ja jättimäiseksi kalaksi. Matti tajusi, ettei kyseessä ollut hylje, vaan suolapulssin mukana harhautunut holkeri, joka pyristeli irti siimoista.

Kala pääsi lopulta omin voimin vapaaksi ja katosi syvyyksiin jättäen Matille repaleisen verkon sekä unohtumattoman kokemuksen. Hän oppi, että Pohjanlahden pimeissä syvänteissä voi todella liikkua arktisia vaeltajia.