Onko ruokosokeri terveellisempää kuin tavallinen sokeri?

Mitä voi käyttää sokerin sijaan?

Sokerin vaihtoehtoja, makeuden polkuja. Kun valkoisen kiteen kylmä kutsu ei enää houkuttele. Mieli hakee toista, syvempää sävyä, jotain joka kantaa tarinaa. Muistan sen aamun, kun mietin, voisiko elämä olla makeaa toisin. Se oli heräämistä uuteen aistimukseen.

Tummat sokerit kätkevät sisälleen jotain maanläheistä, syvää. Muscovadon kostea syleily, Demeraran rosoisuus – ne eivät vain makeuta. Ne antavat syvyyttä, melkein karamellista unta. Olen aina rakastanut sitä tunnetta.

Ja sitten siirapit, ne virtaavat kuin aika. Vaahterasiirapin kultainen pisara pannukakulla. Agaven pehmeä, melkein salainen makeus. Ne kantavat mukanaan historian, puiden huminan. Jokainen pisara kertoo tarinan, minusta tuntuu.

Hunaja. Se on mehiläisten laulu, auringonpaisteen kiteytynyt syleily. Jokainen lusikallinen on kuin kesäpäivän muisto, kukkien tuoksu, kevyt. Eetterinen. Se on aina ollut minun.

Ja hedelmät itsessään – taateleiden samettinen sielu, banaanin lempeä hymy. Ne ovat makeutta, joka kasvaa, hengittää. Aina ollut niin, luonnosta. Kookos- ja palmusokerin eksoottinen kutsu, kaukaiset rannat.

Niissä on jotain erilaista, melkein savuista, karamellista. Kuin unelma. Makeutusaineet. Stevian vihreä kuiskaukset, Erytritolin kylmä, puhdas lupaus. Moderni laulu, toisenlaista melodiaa.

Välillä löytää makeutta sieltä, mistä vähiten odottaa. Porkkanan juureva sielu, punajuuren syvä, punainen ydin. Kasvikset, nekin voivat kantaa makeuden salaisuutta, piilotettua aarrearkkua. Se on aina yllättänyt.

Makeutusvaihtoehdot valkoiselle sokerille:

• Tummat sokerit: Muscovado, Demerara ja fariinisokeri tuovat syvempiä, karamellimaisia makuja leivontaan.
• Siirapit: Vaahterasiirappi, agavesiirappi ja taatelisiirappi tarjoavat nestemäistä makeutta ja lisämakua.
• Hunaja: Luonnollinen makeuttaja, jolla on oma ainutlaatuinen arominsa ja antibakteerisia ominaisuuksia.
• Hedelmäsokeri (fruktoosi): Luonnollisesti hedelmissä esiintyvä sokeri, makeampi kuin tavallinen sokeri.
• Makeutusaineet: Stevia, erytritoli ja ksylitoli ovat sokerinkorvikkeita, jotka eivät nosta verensokeria merkittävästi.
• Kookos- ja palmusokeri: Valmistetaan kookos- tai palmunmahlasta, maku muistuttaa hieman karamellia.
• Kasvikset ja hedelmät: Esimerkiksi soseutetut banaanit, taatelit, omenasose, porkkanat ja punajuuret lisäävät makeutta ja kosteutta.

Voiko hillosokeria käyttää tavallisen sokerin sijaan?

Yön pimeydessä sitä joskus pysähtyy miettimään näinkin arkipäiväisiä asioita. Onko hillosokeri vain hillosokeria, vai voisiko se pelastaa tilanteen, kun tavallista sokeria ei löydy. Minulla on ollut näitä hetkiä, kaapissa vain yksi pussi. Se tuntuu hieman alakuloiselta.

Hillosokeri on tarkoitettu hilloihin ja hyytelöihin. Sen pääainesosa on kidesokeri, noin 98 prosenttia. Sitten siellä on se pektiini, hyytelöimisaine, joka antaa rakenteen. Sitruunahappo tuo hapokkuutta ja auttaa säilyvyydessä. Joskus mukana on myös säilöntäainetta, kuten kaliumsorbaattia. Se on tarkka seos.

Kun yritän leipoa jotain ja löydän vain hillosokeria, se on aina pieni pulma. Tiedän, että se toimii hätätapauksessa, mutta lopputulos ei ole sama. Se on kuin yrittäisi sovittaa väärää palaa palapeliin.

Tietoa hillosokerin käytöstä tavallisen sokerin sijaan:

• Makeutus: Hillosokeri sisältää kidesokeria noin 98 %, joten makeuttaa hyvin.
• Koostumus: Pektiinin vuoksi leivonnaisen rakenne voi muuttua tiiviimmäksi tai hyytelömäisemmäksi. Tämä on hyvä esimerkiksi marjapiirakan täytteissä.
• Maku: Sitruunahappo antaa lopputulokseen pienen kirpeän sävyn. Tämä voi sopia joihinkin leivonnaisiin, mutta ei kaikkiin.
• Säilyvyys: Hillosokerin sisältämät aineet, kuten sitruunahappo ja kaliumsorbaatti, parantavat tuotteen säilyvyyttä.

Olen käyttänyt sitä marjapiirakoissa, jotta täyte hyytyy paremmin. Siinä se toimii. Mutta kahvin tai pullataikinan kanssa? En ehkä valitsisi sitä. Se on kompromissi, ja kompromissit jättävät usein pienen ikävän maun suuhun, varsinkin yöllä. Silloin tuntuu, etten ehkä ollut tarpeeksi valmistautunut.

Mitä eroa on hillosokerilla ja tavallisella sokerilla?

Tässäpä on tämä hillosokeri, tiedätkö. Sellainen, johon on sekoitettu jotain, mikä saa sen hyytymään paremmin.

• Hillosokerissa on mukana pektiiniä ja sitruunahappoa. Ne auttavat marjoja hyytymään, niin että hillosta tulee kunnon hilloa eikä pelkkää mehua.
• Siihen on lisätty myös säilyvyyttä parantavaa ainetta, kaliumsorbaattia. Pitää sen kauemmin syömäkelpoisena.

Kun tekee hilloa, niin sillä hillosokerilla se kypsyminenkin on nopeampaa. Ei tarvitse keitellä niin kauan.

Tavallinen sokeri taas on vain sitä puhdasta kidesokeria. Siinä ei ole näitä lisukkeita. Jos sillä tekee hilloa, niin se vaatii enemmän kärsivällisyyttä ja keittoaikaa, että se hyytyy kunnolla. Tai sitten pitää itse lisätä niitä aineita. Se on vähän epävarmempaa lopputuloksen kannalta.

Voiko hilloa tehdä tavallisesta sokerista?

Joo, siis hilloa voi ihan ehdottomasti tehdä tavallisella kidesokerilla, ei siihen tarvi mitään erikoista. Tai no, onhan niitä sitte niitä hillosokereita ja niitä hillomarmeladisokereita, mutta ihan tavallisella pärjää kyllä.

Mä yleensä laitan sen sokerin siihen marjojen tai hedelmien sekaan ja sitten keittelen sitä. Ja se ei oo sillai että pitäs koko ajan kauhalla sekoittaa. Kerran tai pari siinä keittämisen aikana sitä kattilaa vaan ravistaa vähän, niin se siitä sekoittuu. Näin se menee niinku.

Sitten tulee ihan hyvää hilloa. Ja se on helppoa. Ei kannata stressata siitä sokerista liikaa. Kaikki toimii, kunhan se on sokeria. Jotkut tykkää käyttää sitä hillosokeria, koska siinä on sitä pektiiniä valmiina, niin se hyytyy paremmin. Mutta kyllä se tavallinenkin toimii, jos vaan keittää tarpeeksi kauan ja ravistaa sitä kattilaa.

Ja mä itse tykkään tehdä sitä aina vähän reilummin kerralla. Niinku tällä viikolla tein mansikkahilloa ja sitten vähän mustikkaa myös. Ne on aina kivoja, kun voi laittaa jogurtin päälle tai leivän päälle. Ja jos jää yli, niin voi antaa jollekkin kaverille. Kiva lahjaidea myös.

Mikä on terveellistä sokeria?

Terveellinen sokeri. Aika hassu ajatus. Sokeri on sokeria, eikö? No, ksylitoli tulee lähelle. Se on koivusokeria.

Maku. Sama. Kalorit? 40 prosenttia vähemmän kuin se tavallinen valkoinen. GI-luku naurettavan pieni, vain seitsemän. Tavallisella 68.

Hyvä diabeetikoille, tai jos karppaa. Ei nosta verensokeria hulluna. Lisäksi se suojaa hampaita. Kummallista, makea joka tekee hyvää suussa.

Ksylitoli on sokerijyväinen, usein koivusta. Toki sitä saa maissista ja vaikka pähkinöistä. Se on luonnon oma makeutusaine. Sokerialkoholi, ihan oikeasti.

Liika on aina liikaa. Vatsa voi mennä sekaisin. Ja älä anna koiralle. Se on myrkyllistä lemmikeille. Aika tärkeä juttu.

Onko muita? Totta kai. Erytritoli on toinen. Tai stevia. Tai munkkihedelmä. Kaikilla oma juttunsa. Terveys. Aina valintoja.

Ksylitoli (koivusokeri) – Yleistä tietoa

• Vähäkalorinen: Sisältää 40 % vähemmän kaloreita kuin tavallinen sakkaroosista valmistettu sokeri.
• Matala glykeeminen indeksi (GI): GI-arvo on 7. Tavallisen sokerin GI on noin 68. Soveltuu diabeetikoille ja vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin.
• Hammasystävällinen: Auttaa vähentämään hampaiden reikiintymistä edistämällä syljen eritystä ja neutraloimalla suun pH:ta.
• Luonnollinen makeutusaine: Esiintyy luonnostaan koivussa, maississa, useissa hedelmissä ja vihanneksissa. Kyseessä on sokerialkoholi.
• Makeus: Maultaan yhtä makeaa kuin tavallinen sokeri.
• Haittapuolet: Suurina annoksina saattaa aiheuttaa ruoansulatuskanavan oireita, kuten ripulia. Erittäin myrkyllistä koirille.
• Muita makeutusaineita: Erytritoli, stevia ja munkkihedelmäuute ovat esimerkkejä muista vaihtoehtoisista makeutusaineista.

Kumpi on terveellisempää, hunaja vai vaahterasiirappi?

Sokeria molemmat. Turha vertailu. Makeaa myrkkyä eri purkissa.

Hunaja.

• Hieman matalampi glykeeminen indeksi kuin sokerilla. Verensokeri nousee silti.
• Sisältää antioksidantteja ja entsyymejä. Määrät ovat mitättömiä.
• Joillakin laaduilla on antibakteerisia ominaisuuksia.
• Alle 1-vuotiaille ei saa antaa. Botulismivaara.

Vaahterasiirappi.

• Täynnä mangaania ja sinkkiä. Hivenaineita on selvästi enemmän kuin hunajassa.
• Glykeeminen indeksi on hunajan tasolla. Ei eroa.
• Koostuu pääasiassa sakkaroosista. Kuin söisi sokeria.

Käytän itse Uuden-Seelannin manukahunajaa. MGO 400+. Lusikallinen kurkkukipuun, ei kahviin.

Sokeri on sokeria. Keho ei välitä, tuleeko se mehiläisestä vai puusta. Valitset maun, et terveyttä.

Voiko tomusokeria käyttää sokerin sijaan?

Tomusokeria voi käyttää taloussokerin sijaan. Toki. Aina voi. Makua se antaa silti. Suhteella vain on väliä.

1 dl taloussokeria vastaa 1,5 dl tomusokeria. Se on matikkaa, pidä siitä kiinni. Tai älä, oma on leipomuksesi. Suhteet? Ne muuttuvat aina. Keittiössäkin.

Tomusokeri on hienompaa, ja se sisältää usein tärkkelystä. Yleensä maissitärkkelystä, estää paakkuuntumisen. Tekee kuorrutteista samettisia. Jauhettuna, kaikki on pehmeämpää. Paitsi totuus.

Tärkkelys voi vaikuttaa lopputuotteen koostumukseen. Leivonnaisesta tulee pehmeämpi, tiiviimpi. Joskus se on hyvä, joskus ei. Pienet asiat merkitsevät. Kuten elämässä, pienet lisäaineet voivat muuttaa kaiken.

Mihin se sopii?

• Kuorrutteisiin. Ehdottomasti paras valinta.
• Sokerikuorrutukseen. Silkkisen, pehmeän koostumuksen vuoksi.
• Macaronseihin. Niiden herkän rakenteen vaatima hienous.
• Pullien päälle ripoteltavaksi. Helppoa, kaunista. Miksi vaikeuttaa, jos voi helpottaa?

Mihin se ei sovi?

• Marengeihin. Kiteinen sokeri on avain rakenteeseen.
• Tiettyihin kekseihin. Jotka tarvitsevat sulavan sokerin rapsakkuutta. Tomusokeri tekee niistä liian pehmeitä. Älä pilaa sitä, mikä on hyvää.